
Verrattuna siihen, kuinka laajalle nykyinen, noin neljän miljoonan asukkaan moderni metropoli on levinnyt, Antiikin aikainen Ateena hallitsi hyvin pientä aluetta. Kaupungin laajenemista rajoittaa kuitenkin vahvasti sitä ympäröivät kukkulat ja vuoret, jonka vuoksi melkeinpä kaikki kaupungin alueet ovat hyvin tiheään asuttuja. Toisen maailmansodan jälkeen muuttovirta Ateenaan kasvoi, kun maaseudun ja saarten asukkaat lähtivät kaupunkiin töiden perässä.
Kreikan Euroopan unioniin liittymisen aikoihin 1981 Ateenassa oli pahoja liikenneruuhkia ja ilmansaasteet olivat pahimpia maailmassa ja tämä vaikutti myös antiikin ajan monumentteihin ja muistomerkkeihin, sillä kova liikenne heikensi perustuksia ja ilmansaasteet aiheuttivat korroosiota. Mm. näiden syiden vuoksi Ateena ei saanut olympialaisia 1996, joka johti suuriin muutoksiin infrastruktuurissa. Alkoi uuden lentokentän sekä metron rakentaminen, myös yksityisautoilua vähennettiin keskustassa. Tuloksena tästä Ateena sai itselleen vuoden 2004 olympialaiset, jotka olivat erittäin menestyksekkäät.
Uudemman Ateenan arkkitehtuurissa vaikuttavat hyvin erilaiset suunnat aina kreikkalais-roomalaisesta uusklassiseen ja moderniin. Useat merkittävät rakennukset ovat näiden suuntausten mukaan rakennettuja. Varsinainen rakennusbuumi kaupungissa alkoi 1950- ja 60-luvuilla, jolloin moderni arkkitehtuuri alkoi saada jalansijaa ja uudet rakennukset syrjäyttivät mm. uusklassisia rakennuksia. Vanhan kaupungin eli Plakan kadut säästyivät pitkälti uudisrakentamiselta, muualla kaupungissa eri suuntaukset elävät rinta rinnan melko hyvässä harmoniassa.
Rakennusbuumin aikana tärkeintä oli saada asuntoja ja toimistotiloja nopeasti kasvavalle asukasmäärälle, eikä kaupungin loistokkaaseen menneisyyteen ja sen monumentteihin niin kiinnitetty huomiota. Nyt kaupungilla on kuitenkin suunnitelmissa yhdistää näitä arkeologisia kohteita ja tuoda ne mukaan moderniin kaupunkikuvaan, tarkoituksena on yhdistää eri kohteet rakentamalla niiden välille kävelykatuja ja aukioita. Tämä ei ole ainakaan vielä täysin toteutunut, mutta jo nykyisin on hienoa huomata, kuinka sokkeloisten pikkukatujen ja tasaisten kattorivien jälkeen kulman takaa saattaa avautua aivan uusi maailma mahtavine pylväineen tai patsaineen muistuttamassa kaupungin muinaisesta mahdista.
Antiikin aika on osa kaupungin arkea joka päivä, vaikkei se modernin maailman kanssa täysin yksi yhteen kävisikään. Yhtenä esimerkkinä antiikin ja modernin kohtaamisesta voi ottaa esimerkiksi kaupungin metron rakentamisen, jonka valmistuminen vei huomattavasti suunniteltua kauemmin. Metron rakentaminen ei ollut helppo tehtävä, sillä kaupungilla on tiukat säädökset kaivuutöiden suhteen, ja varmasti syystä. Joka kerta kun jotain muinaista, tai edes sen oloista, löytyy pitää kaivuutyöt keskeyttää arkeologisten tutkimusten ajaksi. Metron rakentamisen aikana tällaisia löydöksiä tehtiin tiheään, mikä luonnollisesti haittasi aikataulussa pysymistä. Mm. Sintagman metroaseman lähellä tehtiin niin paljon mielenkiintoisia ja tärkeitä löydöksiä, että koko asema toimii nykyään museona, jossa on esineiden lisäksi nähtävillä myös läpileikkaus kaivuutöiden aikana paljastuneesta maakerroksesta.
Nykyaikaiset olympialaiset pohjautuvat antiikin olympiakisoihin, jotka järjestettiin Zeus-jumalan kunniaksi joka neljäs vuosi Olympiassa, Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa. Rooman keisari kielsi kisat vuonna 393 pakanallisina. Vuonna 1896 Ateenassa järjestettiin ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset, jota varten kunnostettiin Panathinaiko-stadion tai kallimarmaro eli "kauniisti marmoroitu". Lempinimi on aiheellinen, sillä alunperin Herodes Atticus rakennutti uudelleen alunperin puisen stadionin marmorista vuonna 140. Tämän stadionin rauniot kunnostettiin taas vuoden 1896 olympialaisia varten, jälleen kerran marmorista. Koska alkuperäinen stadion rakennettiin niin kauan ennen standardoituja ratoja, stadionin radat ovat kapeita ja hyvin jyrkkäkaarteisia.
Ateenassa järjestettiin olympiakisat myös vuonna 2004, jota varten kaupunki tarvitsi uuden, modernimman stadionin. Kilpailuja varten kunnostettiin alunperin vuoden 1982 yleisurheilun EM-kisoja varten rakennettu stadion, joka on nykyisin Kreikan suurin stadion. Kisojen jälkeen ateenalainen jalkapalloseura Panathinaikos siirtyi ainakin väliaikaisesti pelaamaan kotiottelunsa olympiastadionille. Jalkapalloseuran nimeä ei kannata sekoittaa vanhan olympiastadionin, Panathinaiko-stadionin, nimeen.
Sintagman aukiolla sykkii modernin kaupungin sydän. Aikaisemmin aukio oli kuninkaanlinnan, nykyisen Kreikan parlamenttitalon puistoaluetta, nykyisin se on erityisen suosittu kohtaamispaikka monine kahviloineen ja sen läheisyydessä järjestetään usein myös mielenosoituksia. Aukion reunalla sijaitsevan Kreikan parlamenttitalon edustalle tuntemattoman sotilaan haudan luo voi mennä seuraamaan tunneittain tapahtuvaa vahdinvaihtoa. Rakennus edustaa uusklassista arkkitehtuuria. Tuntemattoman sotilaan haudan edusta on myös kuuluisa lukuisista puluistaan, ja paikalta löytyy myös monia myyjiä pienten siemenpussien kanssa, joiden haltijasta tulee hetkeksi lintujen parhaita kavereita.
Aukion laidalla sijaitsee myös kuuluisa Grande Bretagne-hotelli (http://www.grandebretagne.gr), joka on todellinen luksushotelli koko Euroopankin mittakaavassa. Alkuperäinen rakennus rakennettiin 1800-luvun puolivälissä ja 2000-luvun alussa se kunnostettiin alkuperäiseen loistoonsa. Hotelli on tunnettu monista kuuluisista vieraistaan, periaatteessa kaikki valtionpäämiehet ja muut merkkihenkilöt majoittuvat aina Grande Bretagnessa. Hotellissa on myös järjestetty monia tärkeitä kokouksia ja huipputapaamisia.
Ateenan tiedeakatemia, kansallinen kirjasto sekä yliopisto muodostavat Ateenan ns. uusklassisen trilogian ja kauniit ja näyttävät rakennukset ovat vierailun arvoisia. Rakennukset ovat 1800-luvun uusklassisen tyylin parhaita esimerkkejä ja tyypillisiä kopioita muinaisesta kreikkalaisesta arkkitehtuurista, ja auttavat omalta osaltaan kuvittelemaan, millaiselta Ateena tuona aikakaudella näytti. Kaikki rakennukset sijaitsevat samalla alueella Panepistimou-kadulla.