Pietarissa on kaksi erittäin tunnettua museota, joista molemmissa taiteenystävät kaupungissa vieraillessaan käyvät. Lisäksi siellä on useita muita merkittäviä museoita, joihin kuuluu yli 300 vuotta vanha etnologinen museo, ja sellaisten kirjailijoiden kuin Puškinin ja Dostojevskin museoidut kotitalot, joissa he kuolivat. Museoiden joukossa on monenmoista vierailupaikkaa, joista jokainen löytää jotakin mielenkiintoista, ja jos ei muu kiinnosta, on vodkamuseo paikka, joka saattaa kiinnostaa. Pietarissa on myös uudehkoja museoita, jotka ovat eräänlaisia taide- ja kulttuurikeskuksia, ja niissä on dynaaminen ja nuorekas ilmapiiri.
Monet museot ovat maanantaisin kiinni, ja ne ovat yhtenä päivänä viikossa yleensä avoinna normaalista poikkeavin aukioloajoin. Museoihin on melko kohtuullisia pääsymaksuja, eikä nykyään enää peritä erillistä maksua kuvaamisesta tai videoimisesta. Museoiden joukossa on kuitenkin sellaisia, joissa ei saa kuvata, ja asiaan on hyvä kiinnittää huomiota. Salamavaloa ei sisätiloissa yleensä saa käyttää, ja muutenkin kannattaa seurata ohjeita. Museoihin kuten muuallekin on tiukkoja turvatoimia, ja mukaan kannattaa ottaa minimimäärä tavaraa. Museot ovat vilkkaimmillaan viikonloppuisin ja yleisinä loma-aikoina.
Pietarin kaupunkikortti on St. Petersburg CityPass.
Osittain Talvipalatsin tiloissa sijaitseva Eremitaaši [kartalla] on maailman upeimpia museoita. On laskettu, että nähdäkseen jokaisen museon taideteoksen ja esineen on käveltävä 22 kilometriä, ja mikäli jokaista taideteosta katselee yhden minuutin, kuluu kaikkien katselemiseen lähes 15 vuotta. Museossa on muutakin kuin taidetta: sen suojissa on kaikenlaista egyptiläisistä muumioista antiikin ajan kultaesineisiin ja 1900-luvun huipputaiteeseen.
Kannattaa olla tietoinen siitä, että suuren Palatsiaukion laidalla sijaitsevan Eremitaašin lisäksi museolla on monia eri sivumuseoita, joista lähin on aukion toisella puolella sijaitseva Pääesikunnan talo [kartalla] ja joiden joukkoon kuuluu esimerkiksi Vasilinsaarella sijaitseva Menšikovin museo [kartalla]. Suurella osalla vierailijoista on kuitenkin tekemistä yli 350 huoneen Eremitaašin päämuseon kanssa, ja täältäkin kannattaa poimia ensin vain itseä eniten kiinnostavimmat näyttelytilat. Museoon kannattaakin tutustua verkossa ainakin jonkin verran etukäteen, jotta aika museossa ei kulu hukkaan vaellellessa paikasta toiseen.
Museossa on erityinen aarrekokoelma, johon pääsee tutustumaan vain opastetun kierroksen yhteydessä. Museossa on myös kiertäviä näyttelyitä, jotka usein esittelevät nykytaidetta ja jotka saattavat olla avoinna muuta museota pitempään (yleensä klo 22 asti).
Museo on suljettu maanantaisin ja avoinna ti–su klo 10.30–18 paitsi ke klo 21 asti. Museo on avoinna kaikkina muina päivinä paitsi 1.1. ja 9.5. Museon päärakennukseen, Pääesikunnan taloon ja Talvipalatsin osiin (Winter Palace of Peter the Great, ja sen yhteydessä on Talvipalatsin teatteri) [kartalla] maksaa sen päivän voimassa oleva lippu 700 ruplaa, ja samalla lipulla pääsee myös Menšikovin museoon ja posliinitehtaaseen [kartalla]. Jos haluaa vierailla jossakin sivumuseossa, kuten Pääesikunnan talossa, maksaa lippu 300 ruplaa. Jos haluaa välttää jonoja, voi ostaa lipun verkosta mutta hintaa tulee melkoisesti lisää. Ilmainen sisäänpääsy kaikkialle Eremitaašiin on jokaisen kuukauden ensimmäisenä torstaina ja 7.12. Museoihin ei saa mennä matkalaukkujen kanssa, ja muutenkin turvatoimien takia paikalle kannattaa mennä mahdollisimman vähin varustein. Jos mielii vältellä jonoja, kannattaa museoon mennä tavallisena arkipäivänä.
Venäläisen taiteen valtionmuseo on usean eri museon muodostama kokonaisuus, jonka päämuseo on lähellä Eremitaašia ja Nevski Prospektia sijaitseva Mihailovskin palatsin Venäläisen taiteen museo [kartalla], joka avattiin museona yleisölle vuonna 1895. Vallankumouksen jälkeen museo nousi kukoistukseensa, sillä sinne vietiin eri puolilta maata porvareilta takavarikoitua taidetta. Nykyään siellä on yli 400 000 taideteosta, joista vanhimmat ovat 900-luvulta ja joista uusimmat esittelevät tämän vuosikymmenen videotaiteilijoita. Mihailovskin palatsin pysyviin näyttelyihin kuuluvat 1400–1700-lukujen vanha venäläinen taide, 1800-luvun venäläinen taide, 1900-luvun ensimmäisen puoliskon taide, 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon taide ja kansantaide 1700-luvulta 2000-luvulle. Museon pääantia ovat esittävät, selkeät ja realistiset taulut, jotka edustavat taidetta parhaimmillaan, mutta talossa on myös kokeilevaa taidetta, esineitä joita yleensä nähdään taideteollisuusmuseoissa, ja aivan viime vuosina ilmestynyttä nykytaidetta.
Museo on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen laajentunut uusiin rakennuksiin, ja näin sen kokoelmista on nykyisin nähtävillä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksi hyvä vierailupaikka on melko lähellä sijaitseva Mikaelinlinnan (engl. St Michel’s Castle) museo [kartalla], jonka kohokohtiin kuuluu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun veistoksia esittelevä näyttely.
Venäläisen taiteen päämuseoon on 450 ruplan liput, ja yhteislippu, jolla pääsee vain kolmeen muuhun museoon, maksaa 350 ruplaa. Mahdollista on myös ostaa 900 ruplan hintainen lippu, joka on voimassa 3 vuorokautta ja joka käy kaikkiin museon rakennuksiin. Museo on kiinni tiistaisin, ja avoinna klo 10–18 muina päivinä paitsi torstaina, jolloin se on avoinna klo 13–21. Etenkin päämuseo on hyvin suosittu, ja siellä on kannattavaa vierailla muulloin kuin viikonloppuisin ja yleisinä loma-aikoina.
Venäjän kenties tunnetuin kirjailija Fjodor Dostojevski asui monessa Euroopan kaupungissa ja tunnetusti myös Siperiassa, mutta suuri osa hänen kertomustensa henkilöhahmoista asuu usein vastentahtoisesti Pietarissa. Dostojevski asui Pietarissa pitkiä aikoja, ja hänen kirjailijanuransa alkoi siellä lupaavasti ja päättyi ennenaikaisesti kun hänet 1840-luvun lopulla pidätettiin. Dostojevski kesti 10 vuoden vankeustuomion ja karkotuksen, mistä hän kirjoitti kirjan Muistelmia kuolleesta talosta, ja hänestä tuli yksi maailman kaikkien aikojen arvostetuimmista kirjailijoista. Dostojevski vietti viimeiset vuotensa edelleen kirjoittaen, hän asui perheensä kanssa nykyisen Vladimirskaya-metroaseman vieressä olevassa talossa, jossa hän yhtäkkiä menehtyi 60-vuotiaana vuonna 1881.
Kaikesta tästä voi oppia helposti lisää Dostojevskin entisessä asunnossa, jossa hän myös öisin kirjoitti tai oikeastaan saneli teoksensa, sillä hänen viimeinen asuntonsa on muutettu Dostojevskin kotimuseoksi [kartalla]. Kotimuseo on suositeltava vierailupaikka muillekin kuin kirjailijaa lukeneille, sillä asunnossa on edelleenkin sitä 1800-luvun tunnelmaa, jota muualta on vaikea tavoittaa.
Asunto on pyritty saattamaan sellaiseksi kuin se kirjailijan eläessä oli siten, että asunnon huonekalut ja jopa jotkin kirjeet ovat siinä, mihin ne kirjailijan kuoltua jäivät. Asunnossa oppii eri kielillä olevien opasteiden avulla kirjailijan mielenkiintoisesta elämästä, jota hän eli paitsi Pietarissa ja jonkin aikaa Moskovassa myös ympäri Euroopan. Mikäli haluaa oppia enemmän kirjailijasta, on paikalla vuokrattavana myös englanninkielinen audio-opas, joka maksaa 250 ruplaa.
Museo on avoinna ti–su klo 11–18, paitsi keskiviikkoisin klo 15–20. Aikuisten lippu maksaa 250 ruplaa, ja museo järjestää myös “Dostojevski-kierroksia”, joissa kuljetaan Raskolnikovin jalanjälkiä, tutustutaan Dostojevskin Nevski Prospektiin ja Vladimirskaja-aukion osoitteisiin, jotka liittyvät Dostojevskin elämään tai hänen kertomuksiinsa.
Kunstkamera-museo [kartalla] oli yksi Pietarin ensimmäisiä palatseja, ja tämä vuonna 1714 perustettu museo oli koko Venäjän ensimmäinen museo, eikä maailmassakaan ole montaa sitä vanhempaa museota. Sen perusti itse Pietarin perustaja Pietari Suuri, ja sen alkuperäinen tarkoitus oli esitellä erikoisia esineitä, joista hän oli kiinnostunut ja joita hän matkoillaan keräsi. Yhä edelleenkin museon pääasialliset kokoelmat muodostuvat Pietari Suuren ajan löydöistä, mutta sen lähes kahden miljoonan esineen joukossa on myös uudempaa materiaalia, kuten 1800-luvun löytöretkeilijöiden tuomia tavaroita ja esineitä myös 1900-luvulta. Monien Pietarin huippumuseoiden joukossa tämä on yksi parhaimmista vierailupaikoista.
Museo on avoinna ti–su klo 11–18, mutta se on suljettu jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Lippu maksaa 300 ruplaa, ja sisään pääsee ilmaiseksi kuukauden ensimmäisenä torstaina muulloin kuin touko-elokuussa.
Moskovan rautatieaseman (Moskovsky Vokzal, metro: Ploschad' Vosstaniya) naapurissa sijaitseva erikoinen taidekeskus Puškinskaja 10 [kartalla] on hyvä paikka tutustua nuorekkaaseen pietarilaiseen taiteeseen. Siellä voi myös muuten viettää aikaa päivisin kahvilla tai iltaisin yökerhossa tai baarissa. Tämä alun perin vuonna 1989 perustettu taidetalo esittelee nykytaidetta. Siellä esitetään lähinnä kokeellista teatteria, ja siellä esitettävä musiikki on sekin usein kokeellista tai ainakin rajoja rikkovaa.
Paikka kutsuu itseään "epämuseoksi" ja "epäsovinnaisen taiteen museoksi", ja sen esittelemät taiteilijat työskentelevät miltei kaikilla nykytaiteen saroilla. Galleriakompleksin esitystiloissa voi yhtä hyvin olla luentoja tai äänikokeiluja, ja monet tapahtumat ovat vaikeasti luokiteltavissa. Paikan verkkosivut kertovat ohjelmasta tarkemmin, mutta kannattaa huomata, että Puškinskaja 10 on kiinni maanantaisin ja tiistaisin (avoinna ke–pe klo 16–20 ja la–su klo 20).
Yöelämälle hyviä viettopaikkoja, jotka ovat tietenkin avoinna silloinkin kun muu keskus on kiinni, ovat kompleksissa sijaitsevat Fish Fabrique ja Experimental Sound Gallery. Erityisen paljon ohjelmaa on torstaisin ja perjantaisin, ja keskuksella voi myös syödä lounasta.
Sisäpihalla sijaitsevaa kompleksia saattaa olla vaikea löytää, sillä sisäänkäynnin osoite ei ole Puškinskaja 10 vaan Ligovski prospekt 53 - seuraa vain graffiteja.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2018/10
