
Ateenan historia kuuluu vanhimpien joukkoon niin eurooppalaisten kuin koko maailmankin kaupunkien suhteen. Ateenassa on ollut asutusta jo 7000 vuotta ja antiikin aikana noin 500–300 eKr. ensimmäiset asutuskeskukset syntyivät Akropoliin kukkulalle, joka toimi hyvänä puolustuspaikkana.
Ateena ei ole suinkaan ollut aina itsenäinen kaupunkivaltio, vaan se on kuulunut niin Rooman valtakunnan, Spartalaisten, Makedonian provinssin kuin Bysantin ja osmaanienkin valtakuntien alaisuuteen. Kreikan kuningaskunnan pääkaupunki Ateenasta tuli 1834. Tuolloin kaupungissa oli asukkaita vain noin 5000. Seuraavien vuosikymmenten aikana Ateenasta rakennettiin moderni kaupunki uusklassiseen tyyliin. 1896 kaupungissa järjestettiin ensimmäiset modernit olympialaiset, jotka pohjautuivat Zeus-jumalan kunniaksi järjestettyihin antiikin olympiakisoihin. Nykyisin kaupunki on mm. yksi maailman johtavista arkeologisen tutkimuksen keskuksista.
Kreikassa ja maailmassa on useita akropoliksia eli linnavuoria, mutta usein akropolis-nimityksellä viitataan juuri Ateenassa sijaitsevaan 150 metriä korkeaan kukkulaan, joka on varmasti kaikkein tunnetuin. Akropolis on luonnollinen puolustuspaikka ja Ateenan historia on saanut alkunsa juuri tällä kukkulalla. Useat kukkulalla sijainneet rakennukset ovat ainakin kertaalleen tuhottu, nykyisen muotonsa se sai 400-luvulla eKr. Perikleen hallintokauden aikana, kun sille rakennettiin useita temppeleitä.
Mm. Akropoliin kuuluisin rakennelma Parthenon eli neitsyt Athenen temppeli rakennettiin tuolloin antiikin aikakaudella. Vaikka Parthenon ei olekaan Kreikan parhaiten säilynyt temppeli, sitä pidettiin omana aikanaan doorilaisista temppeleistä parhaana. Yhä nykyäänkin sen taidokkaita veistoksia pidetään kreikkalaisen taiteen kohokohtina ja temppeliä yleisesti antiikin Kreikan symbolina. Muiden aikalaistensa tavoin myös Parthenon oli ainakin osittain maalattu, ainoastaan väreistä ja laajuudesta ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Parthenon on toiminut niin muinaisuskon temppelinä, rahavarastona, kirkkona, moskeijana sekä ruutivarastona Ateenan kulloisenkin hallitsijan mukaan, joskus aiheuttaen suurtakin tuhoa temppelille.
Parthenonin lisäksi Akropoliilla sijaitsee mm. Erekhtheionin temppeli, sisäänkäynnin luona sijainneen massiivisen portin, Propylaian, jäännökset sekä Akropoliin eteläisellä rinteellä sijaitsevat Dionysoksen teatterin jäänteet sekä Herodes Atticuksen odeion, jota käytettiin aikanaan musiikkikonserttien tapahtumapaikkana. Mielenkiintoisten ja maailmankuulujen monumenttien lisäksi Akropoliilta on myös huikeat näkymät Ateenaan, erityisesti kukkulalla sijaitsevan lipputangon luona.
Akropoliin etelärinteellä sijaitseva uusi Akropolis-museo avattiin heinäkuussa 2009, museosta lisää Ateenan museot-osiossa.
Ateenan agora on yksi tunnetuimmista antiikin aikaisista agoroista eli toreista tai kokoontumispaikoista. Kaupankäynnin lisäksi Ateenan agoralla kokoontuivat mm. monet antiikin ajan filosofit ja muut merkkihenkilöt puhumaan päivänpolttavista aiheista. Agora olikin yksi kaupungin tärkeimmistä paikoista ja juuri siellä syntyi myös antiikin Kreikan demokratia. Myöhemmin roomalaisten aikakaudella alkuperäisen kreikkalaisen agoran itäpuolelle rakennettiin roomalainen agora, jonka jäännöksiä on myös yhä jäljellä. Roomalaisella agoralla sijaitsee mm. tuulten torni, joka on yksi parhaiten säilyneistä roomalaisista monumenteista Ateenassa.
Ateenan agoran alueella sijaitsee mm. Hefaistoksen temppeli, joka on ehdottomasti näkemisen arvoinen, sillä se on kaikkein ehjimpänä säilynyt antiikin ajan doorilainen temppeli. Hefaistos oli kreikkalaisessa mytologiassa tulen ja taonnan seppäjumala ja rakkauden jumalatar Afroditen mies. Temppeli oli omistettu myös Athena Erganelle, joka oli keramiikan ja käsityön jumalatar. Alueella sijaitsikin aikanaan useita savipajoja ja sepänverstaita, joiden vuoksi temppelissä palvottiin juuri näitä jumalia.
Eräs toinen tärkeä palvonnan paikka oli Olympolaisen jumalan Zeuksen temppeli Olympeion. Roomalaisella aikakaudella temppeli oli Kreikan mahtavin, mutta suhteellisen pian se menetti loistonsa, kun se joutui barbaarien ryöstelyn kohteeksi 200-luvulla. Rooman valtakunnan tuhon jälkeen osia temppelistä käytettiin jopa rakennusmateriaalina muissa rakennuskohteissa kaupungissa. Tästä huolimatta temppelistä on suuria osia jäljellä ja se houkuttelee vuosittain suuren määrän vierailijoita. Alueen vieressä on myös roomalaistyylinen Hadrianuksen kaari.
Kerameikoksen kaupunginosa Ateenassa sijaitsi samalla paikalla jo antiikin aikana, Ateenan agoran luoteispuolella. Attika eli Ateenaa ympäröivä maakunta oli jaettu demoksiin eli alueisiin, joista yksi oli Kerameis ja jonka mukaan Kerameikoksen kaupunginosa on saanut nimensä. Keramiikka -sana johtuu myös samasta kreikkalaisesta sanasta ja alueella olikin paljon savenvalajia. Kaupunginosa jakautui sisempään Kerameikokseen, jossa savenvalajat elivät, sekä kaupunginmuurien ulkopuolella sijainneeseen ulompaan osaan, jossa sijaitsi hautausmaa. Pääasiassa tällä hautausmaan alueella on suoritettu viime vuosina runsaasti arkeologisia kaivauksia, jotka tosin kattavat vain pienen osan alkuperäisestä antiikin aikaisesta kaupunginosasta.