Sivukartta Ota yhteyttä

Tallinnan rakennuksia ja maamerkkejä

Tällä sivulla käydään läpi Tallinnan kuuluisista rakennuksista ja maamerkeistä Vapauden aukio ja Viron vapaussodan muistomerkki, vartiotorni Kiek in de Kök, Toompean linna, Pitkä Hermanni, Viru-hotelli, kaupunginmuuri, Suurkillan talo, Mustapäiden veljeskunnan talo, Presidentinlinna sekä Tallinnan laululava ja laulukenttä.

Vapaudenaukio

Välittömästi vanhankaupungin eteläpuolella sijaitsee suuren symbolisen arvon omaava Vapaudenaukio (Vabaduse väljak). Vuonna 2009 valmistuneen suurremontin ansiosta aukio on nyt penkkeineen ja kahviloineen mukava, rentouttava kaupunkitila.

Aukion länsilaidalla seisova valtava ristihuippuinen pylväs on vuosina 1918-1920 käydyn Viron vapaussodan muistomerkki. Aukion itälaidalla sijaitsee kirkkaankeltainen Johanneksenkirkko (Jaani kirk). Lisäksi aukiolla sijaitsee itsenäistymistä symboloiva kahdesta pylväästä muodostuva muistomerkki, Vapauden kello (Vabaduse kell). Toisesta pylväästä näkee kellonajan ja toisesta kuinka monta vuotta Viron ensimmäisestä itsenäistymisestä on kulunut. Muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä aukiolla ovat AHHAA-tiedekeskus ja lasikannen alla katseltavissa olevat Harjun porttitornin perustukset.

Aukiota on historian saatossa kutsuttu useilla nimillä. Vuonna 1910 sinne pystytettiin viisimetrinen Pietari Suuren muistopatsas ja aukio nimettiin Pietarin aukioksi. Pietari katseli jalustaltaan Tallinnaa kiikari ja kartta kädessään aina Viron itsenäistymiseen 1922 asti, jonka jälkeen patsas poistettiin ja metalli sulatettiin ja kierrätettiin. Samalla aukio nimettiin Vapaudenaukioksi. Noin 20 vuotta myöhemmin, vuonna 1944 Neuvostoliitto valloitti Viron ja muutaman vuoden kuluttua alue nimettiin Voitonaukioksi. Tallinnalaisten lentävä lausahdus: "Voitto tuli ja Vapaus meni" kuvaa tätä tapahtumaa. Viron uuden itsenäistymisen myötä nimi palautettiin jälleen Vapaudenaukioksi.

Kiek in de Kök

Kiek in de Kök on jykevä keskiajalta peräisin oleva pyörötorni, joka on olemassaolonsa aikana ehtinyt toimia mm. asevarastona, puolustustornina, asumuksena ja painisalina. Torni on 45 metriä korkea ja 4 metriä paksu. Se sijaitsee Toompealla eli Yläkaupungissa n. 200 metrin kävelymatkan päässä Toompean linnasta ja Aleksanteri Nevskin katedraalista.

Tornin lempinimi, "Kiek in de Kök" on alasaksaa ja tarkoittaa "kurkista keittiöön". Nimitys juontaa juurensa vartijoiden pitkiin ja tylsiin vartiovuoroihin tornissa. Tornien pienistä, korkealla sijaitsevista ikkunoista vahtivuorossa olevat saattoivat kuitenkin kurkkia kaupunkilaisten keittiöiden ikkunoihin ja miettiä, mitä lähitalojen asukkaiden padoissa porisi.

Tornilla oli merkittävä rooli Tallinnan puolustuksessa kun Iivana Julman joukot piirittivät kaupunkia 1500-luvun puolivälissä. Joukot onnistuivat kuitenkin räjäyttämään torniin ammottavan aukon. Tornia tämän jäljiltä korjanneet muurasivat tornin kylkeen muistoksi kanuunankuulia. Ne Voi edelleen nähdä tornin ulkoseinässä.

Tornilta on mahdollista lähteä tutustumaan Tallinnan maanalaisiin salakäytäviin, bastionin käytäviin, joita rakennettiin bastionien eli maalinnotteiden välille 1600- ja 1700-luvuilla tarkoituksena siirtää sotilaita, aseita ja ammuksia vihollisen silmiltä suojassa ja vakoilla vihollisen liikkeitä. Jännittäviin käytäviin päästäkseen on osallistuttava opastetulle kiertokäynnille, jolle puolestaan pitää ilmoittautua ennakkoon. Tornissa toimii museo, jonka näyttely "Aikamatka - Tallinna 1219–2219" tarjoaa multimedia-, video- ja äänimateriaalilla höystettyä tietoa Tallinnan synnystä, muovautumisesta ja kaupungin puolustusvarustusten historiasta ja keskeisimmistä sotatapahtumista. Lisätiedot: Kiek in de Kök

Toompean linna ja Pitkä Hermanni

Toompean linna sijaitsee Toompealla eli Yläkaupungissa, Aleksanteri Nevskin katedraalin vieressä. Linnaa ympäröi n. 20 metriä korkea kivimuuri, jossa on kulmatorneja. Niistä yksi on tuhoutunut ja jäljellä on enää kolme. Linnan edessä sijaitsee barokkipalatsi, jossa tsaarinaikana toimi Venäläisen hallinnon toimitiloja. Nykyään Toompean linna on Viron tasavallan parlamentin, Riigikogun kokoontumispaikka. Varsinainen kolmikerroksinen parlamenttirakennus sijaitsee sisäpihalla, yleisön katseilta piilossa.

Matkaajat eivät pääse sisälle linnaan, mutta voit käydä tutustumassa linnan vieressä sijaitsevaan kuvernöörin puutarhaan. Kuvernöörin puutarhan laidalla, kaupunginmuurin sisällä seisoo Viron ehkä tärkein torni. Torni on Pitkä Hermanni, Tallinnan kuuluisa maamerkki ja 50 metrin korkeuteen yltävä puolustustorni, josta on tullut sekä kaupungin että koko Viron valtion symboli. Tornin huipulla on perinteisesti liehunut kulloisenkin vallanpitäjän lippu. Viron itsenäisyyskamppailun alkaessa tornissa liehunut Neuvostoliiton lippu sai väistyä Viron lipun tieltä. Tästä lähtien Viron lippu on liehunut tornin harjalla joka päivä Viron itsenäisyyden vertauskuvana. Linnoituksen tässä osassa on säilynyt kaksi muutakin tornia, mutta vain Pitkä Hermanni on säilynyt alkuperäisessä korkeudessaan.

Viru-hotelli

Viru-hotelli on ensimmäinen Viroon rakennettu tornitalo ja monille suomalaisille legendaarinen, muistoja herättävä kiintopiste ja maamerkki Tallinnan kaupunkikuvassa. Hotellissa on 23 kerrosta, joista ylin pysyi neuvostoaikana kuitenkin visusti suljettuna kaikilta, paitsi hyvin rajatulta ja valikoidulta joukolta ihmisiä. Ylimmässä kerroksessa sijaitsi KGB:n valvontakeskus, josta käsin salainen poliisi saattoi kuunnella hotellihuoneissa ja ravintolapöydissä tapahtuvia keskusteluja. Nykyään tämä radiokeskus toimii museona, johon järjestetään päivittäin opastettuja kiertokäyntejä eri kielillä. Museon tutustuttaa kävijät neuvostopropagandan luomaan näennäismaailmaan ymmärrettävällä ja käsinkosketeltavalla tavalla.

Kaupunginmuuri (Linnamüüri)

Tallinnan suojaksi rakennettiin kivimuuri 1200-luvun puolivälin paikkeilla ja 1500-luvun tienoilla se oli pisimmillään. Muuri oli lähes 2.4 kilometriä pitkä, 14-16 metriä korkea ja yli 3 metriä paksu. Muuriin kuului 46 tornia, joista nykyään on jäljellä vajaa puolet. Samalla muurin pituus on lyhentynyt alle kahteen kilometriin. Nunna-, Sauna- ja Kultajalan tornien välinen osuus muurista on avoinna yleisölle.

Suurkillan talo (Suurgildi hoone)

Kauppias- ja käsityöläiskillat olivat 1300-luvun veljeskuntia, jotka ajoivat jäsentensä etuja kaupunginvaltuustossa ja määräsivät kuka sai harjoittaa tiettyä ammattia. Killan jäsenyys oli yksilölle merkittävä yhteiskunnallisen aseman määrittäjä.

Tallinnan suurkilta oli vaikutusvaltainen kauppiaitten kilta, jonka tukikohta oli Suurkillan talo alakaupungissa, Pyhän hengen kirkkoa vastapäätä. Jos olisit keskiajalla jonain toukokuisena päivänä päätynyt suurkillan taloon, olisit voinut löytää itsesi keskeltä hurjia juhlia, joissa valittiin toukokreiviä. Toukokreivin valintaa edelsi turnajaiset, joissa kaupungin nuoriso mitteli taitojaan aatelisritarien tyyliin. Mittelön voittaja julistettiin toukokreiviksi ja hänen kunniakseen järjestettiin suuret juhlat kulkueineen.

Nykyään Suurkillan talossa toimii museo, joka kertoo Viron menneisyydestä 11 000 vuoden aikana, esihistoriallisista ajoista 1900-luvun lopulle. Historiaa elävöitetään elokuvilla ja interaktiivilla osuuksilla. Lisätiedot: Eesti Ajaloomuuseum

Mustapäiden veljeskunnan talo (Mustpeade Maja)

Mustapäiden veljeskunta oli nuorten, naimattomien kauppiaiden kilta keskiajan Tallinnassa. Veljeskunnan suojelija oli Pyhä Mauritius, mistä myös killan nimi tulee. Mustapäiden juhlallinen muotokuvakokoelma on esillä Tallinnan raatihuoneessa. Mukana ei kuitenkaan ole Pietari Suurta, vaikka hän joidenkin lähteiden mukaan kuuluikin kiltaan.

Mustapäiden veljeskunnan talossa on hieno renessanssi-tyylinen julkisivu. Talon sisältä löytyy holvattu Olavin sali missä järjestetään konsertteja. Mustapäiden veljeskunnan talo sijaitsee Pikk 26:ssa, Vanhan kaupungin Alakaupungissa. Kirjoitushetkellä talo on auki yleisölle joka päivä eikä sisäänpääsystä peritä maksua. Lisätiedot: Mustpeade Maja

Presidentinlinna

Tallinnan Katariinanlaaksossa (Kadriorg) matkaaja voi käydä toteamassa miten presidentin asuinympäristö ja -olosuhteet muuttuivat kun hän muutti 1983 valmistuneeseen "moderniin" Presidentinlinnaan aiemmasta asumuksestaan, Kadriorgin linnasta naapurissa. Kumpikin rakennus sijaitsee Kadriorgin upealla puistoalueella. Matkaajat eivät pääse Presidentinlinnan sisään, mutta voit kuitenkin katsella linnan edessä vahdissa olevia vartijoita ja pohtia, mitä he juuri sillä hetkellä miettivät.

Tallinnan laululava ja laulukenttä (Tallinna Lauluväljak)

Tallinnan laululavalle mahtuu kerralla yli 30 000 laulajaa, mikä tekee lavasta Tallinnan suurimman ulkoilmanäyttämön. Lavan ylle levittäytyy kaareva kupoli, joka toimii ääntä heijastavana pintana. Kupolin oikealla puolella on torni, jonka huipulla, n. 42 metrin korkeudessa palaa juhlien aikaan tuli. Torni on kunnostettu ja sinne voi kesäaikaan nousta ihailemaan maisemia merelle päin ja kaupungin ylle.

Laululavan eteen levittäytyy laulukenttä. Paikka on virolaisille erittäin tärkeä. Sadattuhannet virolaiset kerääntyivät vuonna 1988 laulukentälle neuvostovallan vastaiseen mielenosoitukseen. He lauloivat virolaisia kansanlauluja ja käynnistivät näin ns. laulavan vallankumouksen. Nykyään laulukentällä järjestetään jatkuvasti suuria konsertteja (mm. Michael jackson, Rolling Stones, Tina Turner, Metallica ja Madonna ovat esiintyneet täällä) ja juhlia, joista ehkä tunnetuimpia on viiden vuoden välein järjestettävä Viron laulujuhlat. Viron laulujuhlat kuuluu UNESCO:n maailmanperintölistalle henkistä kulttuuriperintöä edustavana tapahtumana.

Vuonna 2011 kun Tallinna on Euroopan kulttuuripääkaupunki järjestetään poikkeukselliset laulu- ja tanssijuhlat – Nuorten laulu- ja tanssijuhlat (1.-3.7) Maa ja ilm - Yksi maa avautuu koko maailmalle. Tällöin Laulukentälle odotetaan 35 000 nuorta esiintyjää.

Lisätiedot: Tallinna Lauluväljk (englanniksi)

Päivitetty: 2011/07

Lukijoiden kommentteja

Mustapäiden talo on Pikk-kadulla, ei Pikk Jalg-kadulla. /Kirppu
Osoite korjattu. Hyvä huomio! /Pieni Matkaopas