Haapsalun osia ja alueita

Haapsalussa on vain 10 000 pysyvää asukasta, mutta se on laaja kaupunki, johon tutustumiseen kuluu useita päiviä. Siellä voi pintapuolisesti tutustua kaikkeen tärkeään päivässä parissa, mutta jos haluaa nähdä rantoja, satamia, koko vanhankaupungin ja sen ulkopuolellakin olevia paikkoja, kuluu siihen monta päivää ellei viikko. Jos aikaa on vähän, kannattaa ehdottomasti käyttää polkupyörää, sillä sen selässä pitkät välimatkat taittuvat hetkessä.

Haapsaluun tutustuminen on hyvä aloittaa piispanlinnasta, sen edustalla olevasta Lossiplatsista ja lähellä sitä olevasta rantapromenadista, sillä ne ovat kaupungin mieleenpainuvinta nähtävää.

Rantapromenadi

Rannalta kohti satama-alueita lähtee rantakatu eli Rannapromenaad [kartalla], jonka varrella on paljon kaikenlaista mielenkiintoista nähtävää. Rantapromenadia kannattaa kävellä niin paljon kuin mahdollista, ainakin Tšaikovskin penkille asti, ja siitä voi siirtyä Sadama-kadun toiselle puolelle, Väike viik -lahden rannalle.

Rantapromenadille voi Lossiplatsin tienoilta siirtyä montaa reittiä pitkin, ja jos sää on lämmin ja aurinkoinen, kannattaa ensin kävellä Afrikka-rannalle [kartalla]. Mahdollista on myös siirtyä suoraan varsinaiselle promenadille, jolloin kannattaa käyttää Linda-katua. Silloin saapuu puiselle paviljongille, jonka suojista on hyvä tarkkailla merenrannan elämää myös huonoilla ilmoilla.

Lähellä paviljonkia on Kuursaal, Viron vanhin täysin alkuperäisessä muodossa oleva puurakennus. Kuursaalin sisällä on ravintola, jossa on mukava merellisissä tunnelmissa nauttia kahvit tai ateria, ja talon vieressä on lava, jolla kesäisin on jazz- ja muitakin konsertteja. Kuursaalin takana on jääkarhu-patsas eli Jääkaru, joka oli samassa paikassa jo aikoja sitten mutta jonka uusi versio ilmestyi tähän vuonna 2010. Jonkin matkan päässä jääkarhusta on laituri, jolla hyvillä kesäsäillä vuokrataan soutuveneitä. Niillä voi tutustua rantapromenadiin, mutta se on paras tehdä silloin kun tuulet eivät puhalla turhan kovaa ja on kesäisen lämmintä.

Rannapromenaadia kannattaa jatkaa ohi Tagalahdella olevan jääkarhupatsaan ja jatkaa muutaman sata metriä Tšaikovskin penkille (Tšaikovski Pink) [kartalla], jolla voi nauttia rantakadun tunnelmasta. Penkki on tehty Saarenmaan marmorista, ja sillä istuskellessa voi kuunnella säveltäjän kuudetta sinfoniaa. Säveltäjä vieraili veljensä kanssa kaupungissa vuonna 1867, jolloin hän oli 27-vuotias. Hän sävelsi penkin lähellä olevan Suur-Mere-kadun talossa numero 13 oopperaa nimeltään Vojevoda sekä pianomusiikkia, joka tunnetaan "Muistoja Haapsalusta" -nimellä.

Tällä paikalla säveltäjä mielellään katseli auringonnousuja ja ihaili meressä olevia joutsenia. Penkillä istuskellessa kannattaa kiinnittää huomiota myös niin sanottuun Peltzerin huvilaan, jossa on nykyisin hotelli ja jonka torni tekee siitä epätavallisen. Suur-Mere [kartalla] on yksi monista viehättävistä kaduista, jotka kulkevat rantapromenadin ja Haapsalun ytimen välillä.

Rantapromenadin ja Lossiplats-keskusaukion väliset tienoot

Väike viik -lahden voi hyvin kiertää ja palata keskustaan yhtä vanhankaupungin viehättävimpiin kuuluvaa katua eli Ehteä [kartalla] pitkin. Muitakin hienoja katuja tällä alueella on, ja mikäli aika antaa myöden kannattaa näihin asuinkortteleihin tutustua.

Alue rantapromenadin ja Lossiplats-keskusaukion välillä [kartalla] on varsin mielenkiintoinen, ja siihen kannattaa tutustua ainakin vähän alueella kävellen. Kauniit puutalot ja rauhalliset katunäkymät ovat tavallisia keskikesälläkin, ja täällä voi bongailla myös jonkin verran merkittäviä taloja ja nähtävyyksiä. Hyviä katuja tutkia ovat Linda, samoin kuin Kooli ja Rüütli. Mielenkiintoinen seikka Haapsalun menneisyydestä on se, että Pietaria silloin rakennuttamassa ollut Pietari Suuri eli “Peeter Suur” yöpyi Linda- ja Rüütli-katujen risteyksessä olevassa talossa (Rüütli 4) vuonna 1815.

Rüütli-kadun varrella sijaitsee Maria Magdaleenan kirkko, joka avattiin 1850-luvulla ja jonka avajaisiin osallistui Venäjän kuninkaallisia. Kirkon lisäksi kannattaa katsastaa sen vieressä olevat puutalojen julkisivut, jotka ovat edelleen samanlaisia kuin 150 vuotta sitten. Toisessa taloista asui 1930-luvulla Ilon Wikland, joka Ruotsiin muutettuaan kuvitti Astrid Lindgrenin kirjoja. Hänen entinen kotitalonsa on nykyään Ilonin ihmeidenmaa [kartalla], joka on avoinna ympäri vuoden. Sen vieressä on Läänemaa-läänin historiaan pureutuva museo, joka on sijoitettu kauniiseen kaupungintaloon. Monen muun Haapsalun museon tavoin se on avoinna vain toukokuun alusta syyskuun alkuun, ja aukioloajat voi nähdä suomenkielisiltä verkkosivuilta.

Lossiplats-aukion tienoot

Kaupungintalon takana olevissa kortteleissa on mukavia taloja ja kaunis Johanneksen kirkko. Se on hivenen erilainen kuin muut alueen kirkot, ja sen tornikello on Läänemaan vanhin.

Kaupungintalo on kaupungin pääaukion eli Lossiplatsin [kartalla] laidalla, ja sen edustalla on pieni puistikko. Aukio on laaja, eikä siitä ole helppo saada minkäänlaista otetta, mutta sen tuntumassa kannattaa viettää aikaa. Yksi hyvä aukion kulmaus on Ehte-kadulla, jonka numero neljä (Korutaide- ja käsityötalo) on hyvä vierailupaikka. Rakennuksessa sijaitsee käsitöitä myyvä liike mutta myös huivimuseo ja muita näyttelytiloja, joten tänne kannattaa tulla käymään vaikka ei mitään haluaisikaan ostaa.

Aivan Lossiplats-aukion vieressä sijaitsee myös yksi Haapsalun päänähtävyyksistä eli piispanlinna [kartalla], joka on suuri keskiaikainen kompleksi. Täällä on museo, suuri keskiaikaisteemainen lasten leikkikenttä ja kesäajan tapahtumia. Linnan yhteydessä on myös kesäterassi, ja vaikka linna-alue onkin nimenomaan lapsiperheiden suosiossa, kannattaa kaikkien siellä vierailla. Niiden, jotka haluavat saada yleisnäkymän linnan alueesta ja Haapsalun keskustasta, kannattaa kiivetä 38 metriä korkeaan torniin.

Lossiplats-aukion tuntumasta lähtevät kadut Ehte, Jaani ja Kooli muodostavat yhdessä Karjan ja Haapsalun pääkadun eli Postin kanssa niin sanotun taidekadun", jonka varrella on huomattava määrä etenkin taidegallerioita mutta myös museoita, käsityöliikkeitä, kulttuurikeskus (Posti 3) ja muuta mielenkiintoista. Taidegallerioita on etenkin Karja- ja Posti-katujen varrella.

Karja- ja Posti-kadut

Karja-kadulla ja sitä jatkavalla Posti-kadulla [kartalla] on huomattava määrä hyviä kahviloita, ravintoloita ja myös baareja, joista tosin monet sulkevat ovensa varsin aikaisin, etenkin viikolla, jolloin kaupunki kesäkautenakin on varsin kuollut jo alkuillasta. Huomionarvoinen piirre on myös se, että aamiaista on turha havitella turhan aikaisin, ja yleensä kahvilat ja leipomot avaavat ovensa vasta klo 10.

Karja-kadulla on hyviä kahviloita, ja Karja onkin päiväsaikaan paras osoite kahville ja ateriallekin. Kadun varrella on myös kauppoja, jotka myyvät kaikenlaista käsitöistä luomuelintarvikkeisiin. Posti-kadun varrella on lisää ravintoloita ja baareja, ja sen varrella on myös kojuja, joista parilla eurolla kilo saa Viron rannikon herkkua eli savukalaa.

Posti-kadun ja Tallinnan maantien risteys

Posti-katu kulkee aina Tallinna-tien risteykseen [kartalla], joka on turistille koko kaupungin oleellisimpia paikkoja. Siellä sijaitsee suuri ostoskeskus (Kaubamaja), ja sen lisäksi sitä vastapäätä ja vähän matkan päässä on useita muita uusia kauppakeskuksia ja ostospaikkoja. Alueella on myös Haapsalun pieni tori, jonka yhteydessä on kauppoja. Kaubamajaa vastapäätä, Posti-kadun toisella puolella, on hautausmaa ja sen yhteydessä ortodoksinen kirkko. Kaubamajasta kohti piispanlinnaa sijaitseva erikoisen oloinen rakennus, jonka edustalla on bussipysäkit, on “veetorn” eli vesitorni. Se ei enää toimita vesitornin virkaa, mutta se oli aikoinaan Neuvosto-Virolle tyypillinen vesitorni, joka yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että kysymyksessä on kaupungin korkein asuintalo, jonka katolle laitettiin suuri vesitankki.

Postin ja Tallinnan maantien risteyksessä on lähes kaikki oleellinen baareista ruokapaikkoihin ja kauppoihin, ja jos haluaa hoitaa perusasiat nopeasti ja vaivattomasti, kannattaa majoittua sen läheisyyteen. Se on myös lähellä pysäkkejä, joita kaukolinjojen linja-autot käyttävät.

Jatkamalla Tallinnan maantien risteyksestä kohti merta saapuu pian vanhalle rautatieasemalle [kartalla], jolta ei vuoden 1995 jälkeen enää ole junia kulkenut. Nykyisin sen tiloissa toimii yhdistetty rautatie- ja tietoliikennemuseo, ja sen edustalla on linja-autoasema, jolle bussit lähinnä Tallinnasta ja Pärnusta saapuvat. Aseman edustalla olevien vanhojen veturien ja junavaunujen lisäksi paikan kohokohtiin kuuluu yli 200 metriä pitkä katettu asemalaituri, joka on maailman pisimpiä. Lähellä rautatieasemaa sijaitsee myös Paralepa-ranta, jolla on runsaasti tilaa ja joka kuuluu kaupungin suosituimpin.

Uuemöisa

Jatkamalla Tallinnan maantien risteyksestä kohti itää Tallinnan maantietä pitkin vastaan tulee monen huoltoaseman jälkeen Uuemöisa-kaupunginosa. Täällä sijaitsee Uuemöisa möis ja park [kartalla], kartano ja puutarha, joille on Lossiplats-aukiolta parin kilometrin matka. Kartano on ollut tällä paikalla jo 1500-luvulta lähtien. Kartano ja puutarha ovat Möisä tee- ja Kooli tee -katujen risteyksessä.

Uuemöisassa on myös kauppakeskus [kartalla], josta saa lähinnä elintarvikkeita, ja siellä on mahdollisuus ottaa kahvit tai syödä lähinnä pikaruokaa. Uuemöisaan on hyvä tulla autolla tai pyörällä, mutta sinne voi hyvin lähteä myös kuntoilumielessä, sillä sinne voi kävellä entistä rautatietä pitkin tai pyöräillä mukavasti metsän halki vanhalta rautatieasemalta. Uuemöisan pääpaikat löytyvät ratapenkerettä tullessa Ehitajate tee -kadun varrelta.

Uimarannat ja satamat

Haapsalussa on useita uimarantoja ja satamia, ja se onkin merellisen ihmisen tyylinen kaupunki, jonne voi hyvin tulla omalla veneellä ja jonne voi lyhyen kesän aikana lähteä aina tietenkin riskaabelia rantalomaa viettämään.

Mielenkiintoinen seikka suomalaisen kannalta on se, että Haapsalu kuten myös muut länsirannikon kaupungit sijaitsevat virolaisten mielestä maan länsipuolella olevan Länsimeren (Läänemeri) rannalla. Eli Virossa ollessa ei kannata puhua Itämerestä, sillä sellaista siellä ei tunneta.

Rannat

Kesäkautena Haapsalun parhaat paikat ovat merenrannalla, joka on lähellä keskustan pääpaikkoja kuten piispanlinnaa. Erikoisesti nimetty Afrikka-ranta (viroksi Aafrika rand) [kartalla] oli aikoinaan kaupungin ykkösranta, mutta sille on tällä vuosisadalla ilmaantunut kilpailijoita, kuten lähellä satama-alueita sijaitseva Vasikaholmi [kartalla] ja lähellä rautatieasemaa ja kylpylähotelli Fra Mare Thalassoa sijaitseva Paralepa rand [kartalla]. Afrikka-rannalla on torni lintujen tarkkailua varten, lasten leikkikenttä ja sen vieressä yhden Viron tärkeimmän säveltäjän mukaan nimetty Rudolf Tobiaksen puisto ja muistomerkki. Rudolf Tobias, joka kävi koulua Haapsalussa ja joka sävelsi esimerkiksi Viron ensimmäisen pianokonserton, on nykyään Virossa tunnettu parhaiten edelleenkin paljon esitettävän kuoromusiikin takia.

Satamat ja Haapsalun kaksi lahtea

Tšaikovskin penkin ja Baltic Hotel Promenaadin jälkeen voi kova kävelijä vielä jatkaa kohti Haapsalun satamia, joita on kolme ja jotka ovat kahden jääkauden aikana muodostuneen lahden, Suur viikin ja Väike viikin, ympäristössä [kartalla]. Lahtien ympäristössä on toisiinsa liittyneitä saaria, joita on hyvä kesällä kauniilla ilmalla tutkia. Vasikaholmi-rannan lisäksi täällä on vironruotsalaisia tutuksi tekevä museo [kartalla]. Se on ympäri vuoden avoinna, mutta syyskuun alusta huhtikuun loppuun ti–la klo 10–16. Kesällä se on avoinna parhaiten, ja kesäkuun alusta elokuun loppuun se on avoinna ti–pe klo 10–18 ja la klo 10–16. Aikuinen eli “täiskasvanu” maksaa lipustaan 2,50 euroa.

Lahtien rannoilla kaikenlaista muutakin, kuten lintujen pesintä- ja kokoontumispaikkoja, ja myös Vasikaholmin ranta on tunnettu siitä, että siellä keväisin on paljon muuttolintuja. Satama-alueet ovat nekin muillekin kun tänne purjeveneellä tuleville mielenkiintoisia paikkoja tutustua, sillä täällä on rantaruotsalaisten rakentamia vanhoja veneitä. Yksi tapa päästä kiinni Haapsalun merelliseen puoleen on ottaa osaa parikymmentä minuuttia kestävälle, höyrylaiva Kallis Marilla tehtävälle risteilylle, joille lähdetään Väike Viikin rannalta [kartalla]. Niitä tehdään kesäisin to–su klo 12–17 ja risteily maksaa 5 euroa.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2018/07