Kevät herättää monissa kaipuun matkustamiseen.
Tässä tekstissä tarkastelemme vaihtoehtoja kevätmatkakohteille ja tarjoamme ideoita lomalle, joka on sekä lämmin että kohtuuhintainen.
Lue, minne keväällä kannattaa matkustaa
Roomassa on enemmän ravintoloita kuin oikeastaan missään toisessa Euroopan kaupungissa, ja ulkona syöminen on siellä aamusta iltaan normaalia. Varsinaisten ravintoloiden lisäksi kaikkialla kaupungissa on paikallisia pikaruokapaikkoja, jotka useimmiten myyvät pitsapaloja, kebabpaikkoja, kahviloita joista saa ainakin jonkinlaisia ruokia ja muitakin ruokapaikkoja. Helpointa hinta-laatusuhteeltaan hyvän ravintolan löytäminen on päärautatieaseman tienoilta ja Trasteveresta, mutta vanhoissa kortteleissa edullisia varsinaisia ravintoloita on vähän.
Kuten muuallakin Italiassa Roomassa selviää edullisimmin jos syö pitsaa tai pastaa, ja ne, jotka ottavat vain kasviksia sisältävän pitsan tai pasta-annoksen, voivat saada ateriansa hyvinkin edullisesti. Käytännössä kuitenkin varsinaisissa ravintoloissa, joissa on pöytiintarjoilu, ruokajuomat ja coperto eli eräänlainen palvelumaksu nostavat ateriatuokion hintaa useilla euroilla.
Roomassa on yli 10 000 ravintolaa ja muuta ruokapaikkaa, eikä sen keskustassa seuraava ruokapaikka ole koskaan kaukana. Laaja vanha korttelisto (centro storico), sen alueella oleva Tridente, Testaccio sekä Vatikaania ympäröivät Borgo ja Prati ovat kaikki oivia seutuja löytää ravintola.
Jos haluaa syödä nopeasti, edullisesti ja ilman muodollisuuksia, on päärautatieaseman ympäristössä mitä erilaisimpia ruokapaikkoja. Paikkojen joukossa on lukuisia kahviloita, joissa voi haukata aamupalaa, mutta monet aseman vierustan kahvilat, etenkin keskustasta katsottuna sen toisella puolella, ovat hyvin vilkkaita, koska junien henkilökunta ja muut asemaa käyttävät suosivat niitä.
Päärautatieaseman (Termini) [kartalla] tienoo on hyvää maastoa löytää ruokapaikka, joskin siellä on paljon pikaruokapaikkoja ja tasoltaan korkeintaan keskinkertaisia ravintoloita. Pizzeriat ovat yleisiä, ja ne yleensä myyvät paitsi pitsoja ja etenkin pitsapaloja myös joskus pasta-annoksia, lasagnea ja muita ruokia. Muita yleisiä ruokapaikkoja ovat intialaiset, joskin niiden valikoima on usein laaja ja niistä saa muitakin ruokia, ja kebabpaikat, jotka nekin tarjoavat muitakin ruokia, joiden tarjonta on kauttaaltaan muita ravintoloita edullisempaa ja yksinkertaisempaa.
Intialaiset ravintolat ja kebabpaikat ovat miltei aina auki. Niissä on kielitaitoista henkilökuntaa, mutta ne eivät yleensä ole mitään kovin hienoja ruokapaikkoja, joskin monilla niistä on terassit. Intialaisissa ruokapaikoissa käyvän on hyvä pitää mielessä, että riisistä laskutetaan erikseen: se maksaa usein 3 euroa, ja sen hinta kannattaa aina varmistaa, sillä on myös paikkoja, joista riisin tai naan-leivän saa eurolla tai puolellatoista. Varsinaiset ravintolat, joilla niilläkin on poikkeuksetta terassit tällä alueella, ovat joskus auki vain lounas- ja illallis-aikaan. Turistien kansoittamassa Roomassa on kuitenkin paljon myös ravintoloita, jotka pysyttelevät ilman taukoja auki noin klo 11–24.
Terminin kahdella eri puolella on erilaisia ravintoloita. Antiikin Rooman ja keskustan puolella [kartalla] on vähemmän halpoja paikkoja ja mitä kauemmas kohti keskustaa ja muinaista Roomaa kulkee, sitä enemmän tulee vastaan normaaleja italialaisia ravintoloita. Italialaiset ravintolat päärautatieaseman ympäristössä kuuluvat kaupungin edullisimpiin, ja monilla on lounas- ja muita tarjouksia, joita mainostetaan näyttävästi (esimerkiksi pasta-annos ruokajuomineen 8 euroa).
Toisella puolella asemaa on enemmän kebabpaikkoja, pikaruokapaikkoja ja bar-nimisiä pikaruokapaikkoja. Kortteleissa voi syödä hyvinkin edullisesti monenmoisia ruokia, mutta myös hintavia ravintoloita siellä on. Jos haluaa nauttia kohtuuhintaisen italialaisen aterian, kakkukahvit tai vain juoman, on aseman vierustaa kulkevalla kadulla (Via Marsala) ja sen sivukaduilla erilaisia paikkoja, jotka soveltuvat parhaiten lounaspaikoiksi niille, jotka ovat lähdössä junalla jonnekin, ja illallispaikaksi niille, joiden majapaikka on näissä kortteleissa. Etenkin Via Margheralla, joka alkaa aseman sisäänkäynnin vierestä, on muutama melko hyvä italialainen ravintola, kuten Ristorante da Nazzareno.
Itse asema ei ole hyvä paikka minkäänlaiselle aterialle, sillä se on lähes aina painajaismaisen vilkas paikka, jossa oleskelu kannattaa jättää minimiin. Jos kuitenkin haluaa siellä haukata jotain, siellä on kansainvälisiä pikaruokapaikkoja, voileipiä myyviä kojuja ja muitakin vastaavanlaisia ruokapisteitä.
Centro storico, joka on muinaisen Rooman ja Villa Borghesen puiston välimaastossa, on laaja alue, jonka pääasiallisia oleskelupaikkoja ovat alueen tunnetuimmat aukiot Sellaiset aukiot kuin Piazza Navona ja Piazza della Rotonda, joka on Pantheonin ympäristössä, ovat täydellisiä turistirysiä etenkin ruokailun suhteen, eikä niiden tuntumassa kannata mennä varsinaiseen ravintolaan. Trevin suihkulähteen ympäristössä on yllättävän hyvät apajat pikaruoille, etenkin pitsapaloille, jotka ovat maukkaita ja edullisia. Kaikkein paras paikka suunnata ruokailemaan vanhoissa kortteleissa on kuitenkin Campo de’ Fiorin tuntuma, missä on paljon erilaisia ravintoloita ja joka turistivoittoisuudestaan huolimatta edelleen nauttii paikallisten suosiota.
Varsin hyviä ruokapaikkoja vanhoissa kortteleissa on Campo de’ Fiorin [kartalla] laitamilla ja ympäristössä. Täällä on myös hyvä määrä erinomaisia pitsapaikkoja, joista jotkin tekevät myös gluteenittomia ruokia. Trattorioita eli tyypillisiä edullisia italialaisia ravintoloita on hyvä määrä, samoin kuin kalliimpia lounas- ja illallispaikkoja. Jos haluaa varmistaa, että ateriasta tulee elämys, kannattaa tutkia ravintoloita listaavia ja arvioivia verkkosivuja etukäteen, sillä summamutikassa normaalia paremman ravintolan löytäminen on hankalaa. Aukion laitamien paikat ovat houkuttelevia lounaalle tai ainakin kahville, kuten myös muulle juomalle. Monet niistä tarjoavat 10–12 euron lounaskokonaisuuksia, jotka ovat pieniä annoksia, mutta terasseilla on mukava aterioida ja katsella aukion vilkasta elämänmenoa. Lounaskokonaisuudet, joiden nimi voi olla “menu del giorno”, ovat vanhoissa kortteleissa ja etenkin turistien suosimilla alueilla yleisiä, mutta kannattaa aina tutustua siihen kuuluuko ateriaan ruokajuoma. Jos sen joutuu ostamaan erikseen, nousee lounaan hinta helposti yli 15 euron.
Aukion laitamilla olevista ravintoloista hyvää palautetta on saanut esimerkiksi numerossa 16 oleva Obicà, jonka mozzarella on tuoretta ja erinomaista ja jossa pitsat ja muut ruoat sisältävät lähes poikkeuksetta mozzarellaa.
Toinen ravintola, joka on normaalia parempi, on tilava ja hyvät näkymät vilkkaalle aukiolla antava La Carbonara. Se on numerossa 23, sen bravuureja ovat perinteiset roomalaiset ruoat ja siellä juodaan alueen parhaita viinejä.
Erinomainen gluteenittomia pitsoja ja pastoja tarjoavat ravintola Voglia di Pizza (Via dei Giubbonari 33) sijaitsee parin korttelin päässä aukiosta. Sieltä saa kohtuuhinnalla vehnättömän aterian, mutta se avautuu päivittäin vasta klo 12.
Trastevere on ehkä paras ja varmin kaupunginosa löytää hyvä ravintola, jonka ruoat ja ilmapiiri jäävät mieleen. Kaupunginosan keskiaikaiset kujat ovat hyvää maastoa etenkin illalliselle, ja sen terasseilta on mukava aterian ja parin drinkin parissa tarkkailla vilkasta elämänmenoa. Pizzerioita ja pitsapaloja (pizza al taglio) myyviä paikkoja Trasteveressä on myös, ja ne ovat nopeita, edullisia ruokapaikkoja.
Trasteveressä ravintoloita on eniten sekä keskiaikaisilla kujilla Via della Scalan [kartalla] ympäristössä että Viale Trasteveren [kartalla] varrella ja sivukaduilla, etenkin San Francesco e Ripa -kadun kulmauksen tienoilla [kartalla].
Hyvä ravintolakatu keskiaikaisilla kujilla on myös Via del Moro [kartalla], jonka numerossa 15 sijaitsee legendaarinen paikka pitsapaloille, La Renella.
Yksi parhaista ravintoloista, joihin ympäri vuoden on viikonloppuisin ja loma-aikoihin iltapäivisin pitkiäkin jonoja, on Otello [kartalla]. Se on Via della Scalan loppupäässä olevalla aukiolla, ja jos jono käy pitkäksi, käy ovimies tarjoamassa odottelijoille grappaa.
Via Trasteveren ja San Francesco e Ripa -katujen kulmauksessa, numerossa 52 sijaitsee erinomainen, tyylikäs itsepalveluravintola Giselda, joka on hyvä sekä kahville että aterialle, jonkalainen löytyy myös kasvissyöjille ja jonkalaisen ruokajuomineen saa reilulla 10 eurolla.
Parinsadan metrin päässä kulmauksesta sijaitsee Sisini (Via San Francesco a Ripa 137), ehdoton paikka käydä syömässä seisaaltaan pitsapala, lasagnea, grillattua kanaa tai pasta-ateria. Täältä on tietenkin hyvä hakea ateria tai pitsa myös hotelliin tai puistossa nautittavaksi.
Varsinainen Vatikaani on pieni paikka, eikä siellä ole juurikaan ravintoloita. Niitä on kuitenkin melkoinen määrä viereisen Borgo-kaupunginosan alueella, joka sijaitsee Vatikaanin ja joen välissä, samoin kuin Prati-kaupunginosassa, joka on Castel Sant’Angelon toisella puolella. Joen tällä puolella kannattaa olla tarkkana, sillä ravintolat on suunnattu turisteille, jotka usein ovat ns. elämänsä matkalla. Lasku saattaa yllättää, ja ruokien taso voi olla heikko.
Hyvä katu ravintolalle aivan Vatikaanien muurien vieressä on Via Borgo Pio [kartalla]. Sen varrella on kirjava valikoima erilaisia ravintoloita, kahviloita ja gelaterioita, joiden jäätelö on vertaansa vailla.
Varteenotettava ravintola Vatikaanin ympäristössä on Dal Toscano (Via Germanico 58–60), jonka ruoat ovat kohtuuhintaisia ja joka on klo 15 – 20 suljettu. Toinen pidetty paikka on Osteria dell’Angelo (Via Bettolo 24), joka tarjoaa erinomaisia perinteisiä roomalaisia ruokia. Sekin on suljettu muulloin kuin lounas- ja illallisaikaan (klo 14.30–20).
Roomassa ruokailu on yksi loman kohokohtia, ja siihen kannattaa panostaa. Ruoat ovat erinomaisia, hinta-laatusuhde on Suomeen verrattuna loistava ja ravintolakulttuurilla on pitkät perinteet. Roomalaiset syövät ulkona tämän tästä, mutta Rooma on myös valtavien turistivirtojen kohde, jossa on paljon erilaisia sudenkuoppia ja jossa on hyvä olla etukäteen tietoa ravintoloista ja niiden toimintavoista.
Rooman ravintoloilla on erilaisia nimityksiä.
Ristorante on tyypillinen ravintola, jossa istutaan pöydissä ja jossa on pöytiintarjoilu. Ristorante on paras valinta niille, jotka haluavat syödä monilajisen aterian, johon kuuluvat alkuruoka (primo) ja tuhdimpi toinen annos (secondo), mutta myös alkuruoka (antipasta) tai jälkiruoka (dolce), joka voi olla esimerkiksi jäätelöä, vanukasta tai hedelmä. Moni ristorante on avoinna vain lounas- ja illallisaikaan.
Trattoria on samanlainen paikka kuin ristorante, mutta ne ovat yleensä pienempiä ja vähemmän muodollisia paikkoja kuin varsinaiset ravintolat. Trattoriat ovat tyypillisesti perheomistuksessa, ja parhaimmillaan ne tarjoavat perheen omia perinneruokia. Trattoria on yleensä edullisempi ja nopeampi paikka aterialle kuin varsinainen ravintola, ja on tyypillistä, että niissä otetaan vain yksi annos ja ruokajuoma.
Osteria (tai hosteria) on trattoriaa saati ristorantea edullisempi ja rennompi ruokapaikka, jonkalaisia on etenkin keskustojen ulkopuolella olevissa kaupunginosissa. Niissä tarjotaan yleensä kotiruoan tapaisia ruokia, samassa pöydässä voi ruokailla myös tuntemattomia ja muutenkin meininki on rentoa ja viiniä on tarjolla mielin määrin. Osa osterioista on myös sellaisia, että niissä on iltaisin musiikkia tai muuta viihdettä, ja osteriat ovatkin vanhoista italialaisista elokuvista tuttuja ruokapaikkoja, joissa paikalliset viihtyvät tuntitolkulla. Jos Roomassa haluaa osteriaan, on Piazza Barberinin [kartalla] tienoo tunnettu niistä.
Enoteca on viiniravintola, joka tarjoaa myös ruokia. Enoteca, joka parhaimmillaan on kellarissa, on usein kohtalaisen hintava mutta tasokas paikka pikkupurtaville tai kokonaiselle aterialle. Yleisimmin enotecassa on tarjolla pikkupurtavia, jotka muistuttavat tapaksia, ja ne ovatkin parhaimmillaan joko välipalalle tai kevyelle, viinin kanssa nautitulle iltapalalle.
Pizzeria on kaikkien tuntema pitsapaikka, jonkalaisia Roomassa on paljon. Ne ovat kaikkein parhaita paikkoja syödä pitsaa, joka on valmistettu puulämmitteisessä uunissa, ja Roomassa ne tietenkin tarjoavat lähes poikkeuksetta roomalaistyylistä pitsaa, eivätkä sen kilpailijaa, Napolista kotoisin olevaa pitsaa. Kaikkein paras pizzeria on sellainen, jossa istutaan pöytään ja tilataan pitsa. Toisin kuin joissain muissa maissa Italiassa kukin tilaa oman pitsan eikä ruoan jakaminen koko pöydän kesken ole normaalia tai edes suotavaa. Jos ei halua mennä kunnolla syömään vaan haluaa haukata pitsapalan, on esimerkiksi rautatieaseman ympäristössä ja Trevin suihkulähteen lähellä kymmeniä pitsapaloja tarjoavia paikkoja (“Pizza al taglio”).
On olemassa myös Bar, joka ei kuitenkaan ole pelkästään väkijuomia tarjoava baari vaan eräänlainen kahvila ja välipalapaikka. Niitä on paljon etenkin rautatieaseman ympäristössä, ja ne ovat yksinkertaisia paikkoja, joissa olut on edullisimmillaan. Jos tällaisessa paikassa on tarjoilija, on minkä tahansa tilaaminen pöytään hintavampaa kuin jos sen nauttii tiskillä.
Etenkin aterian päätteeksi mutta myös muulloin roomalaiset piipahtavat pitkin päivää kahville, joka yleensä on espresso, joskus caffe macchiato (espresso, jossa on tippa maitoa) ja melko harvoin cappuccino, joka tosin on entistä suositumpi kahvi. Suomalaiselle turistille cappuccino tai caffe latte on kenties paras valinta. Kahvin nauttiminen baaritiskin äärellä on pöytiintarjoilupaikoissa edullisempaa kuin jos tarjoilija tuo sen pöytään. Ero on yleensä kaksin- tai kolminkertainen, mutta on myös paikkoja, joissa on tuoleja ja pöytäkin mutta jossa kahvi tilataan tiskiltä ja joka maksaa saman joi sen tiskillä tai pöydässä. Kahvi on baaritiskillä nautittuna Roomassa melko edullista: espresso maksaa yleensä 1–1,50 euroa ja cappuccino 1,50–2,50 euroa. Jos tarjoilija tuo kahvin pöytään, maksaa se huomattavasti enemmän, ja cappuccinon saa 3–4 eurolla.
Roomalaiset juovat kahvinsa nopeasti, seisoen baaritiskillä minuutin pari. Kahvi maksetaan miltei poikkeuksetta eri henkilölle kuin sille, joka sen tarjoilee (etenkin jos seisoo baaritiskillä), ja yleensä jossain päin salia on kassa, jossa käydään maksamassa lasku. Joissain paikoissa kahvi ja muut tuotteet maksetaan ensin ja viedään kuitti sitten baristalle, joka valmistaa kahvin ja tarjoilee muut virvokkeet tai kahvileivät. Tippiä saatetaan jättää hyvästä kahvista muutama lantti baristalle, joka kahvin tekee. Kaikkein parhaissa kahviloissa barista keskittyy ainoastaan kahvin tekemiseen ja muut työntekijät palvelevat asiakkaita.
Kahvin laatu on Roomassa usein hyvä, etenkin jos menee sellaiseen paikkaan kuin Pantheonin vieressä sijaitsevaan Caffe Tazza d’Oroon (Via degli Orfani 84) eli kultaiseen kuppiin. Tämä on viikonloppuisin äärimmäisen vilkas kahvila, jossa tilaus maksetaan ensin, viedään kuitti baristalle ja nautitaan kahvi ja mahdolliset kahvileivät sitten muiden turistien ja paikallisten kanssa tiskillä.
Toinen aivan samoissa kortteleissa sijaitseva kahvila on Sant’Eustachio (Piazza Sant’Eustachio 82 ), jota monet pitävät Rooman parasta kahvia tarjoavana kahvilana.
Maineeltaan erinomainen kahvila on Lo Zozzone (Via del Teatro Pace 32), joka sijaitsee aivan Piazza Navonan vieressä, alueella jolla on paljon kalliita ja keskinkertaisia kahviloita.
The Culture Trip -sivusto esittelee kaupungin parhaita kahviloita.
Roomassa aterioiden hinnat ovat yllättävän edullisia, mutta siellä tulee vastaan myös korkeita hintoja ja ruokailuun kuluu siellä enemmän kuin voisi etukäteen luulla.
Perusannos pastaa tai lasagnea maksaa neljästä eurosta ylöspäin, ja jos siinä on lihaa tai mereneläviä, nousee hinta yli 10 euron. Pitsan saa samantyylisellä hinnalla, mutta jos siihen epäitalialaiseen tyyliin haluaa höysteeksi lihaa tai mereneläviä, on se huomattavasti hintavampi. Jos haluaa jotakin pitsan päälle, ovat sienet aina oiva valinta, ja tällainen pitsa on paitsi herkullinen myös edullinen.
Jos haluaa syödä monen lajin aterian ja juoda sen kanssa alkoholia, nousee hinta niin lounaalla kuin illallisellakin yli 15 euron. Ruokajuomat maksavat vähemmän kuin Suomessa, mutta vedestä pitää usein maksaa 1–2 euroa. Viinilasi tai pullo olutta maksaa ravintolassa 3–4 euroa mutta pikaruoka- ja kebabpaikoissa, joissa on itsepalvelu, voi 0,66 litran oluen saada 2–3 eurolla.
Monissa varsinaisissa ravintoloissa, joissa on pöytiintarjoilu, palvelumaksut, ruokajuomat ja mahdolliset lisukkeet nostavat aterian hintaa sen verran, että edullisimmillaan kahden lajin aterian juomineen voi saada 8–12 eurolla, mutta paljon riippuu siitä missäpäin on syömässä. Pizzerioissa ei palvelumaksua aina ole, ja niissä syöminen on edullisempaa kuin ravintolassa. Kasvispitsan saa helposti 4–6 eurolla, ja suuren pitsan ja ison pullon olutta voi monesta paikasta saada alle 10 eurolla.
Roomassa kannattaa olla tarkkana tarjousten kanssa, sillä usein etenkin pihvien hinnat määräytyvät niiden painon mukaan ja edulliselta tuntunut hinta saattaa olla esimerkiksi jokaista sataa grammaa kohden. Myös lounastarjouksiin kannattaa kiinnittää tarkkaa huomiota, sillä hinnan päälle voi tulla normaalia kalliimpi ruokajuoma ja myös pienemmällä präntillä ilmoitettu palvelumaksu.
Kalleimpia ravintoloita tulee vastaan Vatikaanin ympäristössä, missä kannattaa tarkastaa lasku, ja muilla turistien suosimilla alueilla, etenkin centro storicossa ja Colosseumin tienoilla, missä ateria ruokajuomineen maksaa vähintään 15–20 euroa. Tätäkin edullisemmin voi syödä, mutta kannattaa muistaa, että turistien suosimilla alueilla annokset ovat pieniä ja ruokajuomista joutuu pulittamaan normaalia enemmän.
Edullisimpia aterioita löytyy Termini-rautatieaseman vierestä, missä on paljon kebab- ja intialaisia ravintoloita, joista saa myös italialaisia ruokia, etenkin pitsaa ja pastaa. Näissä aterian saa ruokajuomineen alle 10 eurolla, mutta välipalan tai kevyen illallisen sieltä voi saada reilusti alle 5 eurolla.
Rooman jokaisella seudulla on sekä hyviä että huonoja ravintoloita. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että "Tourist Menu" -tyyliset ateriakokonaisuudet eivät ole hyviä ja että monet menu-kokonaisuudet (esim. pääruoka + salaatti + ruokajuoma) eivät ainakaan turistien suosimilla alueilla useinkaan ole mitään gourmet-elämyksiä. Parhaimmillaan ne voivat olla hyviäkin, mutta mitä enemmän turisteja alueella pyörii, sen pienempi ja keskinkertaisempi ateriakokonaisuus yleensä on.
Etenkin pienellä budjetilla liikkeellä olevien kannattaa illallisen sijaan pitää silmät auki noin klo 18–21 tarjottavien aperitivo-noutopöytien varalta. Ostamalla drinkin, jonka hinta on 6–10 euron paikkeilla (aperitiivit, viini ja olut ovat yleisimpiä juomia tässä yhteydessä), voi vapaasti hakea noutopöydästä erilaisia kylmiä ja kuumia ruokia, jotka vaihtelevat paikan ja illan mukaan. Tosin on olemassa myös paikkoja, joista ruokaa voi hakea vain yhden lautasellisen, joten asia kannattaa varmistaa henkilökunnalta.
Monet ravintolat etenkin Trasteveressä ja muilla turistien vähemmän suosimilla alueilla harrastavat aperitivo-tarjouksia jokaisena viikonpäivänä, ja tästä on aina jonkinlainen mainos ravintolan ulkopuolella. Kannattaa aina ensin tarkistaa noutopöydän laatu, sillä jotkin paikat laittavat esille vain oliiveja ja sipsejä mutta toiset tuovat jatkuvasti uusia, entistä parempia ruokia pöytään, kasvisruokailijoita unohtamatta.
Rome Vacation Tips esittelee noutopöytiä tarjoavia ravintoloita.
Mikäli mielii muuta kuin italialaista ruokaa, löytyy eniten ulkomaisia ruokia tarjoavia ravintoloita ja muita ruokapaikkoja Termini-päärautatieaseman lähistöstä, joskin ateriat tuppaavat olemaan lähinnä kebabeja ja muita pikaruokia. Joitain kiinalaisia ravintoloita ja sushi-paikkoja Roomassa on, mutta edelleenkin muut kuin italialaisia ruokia tarjoavat ravintolat ovat kaupungissa harvinaisia.
Romeing esittelee Rooman ulkomaisia ruokia tarjoavia ravintoloita.
Roomalaisten valintoja kaupungin parhaiksi ravintoloiksi
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/03
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
Todella upea tietopaketti... alkoi oikein tekemään mieli päästä paikan päälle. Ehkä keväällä.. ;) /AJ
Kiva rento tunnelma löytyy yliopiston läheltä terminin alueelta baari nimelä Yellow. Suosittelen.
Vatikaanin lähistöllä ruokailijoiden kannatta valita ruokailu- ja virvoittelupaikkansa siten että paikallisia yrittäjiä on näkösällä. Roomassakin kuten maailman muissakin metropoleissa vanhat yrittäjät ovat luopuneet kynnysrahojen lämmittäessä taskujaan. Tilalle ovat saapuneet usein kolmannen maailman taitavat ravintoloitsijat.
Perheeni oli viettänyt mukavan päivän Vatikaanissa ja päätimme virkistäytyä lähettyvillä olevassa ravintolassa. Saatuamme tilauksemme pöytäämme kiinnitimme huomiota viereisen pöydän vanhempaan pariskuntaan joka ihmetteli suurehkoa laskuaan. Tilattuamme laskun oli meidänkin 43e lasku muuttunut 97e kokoiseksi. Huomautimme kauniisti ja kohta tulikin meidän 91e kokoinen lasku. Mainitsimme laskun koosta jolloin tarjoilija hermostui silmin nähden ja kertoi verojen olevan ostoksen päällä johon minä että menussa ja a-taulussa mainostatte verojen sisältyvän hintoihin. Näin sitten vaihtui tarjoilija ja seuraava mainitsi poliisiaseman olevan lähistöllä johon minä että heitä sitten odotellessä jolleivat he usko meidän olevan huonoa mainosta heidän uusille asiakkailleen. Vain muutaman minuutin kuluttua tulikin varsin oikea lasku jonka maksoin tasarahalla. Erehdyksiä sattuu puoli jos toisinkin mutta laskujen koko on tiedostettava ennen sen tilaamista.
Usein huomioiden tekeminen ja menun tilaaminen vaikkakin olisi tarkoitus juoda vain kupposet kahvia voi tulla halvemmaksi. /Jekk
