hotellien haku
Booking.com
Monet Sarajevon kristilliset kirkot ovat peräisin Itävalta-Unkarin ajalta, ja niihin kuuluu Ferhadija-pääkävelykadun varrella oleva Srca Isusova.

Sarajevo, Bosnia-Hertsegovina

Sivu 1: Nähtävyydet, ajanvietemahdollisuudet, sää ja ilmasto
Sivu 2: Ostokset, ravintolat ja yöelämä
Sivu 3: Lapsiperheet, liikkuminen, matkat ja hotellivinkit

Bosnia-Hertsegovinan pääkaupunki Sarajevo on yksi maailman tunnetuimpia kaupunkeja ja yksi Euroopan uusimpia vetonauloja kaupunkilomakohteena. Sen sijainti päiväretkimatkan päässä Kroatian rannikolta on tuonut sinne entistä enemmän vierailijoita, ja tällä vuosikymmenellä sinne on alettu tehdä entistä enemmän lentoja.

Sarajevo oli pitkään tunnettu matkailijoiden parissa tuntemattomana helmenä, jonka hyvät ruoat, ystävälliset ihmiset, mielenkiintoinen historia ja edulliset hinnat tekivät siitä joissain piireissä suositun. Vaikka nykyisin Sarajevo on vieläkin tunnettu näistä ominaisuuksista, on se huomattavasti turistivoittoisempi kaupunki kuin viime vuosikymmenellä eikä siellä vierailu enää tunnu yhtä eksoottiselta. Tästä huolimatta kaikki hämmästyvät Sarajevoon saavuttuaan, sillä vain harva on etukäteen mieltänyt kaupungin sellaiseksi kuin se todellisuudessa on.

Sarajevo on nykyään hyvä matkakohde kenelle tahansa, niin päiväretkelle kuin pidemmällekin matkalle. Siellä viihtyvät yksinäiset seikkailijat, kaikenikäiset pariskunnat, lapsiperheet ja lähes minkälaiset porukat tahansa. Sarajevo on osittaisesta vilkkaudesta huolimatta pääosin rauhallinen kaupunkilomakohde, jossa on mahdollista samalla oppia uutta ja rentoutua kotimaahan nähden eksoottisissa olosuhteissa. Näin ollen se on hyvä matkakohde etenkin kesäkauden aikana niin lyhyelle kuin pitkällekin lomalle, eikä siellä vierailu ole samalla tavalla stressaavaa kuin joissain muissa Euroopan pääkaupungeissa.

Sää, ilmasto, matkustuskausi ja parhaat matkustusajat

Sarajevo on kesäisin kuuma, talvisin kylmä kaupunki, jossa ympäri vuoden voi olla suuriakin heittelyjä päivittäisissä lämpötiloissa. Sinne matkustetaan eniten kesäkauden aikana, ja parhaat matkustusajat sinne ovat kevät ja syksy.

Sää

Norjan meteorologisen laitoksen pitkän aikavälin sääennuste Sarajevoon

Eteläisestä ja lähes välimerellisestä sijainnistaan huolimatta Sarajevossa on neljä vuodenaikaa, joista talvi ja kesä poikkeavat toisistaan yhtä paljon kuin Pohjois-Euroopassakin. Kesäkausi on pitkä ja kuuma, ja talvikausi on sekin useamman kuukauden mittainen jakso, jolloin lämpötilat laskevat jopa 15 pakkasasteeseen.

Sarajevon kesäkausi alkaa keväisillä, reilun viidentoista asteen päivälämpötiloilla huhtikuussa ja varsinainen kesä alkaa usein toukokuun aikana, jolloin on luvassa yli 20 asteen päivälämpötiloja. Muihin vuodenaikoihin nähden kesä on aurinkoinen jakso, jolloin tosin yöt eivät ole mitään tukahduttavan kuumia. Korkeimpia lämpötiloja on luvassa heinä- ja elokuussa, jolloin kaupungissa on usein yli 30 asteen lämpötiloja. Syyskuun loppupuolella päivälämpötilat laskevat hellerajan alapuolelle ja yöt viilenevät, ja lokakuussa päivät lyhenevät, lämpötilat laskevat ja maksimipäivälämpötilat ovat koko kuun 15–18 asteessa.

Varsinainen syksy ei välttämättä Sarajevossa ole pitkä vuodenaika, mutta sen aikana siirrytään kohti talvea ja marraskuusta eteenpäin aurinko näyttäytyy vain ani harvoin. Lokakuu on säiltään täysin epävarma ajankohta, ja yhtenä päivänä lämpötila voi olla 9 astetta, seuraavana 21. Lumisateita koetaan yleensä jo lokakuuta viileämmän marraskuun aikana, ja Sarajevoa ympäröivissä hiihtokeskuksissa valmistaudutaan kauden alkuun. Hiihtokeskuksilla on usein pakkasta koko talvikauden ajan, mutta Sarajevossa on päivisin usein lämpöasteita ja vain öisin pakkasta. Talvikausi on Sarajevon keskustassa vähän ikävä, hankala aika kierrellä ja tehdä kaikenlaista, sillä lunta, sohjoa ja vettä riittää. Lunta tulee aina maaliskuun alkupuolelle, mutta maaliskuun aikana talvikausi tulee päätökseensä, lumisateen korvaa vesisade ja maaliskuussa aurinkoa on luvassa yli kaksi kertaa sen mitä joulu- ja tammikuussa on.

Kevät on syksyn tavoin lyhyt vuodenaikana, jolloin yöt ovat kylmiä aina toukokuulle. Varsinaista, säiltään kaikin tavoin epävarmaa kevättä jatkuu ajoittain huhtikuun loppupuolelle, ja toisina vuosina vielä toukokuussa on joinain päivinä koleaa.

Sarajevossa sataa tasaisesti ympäri vuoden, ja sinne matkaavan on hyvä varautua sateisiin. Aurinko paistaa siellä enemmänkin Keski-Euroopan tyyliin kuin Välimeren, ja auringonpaistetta on luvassa siellä noin 1800 tuntia vuodessa.

Matkustuskausi ja parhaat matkustusajat

Sarajevoon matkustetaan tasaisesti ympäri vuoden, mutta kesäkausi toukokuun alkupuolelta syyskuun loppupuolelle on suosituinta aikaa vierailla siellä. Talvisin, joulukuulta helmi- tai maaliskuulle, Sarajevon ympäristöön lähdetään laskettelemaan keskuksissa, joissa lunta riittää läpi talven.

Parhaat matkustusajat niille, jotka lähtevät katsomaan minkälainen kaupunki Sarajevo on, ovat kevät, alku- ja loppukesä ja syksy. Huhtikuu ainakin kuun puolivälin jälkeen on hyvä aika olla siellä, toukokuu on iloinen ja kenties paras kuukausi olla kaupungissa ja kesäkuu ainakin sen alkupuolen osalta on sekin yksi parhaita ajankohtia olla siellä. Turhan kuumien heinä- ja elokuun jälkeen syyskuu on hyvä kuukausi katsella nähtävyyksiä ja nauttia Sarajevosta ja myös lokakuu on kuukausi, jolloin kaupungissa on miellyttäviä lämpötiloja.

Ottomaanien ajalta on jäljellä moskeijoiden lisäksi kaikenlaista, kuten Taslihan eli vuonna 1543 rakennettu karavanserai eli turkkilaistyylinen matkustajien monitoimitalo.

Jos mielii Sarajevon ympäristöön hiihtämään, on paras ajankohta lähteä sinne joulukuulta maaliskuun alkupuolelle. Esimerkiksi Suomen joululomat loppiaiseen asti ja hiihtolomat helmikuun puolivälissä tarjoavat oivan tilaisuuden lähteä sekä harrastamaan talvilajeja että vilkaisemaan vähän nähtävyyksiä ja muuta Sarajevon tarjontaa. Lumitilanteen Jahorinassa selvittää Snow Forecast.

Sarajevon historia ja nähtävyydet

Sarajevo tarjoaa hyvän määrän nähtävää, ja nähtävyyksiä on eniten ydinkeskustassa. Moni omatoimimatkustaja viettää Sarajevossa aiottua pidempään, sillä kaupunki yllättää täysin kaikki siellä vierailevat. Harva on valmistautunut niin monipuoliseen ja katunäkymiltään eksoottiseen paikkaan, ja Sarajevossa kannattaa viettää niin monta päivää kuin vain mahdollista.

Nähtävyydet

Sarajevo on ollut monen eri kokonaisuuden ja valtion osana, ja tämän monikulttuurisen kaupungin pitkä historia käy ilmi vain viettämällä sen keskustassa aikaa. Kaupungin monet museot ja nähtävyydet liittyvät näihin vaiheisiin, ja kiertelemällä niitä saa hyvän kuvan siitä, minkälaista kaupungissa on ollut niin Ottomaanien valtakunnan aikana, Jugoslavian vuosikymmeninä, Sarajevon piirityksen vuosina kuin sitä seuranneina Bosnia-Hertsegovinan aikoinakin.

Helppo tapa päästä kärryille sekä Sarajevon että koko Bosnian historiasta on vierailla kahdessa museossa, jotka ovat vierekkäin Novo Sarajevossa ja jotka molemmat liittyvät Bosnian luontoon, historiaan ja kulttuurihistoriaan:

Zemaljski Muzej BiH (Zmaja od Bosne 3) [kartalla] on kansallismuseo, joka on maan vanhin ja merkittävin museo. Siellä saa hyvän kuvan siitä, minkälaisia eläimistöä ja kasvillisuutta maassa on, minkälainen on sen maaperä ja minkälainen Sarajevo Haggadah, juutalaisten ikivanha pyhä lakiteksti on. Museoon on aikuisilta 6 KM:n eli 3 euron pääsymaksu, ja se on avoinna ti–pe klo 10–19 ja la–su klo 10–14.

Sen vieressä sijaitseva Historijski Muzej BiH on museo, joka kertoo siitä kuinka eteläslaavit eli jugoslaavit 600-luvulla saapuivat Bosniaan ja muualle entisen Jugoslavian alueelle ja mitä on tapahtunut sen ja nykypäivän välillä. Museoon on 5 KM:n pääsymaksu, ja se on päivittäin avoinna klo 9–19.

Suosittu vierailupaikka on Bosnian toisen kuvernöörin eli Gazi Husrev-Beyn mukaan nimetyt rakennukset Baščaršijan Sarači-kadun varrella.

Ottomaanien aika (1461–1878)

Ottomaanit eli osmanit valtasivat Konstantinopolin 29.5.1453 ja alle vuosikymmen sen jälkeen he perustivat nykyään Sarajevona tunnetun kaupungin laaksoon, jossa oli useita kyliä ja johon he olivat jo rakennelleet kaikenlaista. Kaupunki muodostui Balkanin toiseksi tärkeimmäksi Konstantinopolin jälkeen, ja 1600-luvulla se tunnettiin yli sadasta moskeijasta ja suuresta markkinapaikasta. Sarajevon kohtalo oli kuitenkin jäädä sodan jalkoihin jo vuodesta 1697 lähtien, minkä jälkeen kaupunki taantui ja muuttui köyhäksi syrjäkyläksi. Uusi nousu nähtiin vasta ottomaanien lähdettyä tienoilta 1800-luvulta, ja nykyisin kaupungissa on melkoisesti kaikenlaista turkkilaisista vuosisadoista muistuttamassa.

Suosittu vierailupaikka on Bosnian toisen kuvernöörin eli Gazi Husrev-Beyn mukaan nimetyt rakennukset Baščaršijan Sarači-kadun varrella [kartalla]. Rakennuksiin kuuluu suuri moskeija, ja toisella puolella katua ovat kirjasto, museo ja medersa eli teologinen yliopisto, joka tunnetaan myös madrassa-nimellä. Moskeija, joka valmistui vuonna 1531, on koko maan merkittävin, eikä sen sisälle päästetä muita kuin muslimeita.

Ottomaanien ajoilta on Sarajevon vanhassakaupungissa melkoisesti erilaisia moskeijoita, ja laaksoa ympäröivillä kukkuloilla on paljon muslimien hautausmaita. Täkäläiset muslimit olivat ja ovat yksinkertaisesti slaaveja tai niiden jälkeläisiä, jotka usein käytännön syistä kuten alhaisemman verotuksen takia kääntyivät ottomaanien aikana islam-uskontoon. Näin ollen itämaiset piirteet, jotka Sarajevon vanhassakaupungissa ovat vahvasti läsnä, ovat tulleet nimenomaan ottomaanien välityksellä, joskin heidän jälkeläisiään ei Sarajevossa juuri enää asu. Ottomaanien ajalta on jäljellä moskeijoiden lisäksi kaikenlaista, kuten Hotel Europan vieressä oleva Taslihan [kartalla] eli vuonna 1543 rakennettu karavanserai eli turkkilaistyylinen matkustajien monitoimitalo. Läheistä Miljacka-jokea ylittävistä silloista muutama on ottomaanien ajoilta, kuten kirjastotalon edessä oleva Šeher-Ćehajina ćuprija ja Latinska ćuprija, jolla Itävalta-Unkarin kruununprinssi Franz Ferdinand kesäkuussa 1914 murhattiin.

Itävalta-Unkarin aika (1878–1918)

Habsburgit siirtyivät satoja vuosia kestäneen valtakautensa loppusuoralle Balkanilla, missä vuosikymmeniä sodittiin turkkilaisia vastaan ja rauhansopimuksella vuonna 1878 Sarajevon ja Bosnian herruus vaihtoi käsiä. Sarajevosta tuli 1800-luvun lopulla osa suurta Itävalta-Unkaria, mikä aiheutti melkoisesti ristiriitaa Balkanilla ja mikä johti Franz Ferdinandin murhaan. Itävallan aika ei ehkä ollut kaikkein rauhanomaisin, mutta se paransi olosuhteita monin tavoin ja Sarajevo ja Bosnia muuttuivat takapajulasta paikaksi, jossa oli upeita palatseja ja Euroopan ensimmäinen sähköraitiovaunulinja vuonna 1885. Tältä ajalta ovat peräisin monet nähtävyydet, ja yhdessä muiden aikakausien kanssa Itävalta-Unkarin perintö tekee Sarajevosta rakennustensa puolesta ja tyylillisesti lyömättömän kaupungin. Monet kristilliset kirkot ovat peräisin tältä ajalta, ja niihin kuuluu Ferhadija-pääkävelykadun varrella oleva tuomiokirkko eli Srca Isusova [kartalla].

Festina Lente -silta
Uuden ja erikoisen Festina Lente -sillan tienoilla on useita Itävallan ajan rakennuksia.

Itävalta-Unkarin ajoilta on eniten kaikenlaista Miljacka-joen rannoilla, missä etenkin uuden ja erikoisen Festina Lente -sillan [kartalla] tienoilla on useita Itävallan ajan rakennuksia. Paras nähtävyys on Kansallisgalleria, jossa on pysyvä taidenäyttely ja useita eri näyttelytiloja, joissa on paljon kansainvälistäkin taidetta. Rakennus, jossa taidemuseo sijaitsee, on yksi hienoimpia esimerkkejä 1800-luvun lopun palatseista, aivan kuten sitä lähes vastapäätä sijaitsevat Sarajevon yliopiston päärakennus, Bosnian pääpostitalo ja Kansallisteatteri.

Jos joenrantaa jatkaa kohti vanhaakaupunkia, tulee pian vastaan Latinalainen silta, jolla Franz Ferdinand 28.6.1914 salamurhattiin ja josta Itävalta-Unkari sai tekosyyn julistaa sodan Serbialle. Tämä toimenpide johti muutamassa vuodessa sellaisten valtioiden kuin Tšekkoslovakian ja Jugoslavian syntyyn ja koko Itävalta-Unkarin hajoamiseen, mitä olikin monessa eri Euroopan kolkassa odotettu. Latinalaisen sillan vieressä on nykyisin museo Sarajevo 1878–1918, jossa voi helposti oppia tästä lyhyestä mutta merkittävästä aikakaudesta.

Lisää merkittävää nähtävää on vielä jonkin matkan päässä joenrannalla, missä hienon osmanien aikaisen sillan edustalla on vuodesta 2014 asti kunnostettuna ollut Vijećnica eli kaupungintalo [kartalla]. Sen kuuluisa kirjasto tuhoutui Sarajevon piirityksen pommituksissa vuonna 1992 lähes täysin. Talon ympäristössä kummallakin puolella jokea on mukavaa tunnelmaa, ja tänne asti ainakin kannattaa loman aikana kävellä.

Jugoslavian aika (1918/28–1992), vuosien 1992–1996 piiritys ja sodanjälkeiset vuosikymmenet

Vuodesta 1918 lähtien Balkanille 600-luvulla tulleiden eteläslaavien erilaiset kuningaskunnat ja valtioliitot johtivat vuoteen 1928 mennessä Jugoslavian liittovaltiomaisen kuningaskunnan syntymiseen. Toisen maailmansodan jälkeen marsalkka Josip Broz Tito, joka itse oli slovenialaista syntyperää, yhdisti tämän edelleen hajallaan olevan alueen ja hallitsi Jugoslavian liittovaltiota aina vuonna 1980 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Jugoslavian ajalta on paljon rakennuksia, ja niitä voi katsella yhdessä Itävalta-Unkarin rakennusten kanssa Maršala Tita -kadulla [kartalla], joka on eräänlainen pääkatu. Sen varrella on kauniita rakennuksia mutta myös Jugoslavian aikaisia, huomattavasti käytännöllisempiä rakennuksia, joita on lisää kadun päästä alkavalla Novo Sarajevo -alueella. Koska Jugoslavian hajoaminen johti sotaan, ei tältä ajalta ole Bosniassa museoita tai mitään kunnianosoituksia, mutta sosialistiajan henki leijuu edelleen monin tavoin Sarajevon yllä eikä sitä voi etenkään Novo Sarajevossa ja muissa kolossimaisten asuintalojen valtaamissa kaupunginosissa olla tuntematta.

Sarajevon ruusut ovat jalkakäytävillä olevia reikiä, jotka ovat tulleet luodeista ja kranaatinsirpaleista, ja ne on maalattu punaisiksi.

Sarajevon piiritys alkoi huhtikuussa 1992 ja kesti aina vuoteen 1996, yhteensä 1425 vuorokautta. Sodan aikana eri osapuolet ampuivat ja pommittivat kaupunkia ympäröiviltä kukkuloilta taloja ja ihmisiä, joita kaupungissa oli kuten sitä ennen ja sen jälkeenkin eri uskontokuntia. Muslimit, kroaatit, jotka ovat roomalaiskatolisia, ja serbit, jotka ovat ortodokseja, taistelivat keskenään Sarajevon herruudesta.

Tältä ajalta on paljon kaikenlaista jäljellä, ja aivan keskustassakin ja etenkin Maršala Titan varrella voi nähdä ns. Sarajevon ruusuja eli Sarajevo Roses. Nämä ovat jalkakäytävillä olevia reikiä, jotka ovat tulleet luodeista ja kranaatinsirpaleista, ja ne on maalattu punaisiksi, muistoksi noiden aikojen käsittämättömistä kauhuista. Saman kadun varrella on myös puisto, jossa on uusi Srebrenican verilöylyä kunnioittava muistomerkki ja myös muistomerkki piirityksessä kuolleiden lasten muistolle.

Jos katua jatkaa eteenpäin, saapuu pian Novo Sarajevoon, jonka lentoasemalle johtava pääkatu eli Zmaja od Bosne tunnettiin sodan aikana ”tarkka-ampujakujana” (engl. Sniper Alley). Sen varrella, aivan kahta museota vastapäätä, sijaitsee entinen Holiday Inn [kartalla], jossa jonkin aikaa toimi Holiday-niminen hotelli mutta jossa nykyisin on vain Holiday-niminen yökerho. Rakennus, joka valmistui Jugoslavian aikoina, on päässyt huonoon kuntoon, mutta sitä on hyvä katsella ja alueella on hyvä vähän kierrellä. Hotelli oli toimittajien päämaja sodan aikana, sitä tulitettiin jatkuvasti ja siitä tuli yksi maailman tunnetuimpia hotelleja. Vastapäätä olevan museon pihamaalla on lisäksi vielä tankkeja ja muuta sotakalustoa, ja itse Kansallismuseossa oppii lisää kaikenlaista asiaan liittyvää.

Sarajevon asukkaat olivat nalkissa kaupungissaan, mutta sieltä oli yksi reitti pois ja myös vain yksi reitti, jonka kautta sinne tuotiin elintarvikkeita. Tunel Spasa eli Toivon tunneli [kartalla] valmistui vuonna 1993 lentoaseman viereen, ja sinne voi kulkea keskustasta raitiovaunulla 3, 4 tai 6. Tätä tunnelia pitkin muutamat pääsivät pakenemaan, ja ilman sitä ei Sarajevo olisi saanut oikeastaan lainkaan talvisin ruokaa. Tunneli on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun klo 9–17, talvisin vain klo 16 asti, ja sinne on 10 KM:n eli viiden euron pääsymaksu.

Jugoslavian kausi päättyi jo ennen piirityksen alkamista, sillä piiritykseen johti nimenomaan Bosnia-Hertsegovinan irrottautuminen Jugoslavian liittovaltiosta. Maassa on nykyisin alle neljä miljoonaa asukasta, joista valtaosa sarajevolaisten tavoin asuu Bosnian alueella, ja maalla on sodanjälkeen ollut kaikenlaisia taloudellisia vaikeuksia, joiden päättyminen ei ole näköpiirissä.

Juttu jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 2: Ostokset, ravintolat ja yöelämä.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2016/10

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.