Alexanderplatz oli Itä-Berliinin keskeisiä alueita. Sen tunnettuja maamerkkejä ovat maailmankello (Weltzeituhr) ja taustalla näkyvä televisiotorni (Fernsehturm).
Berliinin maamerkkejä ja rakennuksia
Berliinin vivahteikkaan historian vuoksi sen kaupunkikuva on vaihteleva ja hajanainen – mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Maamerkit -osiossa tutustutaan Berliinin tunnetuimpiin ja kuuluisimpiin nähtävyyksiin. Lista ei ole missään nimessä tyhjentävä, sillä Berliinillä on tarjottavaa jokaiseen makuun ja kulman takaa voi tulla vastaan mitä mielenkiintoisimpia asioita.
Fernsehturm - Televisiotorni
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Berliinin televisiotorni on 368 metriä korkea ja Euroopan neljänneksi korkein rakennus ja sijaitsee Alexanderplatzilla, joka oli entisen Itä-Berliinin keskeisiä alueita. Torni on alueen keskeinen maamerkki ja sen 200 metrissä sijaitsevasta näköalapaikasta avautuu luultavasti paras näkymä Berliiniin. Jos korkeus ei huimaa, niin näköalapaikalle pääsee hissillä noin 40 sekunnissa.
Brandenburgin portti
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Brandenburgin portti on yksi Berliinin tunnetuimmista ja merkittävimmistä symboleista, joka nähdään nykyisin myös Saksojen yhdistymisen tunnuskuvana. Uusklassista tyyliä edustava portti sijaitsee historiallisessa keskustassa Pariser Platzilla. Portti rakennettiin 1700-luvun lopulla silloisen Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm II:n aikana ja se toimi yhtenä kaupunkiin johtavista porteista. Toisen maailmansodan jälkeen se toimi myös Itä- ja Länsi-Berliinin välisenä rajanylitysasemana Berliinin muurin rakentamiseen asti.
Berliinin pääkatu Unter den Linden, joka kulkee Berliinin ydinkeskustan läpi, päättyy Brandenburgin portille ja pääkatu onkin yhtenä syynä sille, miksi Brandenburgin portista haluttiin tehdä muita kaupunginportteja mahtavampi. Pariser Platz on muutenkin vierailemisen arvoinen paikka, sillä siellä järjestetään usein kaikenlaisia tapahtumia. Aukion laidalla sijaitsee myös mm. kuuluisa hotelli Adlon sekä aivan sen vieressä Holokaustin muistomerkki, eikä Berliinin valtiopäivätalokaan ole kaukana.
Holokaustin muistomerkki
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Branderburgin portin lähellä aivan Berliinin keskustassa aukeaa näkymä Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkille. Muistomerkki koostuu 2711 erikokoisen kivipaaden suoraviivaisesta labyrintista 19000 m2 aaltoilevalla alueella. Muistomerkin suunnitteli Peter Eisenman ja sen avajaiset olivat vuonna 2005. Heti avajaisten jälkeen muistomerkki on ollut välillä kiivaankin väittelyn kohteena, syinä mm. se, että se on ainoastaan holokaustissa kuolleiden juutalaisten muistoksi pystytetty, joidenkin mielestä taas holokaustille ei edes saisi pystyttää muistomerkkiä. Missään kohtaa muistomerkkiä ei kuitenkaan sanota, minkä muistoksi se on pystytetty - joidenkin mielestä näin on tehty tahallaan, jotta vierailijat tekisivät omia johtopäätöksiään asiasta.
Muistomerkkiä ja sen kivipaaseja on yritetty tulkita monin eri tavoin. Usein ne edustavat kuolleiden juutalaisten hautakiviä, harmaata väriä kuvaillaan holokaustissa menehtyneiden juutalaisten tuhkaksi, toisaalta joidenkin mielestä muistomerkissä ei ole juurikaan symboliikkaa mukana ja se on siksi melko radikaali lähestymistapa muistomerkiksi. Paikan huomaamattoman kaltevuuden ja aaltoilun, jonka kokee vasta syvemmällä muistomerkissä, on sanottu aiheuttavan myös turvattomuuden tunnetta ja täten symboloivan omalla tavallaan holokaustia.
Berliinin muuri
Itä- ja Länsi-Berliinin vuosikymmenet toisistaan erottaneesta 155 kilometriä pitkästä Berliinin muurista ei ole enää jäljellä paljoakaan. Osia muurista on kuitenkin säästetty muistoksi ja entisen muurin kohtaa kadulla merkitsee nykyisin tiiliskivijono. Seuraavissa paikoissa voi vielä päästä vuonna 1989 murretun muurin "tunnelmaan".
East Side Gallery
East Side Gallery on 1.3 kilometriä pitkä pala muuria, joka säästettiin vapauden muistomerkiksi Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Taiteilijat eri puolilta maailmaa maalasivat muurin itäpuolelle yli 100 taideteosta kuvittamaan muuria. Galleria avattiin 1990 ja on se maailman suurin ulkoilmagalleria. Vuosien saatossa useat maalaukset ovat tosin rapistuneet ja haalistuneet tai ne ovat joutuneet vandalismin kohteeksi. Osa niistä on jo onneksi restauroitu ja lisäparannuksia on suunnitteilla.
Berliinin muurin muistomerkki
Bernauer Strassella sijaitsee Berliinin muurin muistomerkki, joka perustettiin vuonna 1998 muistutuksena kaupungin jaosta. Muistomerkissä on säästetty 60 metriä alkuperäistä rajavyöhykettä, osin rekonstruoituna. Varsinkin myöhemmin rakennetusta näköalatornista saa hyvän käsityksen siitä, miltä muuri ja Itä- ja Länsi-Berliinin välissä ollut tyhjä vyöhyke, ns. kuoleman kaistale, näytti.
Checkpoint Charlie
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Checkpoint Charlie on länsivaltojen antama nimitys tunnetuimmalle Itä- ja Länsi-Berliinin väliselle rajanylitysasemalle ja se on nykyään yksi Berliinin suosituimmista nähtävyyksistä. Siitä tuli kylmän sodan symboli, joka kuvasi idän ja lännen välistä eroa ja edusti varsinkin useille Itäsaksalaisille "tietä vapauteen". Checkpoint Charlien entisellä paikalla on nykyään kopio entisestä vartijankopista sekä rajanylityskyltti, jossa on kuuluisat sanat "You are now leaving the American sector". Rajanylitysaseman vieressä on myös Berliinin jaosta kertova museo, Haus am Checkpoint Charlie.
Charlottenburgin linna
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Berliinin suurimman linnan, Charlottenburgin barokkilinnan, rakennutti 1600-luvun lopulla Fredrik I:n vaimo Sophie Charlotte, jonka mukaan linna on myös nimetty. Aluksi paikalla oli vaatimattomampi kesäasunto, mutta kun Fredrik I vuonna 1701 kruunattiin kuninkaaksi, aloitettiin linnassa suuret laajennustyöt. Linna kärsi mittavia vahinkoja toisessa maailmasodassa ja, toisin kuin monet Berliinin muista linnoista, rakennettiin sen jälkeen uudelleen. Nykyään linna toimii museona ja sen suurelle puistoalueelle on vapaa pääsy.
Olympiastadion
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Berliinin olympiastadion rakennettiin vuoden 1936 kuuluisia kisoja varten vanhan olympiastadionin paikalle. Hitler vaikutti suuresti stadionin suunnitteluun haluten tehdä tulevista olympialaisista propagandan täyteiset – ja onnistuikin siinä. Stadion on ottanut vahvasti vaikutteita antiikin arkkitehtuurista ja sinne mahtui jopa 110 000 katsojaa. Yksi stadionin erikoisuuksista on se, että se on osittain rakennettu maan alle. Olympiastadion säästyi melkein täysin toisen maailmansodan tuhoilta, mutta sen kunnostamisesta kiisteltiin pitkään stadionin historiallisen painolastin vuoksi. Lopulta olympiastadion kuitenkin päätettiin kunnostaa ja se sai myös keskeisen roolin jalkapallon 2006 MM-kisoissa.
Siegessäule - Voitonpylväs
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Siegessäulen (suom. Voitonpylväs) vuonna 1873 rakennettu ja noin 67 m korkea pylväs pystytettiin Preussin sotavoimien käymille ja voittamille taisteluille, Saksan yhdistymissotien muistomerkiksi. Muistomerkki sijaitsee nykyisin Tiergartenin puistossa, jonne se siirrettiin 1939 valtiopäivätalon edestä Hitlerin määräyksestä. Pylvään huipulla on voitonjumalatar Victorian yli 8 metriä korkea veistos – Berliiniläiset antavat usein maamerkeilleen ja muille tärkeille asioille kaupungissa lempinimiä eikä tämäkään veistos ole poikkeus, vaan sekin on saanut nimen "Goldelsen". Siegessäulen ympärillä olevan liikenteen vuoksi pylväälle pääsee parhaiten maanalaisia tunneleita pitkin. Pylvään huipulle aivan patsaan juureen voi myös kiivetä ihailemaan Tiergartenin yli avautuvia maisemia.
Reichstag - Berliinin valtiopäivätalo
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Berliinin valtiopäivätalo on Saksan parlamentin eli liittopäivien kokoontumispaikka. Rakennus valmistui vuonna 1894, mutta vaurioitui ensin tulipalossa 1933 ja sen jälkeen toisen maailmansodan pommituksissa. Vanhaan loistoonsa kunnostettu valtiopäivätalo on nykyään yksi Berliinin näyttävimmistä rakennuksista. Rakennuksen kruunaa 75 metriä korkea lasikupoli, josta on näkymä yli Berliinin. Lasikupoli on kaikille avoin, mutta jonoihin kannattaa toki varautua. Valtiopäivätalon vieressä sijaitsee myös näyttävä ja moderni, vuonna 2001 rakennettu kanslerinvirasto, joka on osa uutta hallintokaupunginosaa. Lähellä sijaitsee myös mm. pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteinen rakennus.
Kirkkoja
Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirche - Keisari Vilhelmin muistokirkko
Satelliitti- ja karttakuva | Kuvia
Keisari Vilhelmin muistokirkko (Kaiser-Wilhelm Gedächtniskirche) on yksi Berliinin tärkeimpiä ja tunnetuimpia symboleja. Tämä rauniokirkko sijaitsee Berliinin kuuluisalla Kurfürsterdammin kadulla, "Ku'dammilla", jota myös joskus kutsutaan Berliinin Champs Elyséeksi ennen kaikkea sen luksusliikkeiden vuoksi. Kirkon rakennutti Keisari Vilhelm II 1890-luvulla isoisänsä Vilhelm I:n muistoksi, jonka mukaan kirkko on myös nimetty. Kirkko vaurioitui pahoin toisen maailmansodan ilmapommituksessa 1943 ja uudelleenrakentamisen aikana sodan jälkeen sen rauniot suunniteltiin purettavaksi kokonaan. Kirkon pahoin vaurioitunut päätorni päätettiin kuitenkin jättää ennalleen muistomerkiksi sodan tuhoille ja se onkin kirkon merkittävin tunnusmerkki. Päätornin viereen rakennettiin 1961 uusi kahdeksankulmainen kirkko, jonka seinät on tehty lasiruuduista ja joka on myös näkemisen arvoinen.
Berliinin tuomiokirkko
Vaikkei Berliini olekaan erityisen tunnettu kirkoistaan, löytyy sieltä silti Gedächtniskirchen lisäksi muutama muukin vaikuttava kirkko. Esimerkiksi Spreeinsel -saarella sijaitseva Berliinin (evankelinen) tuomiokirkko on tällainen. Saarta kutsutaan myös Museumsinseliksi eli museosaareksi suuren museokompleksinsa vuoksi, mutta sinne mahtuu myös muuta, kuten tämä mahtava kirkko. Nykyinen kirkkorakennus valmistui vuonna 1905 ja oli yksi Euroopan viimeisistä todella massiivisista kirkonrakennushankkeista. Vanha kirkko purettiin vuonna 1984 Keisari Vilhelm II:n määräyksestä, paikalle haluttiin jotain paljon mahtipontisempaa ja Berliinin arvoon sopivampaa. Myös tämä rakennus tuhoutui osittain toisen maailmansodan aikana, mutta toisin kuin esimerkiksi sen vieressä sijainnut kuninkaanlinna, joka myös jäi entisen Itä-Berliinin puolelle kaupungin jaon jälkeen, se säästyi DDR:n purkutuomiolta. Restaurointia ei tosin aloitettu vuosiin, mutta se saatiin viimein päätökseen 1993 ja lopputulos on vaikuttava.
St. Marienkirche
St. Marienkirche on Berliinin vanhin yhä uskonnollisessa käytössä oleva kirkko ja Berliinin vanhin kirkkorakennus heti Nikolaikirchen jälkeen. Sen tarkkaa ikää ei tunneta, mutta ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1292. Kirkko sijaitsee Alexanderplatzin lähellä Berliinin televisiotornin kupeessa, ja on visiitin arvoinen varsinkin, jos hyvin vanha arkkitehtuuri on kiinnostaa.
