Sivukartta Ota yhteyttä

Liikkuminen Pietarissa

Pietari on erinomainen ja taianomainen mutta välimatkoiltaan huikaiseva kaupunki, jonne matkustavan kannattaa ottaa hyvät kengät mukaan. Pietarin metro kuuluu Euroopan suuriin joukkoliikenneverkostoihin, ja kesät talvet sillä on helppo, turvallinen ja miellyttävä siirtyä paikasta toiseen.

Jos muille liikennevälineille tulee tarvetta, on minibussi välttämätön päiväretkelle suuntaavalle, ja samat matkat voi myös kulkea paikallisjunalla. Eräänlainen kuriositeetti on laivaliikenne, joka kesäkauden aikana vie ihmisiä paikasta toiseen. Taksi on tietenkin perinteinen turistien suosikki, mutta ruuhkia on etenkin muulloin kuin viikonloppuisin ja loma-aikoina. Omalla autolla Pietariin ei välttämättä kannata mennä eikä siellä kannata vuokrata autoa, mutta kesäkauden aikana joihinkin Pietarin osiin on ihanteellista tutustua pyörän selästä.

Kävellen paikasta toiseen

Harva kaupunki on kaupunkikuvaltaan yhtä lumoava kuin Pietari, ja kävely siellä lämpimään vuodenaikaan on mitä unohtumattomin kokemus. Kannattaa kuitenkin aina ottaa huomioon, että vaikka matkat kartalla eivät vaikuta kovin pitkiltä, ovat ne aina pidempiä kuin on kuvitellut ja usein liian pitkiä käveltäviksi.

Välimatkat Nevaa ja sitä ylittäviä siltoja myöten ovat täysin toisenlaiset kuin kotimaan kaupungeissa, ja pelkästään Nevski Prospektin päästä päähän käveleminen on uroteko, joka vie monta tuntia. Mikäli kaupungissa mielii nähdä paljon, kannattaa askelia säästellä ja käyttää mahdollisimman paljon metroa - joskin metroasemia on sen verran harvassa, että käveltyä tulee joka tapauksessa melkoisesti.

Pietarin kadut ovat nykyään suurelta osin hyvässä kunnossa, mutta jalat väsyvät siellä nopeasti. Lämpimän vaatekerran lisäksi kannattaa Pietariin ehdottomasti ottaa mukaan hyvät, sisäänajetut kävelykengät, jotka pysyvät kuivina märälläkin kelillä. Säiden osalta on syytä huomioida, että Pietarissa on viileää suuren osan vuodesta, mutta keskikesä on kuuma ja kostea ajankohta, jolloin matkassa on hyvä olla asianmukaisia vaatteita ja kenkiä. Kesällä kaupungissa on iltaisin paljon hyttysiä, ja tämäkin on hyvä ottaa huomioon, jos haluaa olla ulkosalla kesäiltaisin.

Pietarissa on mukava kävellä Talvipalatsilta kohti Kazanin tuomiokirkkoa, ja siitä on melko lyhyt matka Gostiny Dvorille, jonka vieressä on Katariinan puisto (Jekaterininski Sad, engl. Ekaterininsky Sad). Siitä voi kävellä Sennajalle eli Heinätorille (Sennaya) mutta Fontankan toiselle puolelle meneminen jalkapelillä alkaa herkästi painaa. Yhtä kaikki alue, joka on Fontankajoen ja Nevajoen välimaastossa, on paras alue tutustua kävellen. Jos suuntaa muualle, on monilla tienoilla mukava jonkin verran jaloitella, mutta esimerkiksi Nevski Prospektilta Nevan yli Vasilinsaarelle käveleminen vie parhaissakin olosuhteissa aikaa ja on raskasta. Kaikkein paras Pietarissa on loman aikana kulkea reilun kilometrin pituiset matkat metrolla ja kävellä tietyillä alueilla, joilla on mielenkiintoista nähtävää.

Julkiset liikennevälineet

Pietarissa pääasiallinen liikkumistapa on metro, jolla voi liikkua niin pitkiä kuin lyhyitäkin matkoja. Kaupungin muihin liikennevälineisiin kuuluvat linja-autot, minibussit, raitiovaunut, kesäiset jokilaivat ja paikallisjunat, joilla lähinnä kuljetaan päiväretkikohteisiin.

Liput

Metroon päästäkseen ostetaan metron kassalta poletti (zheton), joka maksaa 45 ruplaa, ja mikäli matkassa on iso laukku, tulee ostaa erinäköinen mutta samanhintainen poletti sitä varten.

Poletti on nykyään hyvä vain niille, jotka matkustavat metrolla kerran pari, mutta niiden, jotka haluavat nähdä paljon ja tehdä useampia matkoja, kannattaa hankkia ensimmäiseksi metroasemalta kortti nimeltään Podorozhnik, johon ladataan aikaa tai arvoa ja jota on poletteja vaivattomampi käyttää.

Kortille matkoja lataavan ei tarvitse maksaa erikseen matkalaukusta, ja jokainen matka maksaa 45 ruplaa. Korttia voi käyttää monissa liikennevälineissä, ja metron lisäksi se käy raitiovaunuissa, busseissa ja johdinautoissa. Kortille voi ladata esimerkiksi 10 matkaa, jotka ovat voimassa viikon, 20 matkaa, jotka ovat voimassa kaksi viikkoa, tai 40 matkaa, jotka ovat voimassa kuukauden. Hyvä määrä matkoja on 10 matkaa, jotka maksavat 355 ruplaa, ja ne riittävät hyvin 3–5 päivän lomamatkalle. Ne, jotka viihtyvät Pietarissa sitä pidempään, voivat ostaa 20 matkaa hintaan 680 ruplaa, mutta kortille voi ladata myös yksittäisiä matkoja, jotka maksavat 45 ruplaa. Mahdollista on myös ostaa 24 tuntia oleva lippu (180 ruplaa) tai lippu, joka on voimassa 2–7 vuorokautta (255–680 ruplaa). Pääasia on se, että matkustaminen ei tule millään konstilla kalliiksi eikä lipun hankkiminen tai siitä maksaminen ole hankalaa tai ongelmallista vaikka ei älykorttia hankkisikaan. Kortti on henkilökohtainen, ja kullekin ryhmän jäsenelle on hankittava oma kortti.

Jos hyppää bussiin, joka ei jonkin verran vähentyneiden ruuhkien takia ole yhtä huono idea kuin vielä muutama vuosi sitten, voi ostaa lipun myös bussia kiertävältä rahastajalta tai sen voi maksaa kortilla.

Metro

Pietari on pitkään ollut paikka, jossa on ollut painajaismaisia ruuhkia, mutta viime vuosina ne ovat vähän hellittäneet. Tästä huolimatta metro on kaupungissa luotettavin ja miellyttävin liikkumismuoto, joskin sielläkin on valtavat ruuhkat etenkin ma–pe noin klo 8–10 ja klo 16–19.

Metrolla on melko yksinkertaista liikkua, kunhan aina ennen junaan hyppäämistä varmistaa, että on menossa oikeaan suuntaan. Metron pysäkit on nykyään kaikkialla merkitty paitsi kyrillisin aakkosin myös latinalaisin kirjaimin, joskin nimet ovat englanninkielen mallin mukaiset, joten niiden kieliasu saattaa hivenen poiketa siitä, mihin suomalainen on venäläisten nimien kohdalla tottunut (esimerkiksi englannin "y" on sama kuin suomen "j" tai "i" ).

Pietarin metro kuuluu Euroopan suurimpiin julkisen liikenteen verkostoihin. Se on vähän alle 120 kilometriä pitkä verkosto, jolla on 69 asemaa. Metrolla on 5 linjaa, mutta verkostoa laajennetaan ja uusia asemia ja jopa uusia linjoja ilmestyy seuraavan vuosikymmenen aikana. Metro on aina vilkas, ruuhka-aikoihin sitä on parempi vältellä, mutta homma toimii erityisen jouhevasti eikä ongelmia ole luvassa.

Matkat rullaportailla maan alle ovat käsittämättömän pitkiä ja muutenkin metrossa joutuu kävelemään ja odottelemaan melkoisesti. Metrolla siirtyminen ei ole kovin nopeaa, joten lyhyillä matkoilla sen käyttämistä kannattaa harkita tarkkaan. Jotkut asemat ovat suuria, kuten Sennaja-aukion asemat, ja niillä voi olla ulosmenopaikkoja monessa paikassa, kaukanakin itse asemalta. Yksi asia, jota ei kannata tehdä muutoin kuin erityistapauksessa, on siirtyä Vasilinsaarelta asemalle nimeltään “Sportivnaya”, sillä uudet käytävät ja rullaportaat ovat todella pitkiä ja niiden läpi kulkemiseen kuluu aikaa.

Metro kulkee keskustan alueella jonkin verran hankalasti, sillä etäisyydet metroasemien välillä ovat pitkiä. Maanalainen verkosto on kuitenkin erityisen kätevä kun halutaan siirtyä reilun kilometrin pituisia matkoja vaikkapa Nevski prospektin Talvipalatsin-puoleisesta päästä Moskovan-aseman tienoille ja Aleksanteri Nevskin luostarille, samoin kuin Sennaja-aukiolta Vladimirskajan aukiolle ja Admiralteyskaya-asemalle. Ydinkeskustan ulkopuolelle sillä on hyvä matkustaa Vasilinsaarelle, jonka Vasileostrovskaya-metroaseman liepeillä on paljon hyviä ravintololoita ja majapaikkoja. Myös matka Gorkovskaya-metroasemalle on hyvä, sillä täältä pääsee helposti Pietari-Paavalin linnoitukselle ja muille niin sanotun Koivusaaren (Petrogradskaja) nähtävyyksille ja vierailupaikoille.

Metrolinja numero 5 on uusin lisäys Pietarin metroverkostoon, ja se on tehnyt keskustankin alueella liikkumisesta entistä miellyttävämpää. Etenkin Admiralteyskaya-asema, joka avattiin vuonna 2012, on tuonut lisäpotkua metron keskustamatkustamiselle. Tällä linjalla pääsee mukavasti ja melko nopeasti Admiralteyskayalta, joka on aivan Talvipalatsin lähellä, Heinätorille (Sennaja), jolla on kolmen eri linjan asemat.

Pietarin metron linjakartta

Linja-autot, johdinautot ja minibussit

Pietarissa on valtava määrä johdinautoja, linja-autoja ja minibusseja (marshrutka ), jotka kuljettavat ihmisiä noin 45 ruplan maksua vastaan ympäri kaupunkia ja sen ulkopuolelle.

Marshrutkat pysähtyvät missä tahansa, ja maksu annetaan aina suoraan kuljettajalle. Kun haluaa kyydistä pois, siirtyy vain ovea kohti ja näyttää kuskille missä haluaa jäädä pois.

Johdinautot ja normaalikokoiset linja-autot ovat virallisia linja-autoja, joissa on lipunmyyjä ja jotka pysähtyvät vain niille tarkoitetuilla pysäkeillä. Nykyään busseihin käyvät kortit, mutta saattaa olla kätevämpää ostaa lippu myyjältä, sillä kaikkiin linja-autolinjoihin ne eivät käy.

Marshrutkassa ostetaan aina erilliset liput, ja sellaisella pääsee hyvin Avtovo-metroaseman ulkopuolelta, tien toiselta puolelta, Peterhofiin (Petergof). Toinen oiva matka marshrutkalla on Kupchino-asemalta Puškiniin, Tsarskoje Seloon ja Pavlovskiin. Tämä minibussi lähtee aivan aseman edustalta, samalta puolelta valtatietä. Matka maksetaan mieluiten sen alussa kuskille, ja hinnan näkee jossakin kuskin lähellä olevasta hinnastosta. Yleensä 40–70 ruplaa riittää varsin pitkäänkin matkaan, mutta aina olisi hyvä tietää etukäteen missä tarkalleen ottaen jää pois, sillä Puškin ja Peterhof ovat etäisyyksiltään Pietarin luokkaa.

Vaikka Pietarin ruuhkat ovat hellittäneet, ovat tietyt kadut melko vilkkaita. Loma-ajat kuten heinä- ja elokuu ovat jonkin verran rauhallisempia aikoja kuin muut vuodenajat, ja viikonloput ovat aina rauhallisempia kuin arkipäivät. Nykyään bussit kulkevat yllättävän nopeasti, ja jos mielii siirtyä ilman että menee maan alle, on näihin linja-autoihin aivan yksinkertaista hypätä.

Raitiovaunut

Pietarissa on raitiovaunuja, mutta niiden verkosto on viime vuosikymmenten aikana supistunut. Jokaisessa raitiovaunussa on rahastaja, jolle matka maksetaan. Matkakortilla voi periaatteessa maksaa, mutta yleensä pitää olla kuukauden voimassa oleva kortti ja turistin on paras vain maksaa matka käteisellä rahastajalle. Raitiovaunuja ei tule vastaan paljon aivan keskustassa, mutta Vasilinsaarella niitä näkyy. Siellä yöpyvät voivat lyhentää matkoja niillä, ja nämä raitiovaunut menevät myös lähelle lauttaterminaalia, joka on Vasilinsaaren Suomenlahden puoleisessa päässä.

Jokilaivat

Pietarissa on ollut jokilaivaliikenneverkosto, joka muutaman vuoden toimi säännöllisesti, mutta Aquabus ei tosin ole enää vuoden 2016 jälkeen liikkunut. Jos mielii joelle, tehdään niillä ja muilla vesillä paljon risteilyjä kesäkauden aikana (toukokuu-lokakuu).

Paikallisjunat

Paikallisjunat vievät niin lähelle kuin kauaskin, ja niihin ostetaan erilliset liput asemalta, joilla on sekä lipputiskejä että automaatteja. Lippuja voi ostaa käteisellä tai kortilla. Suomen asemalta pääsee paikallisjunalla aina Viipuriin asti, ja myös moniin muihin paikkoihin pääsee junalla.

Yksi tunnettu raideyhteys on Tsarskoje Selon rautatie, joka oli Venäjän ensimmäinen junarata. Se kulkee Vitebsky-asemalta Puškinin kaupungin rautatieasemalle, jolta on noin puolen tunnin kävelymatka itse Tsarskoje Seloon. Yhteys avattiin vuonna 1837, ja vuoteen 1851 asti se oli Venäjän ainoa rautatie. Nykyään juna kulkee matkan 30 minuutissa, niitä kulkee vartin välein mutta asema Puškinin kaupungissa on vähän turhan kaukana itse Tsarskoje Selosta. Matkan voi kulkea bussilla tai taksilla, mutta ajoittain bussit saattavat kulkea harvakseltaan ja osa linjoista kiertelee melkoisesti laajassa Puškinin kaupungissa.

Taksi, polkupyörä ja auto

Pietarissa voi hypätä taksiin, siellä on entistä enemmän pyöräilijöitä ja sinne voi tietenkin mennä omalla autolla tai vuokrata auton sieltä loman ajaksi käyttöönsä.

Taksi

Taksilla liikkuminen on hyvä ratkaisu öiseen aikaan, joskin kannattaa muistaa, että Nevajoen sillat suljetaan yöksi ainakin muutamaksi tunniksi kukin, ja näin ollen ei kesällä kannata olla eri saarella kuin millä hotelli sijaitsee noin klo 1.30 jälkeen. Viralliset taksit ovat melko edullisia, joskin öisin niillä liikkuminen on huomattavasti kalliimpaa kuin päivällä. Mikäli aikoo käyttää taksia, kannattaa tästä kysellä enemmän hotellissa.

Takavuosien tavoin Pietarissa on paljon yksityistakseja, eli mikä tahansa auto voi olla taksi. Asiat ovat kuitenkin muuttuneet, eikä tällaisille yksityiskyydeille ole enää tarvetta, sillä ne paikkailivat neuvostoaikojen ja sitä seuranneiden sekavien vuosien julkisten varojen puutteita. Nykyisin on edelleenkin tällaisia suhareita, jotka tosin ovat ammattimaisempia kuin neuvostoaikojen kuskit, ja nykyään he ovat muualta kuin Venäjältä kotoisin ja heidän paikallistuntemuksensa voi olla heikkoa.

Polkupyöräily ja polkupyörän vuokraaminen

Pietari on monin tavoin ihanteellinen pyöräilykaupunki kesäkauden aikana, mutta käytännössä tietenkin arkipäivien vilkas liikenne tekee siitä vähemmän houkuttelevaa. Pyöräteitä tai -kaistoja on vielä melko vähän, mutta niitä ilmestyy koko ajan lisää. Jos aikoo pyöräilemään, kannattaa pyöräretkelle lähteä kesällä, ja on kannattavaa tutkia etukäteen, mitä reittejä aikoo käyttää.

Kenties kaikkein paras on osallistua opastetulle pyöräilykierrokselle, ja sellaisia järjestää kesäkauden aikana Peterstour. Heillä on viikonloppuisin opastettuja kierroksia ja kesäiltaisin klo 22 kesä-elokuussa yöttömän yön pyöräilykierroksia.

Autoilu ja autonvuokraus

Jos Pietariin menee Suomesta autolla, kannattaa ottaa huomioon se, että pysäköinti on maksullista ja että on hotelleja, jotka tarjoavat pysäköintipaikkoja. Näin ollen sellainen hotelli on välttämätöntä katsoa etukäteen, eikä autoilu ole kovin mukavaa ydinkeskustassa, joten hotelli kannattaa katsoa muualta. Hyviä neuvoja Venäjälle autolla meneville saa Visit Pietarista.

Jos Pietarissa mielii vuokrata auton, on Rental Cars kätevä sivusto, sillä se näyttää monen eri vuokraamon tarjonnan ja hinnat.

Nevajoen ylittäminen öisin kesäkauden aikana

Nevajoen sillat nostetaan joka yö ylös huhtikuun puolivälistä marraskuun puoliväliin, eikä liikkuminen joen yli ole mahdollista klo 1.35 jälkeen. Jotkin sillat kuitenkin lasketaan alas pariksikymmeneksi minuutiksi aamukolmen aikaan, ja myös metrolinja numero 5 kulkee väliä Admiralteyskaya–Sportivnaya noin klo 01–03 lauantai- ja sunnuntaiaamuisin. Sportivnajan asemalta voi sitten bussilla tai taksilla siirtyä muualle, kuten Vasilinsaaren hotelleihin, mutta Sportivnajan asemalta siirtyminen Vasilinsaarelle kävellen tunneleita pitkin vie aikaa.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2018/10