Zagrebin osia ja alueita

Zagreb mainittiin ensimmäisen kerran 1100-luvulla, mutta pitkään se oli pieni kaupunki. Vuosisatojen saatossa sitä runtelivat monet onnettomuudet, kuten ruttoepidemiat, tataarien hyökkäykset, tulipalot ja maanjäristykset, joista vuoden 1880 maanjäristys oli kaikkein suurin. Maanjäristys myös tasoitti maata uudenlaisen Zagrebin rakentamiselle, ja 1890-luvulta lähtien sinne alkoi ilmestyä Kansallisteatterin tyylisiä monumentaalisia rakennuksia.

Kaupunki muuttui 1900-luvun alussa melkoisesti, ja siltä ajalta ovat peräisin monet muutkin kauniit rakennukset. Vuonna 1918 Kroatiasta tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa, ja 1920-luvulla kaupungin väkiluku kasvoi voimakkaasti. Kun 1880-luvulla asukkaita oli 30 000, vuonna 1910 niitä oli 80 000 ja 110 000 asukasta vuonna 1921, asui Zagrebissa vuoteen 1953 mennessä 350 000 ja vuonna 1991 peräti 935 000 asukasta. Samalla kaupungin pinta-ala on laajentunut 25 neliökilometristä nykyajan 640 neliökilometriin, mutta asukkaita kaupungissa on enää vähän alle 800 000, sillä sieltä kuten muualtakin maasta on lähtenyt pois muita eteläslaaveja, etenkin sloveeneja ja serbejä.

Zagreb on nykyään jaettu 17 kaupunginosaan, mutta vain osalla niistä on turistille mitään merkitystä. Kaikkein olennaisimmat alueet ovat rautatieasemalta pääaukiolle johtavan puistoalueen ympäristössä ja pääaukion kaikilla puolilla, ja näitä alueita, jotka ovat vanhoja osia alempana, kutsutaan alakaupungiksi (Donji grad). Vanhat osat, joista turisti yleensä tutustuu vain kahteen osaan (Gradec ja Kaptol), ovat osa yläkaupunkia (Gornji grad).

Gorniji grad

Yläkaupungissa (Gornji grad) on vain kaksi osaa, ja ne ovat paremminkin museoituneita kaupunginosia kuin eläviä ja dynaamisia Zagrebin osia. Gradec on laajempi korttelisto, joka on ylhäällä kukkuloilla, ja sen maamerkkeihin kuuluvat vanhat suojatornit, museot, kirkot ja myös hallintoelimet, kuten parlamentti. Gradec on hiljainen alue muuten kuin turismin takia, mutta siihen on mukava ainakin jonkin aikaa tutustua. Kaptol, joka on alempana, sijaitsee melko lähellä alakaupungin puolella olevaa pääaukiota. Kaptol on pieni alue, jolla oikeastaan vain käydään tuomikirkossa ja sen vieressä olevassa palatsissa.

Gradec

Pääaukiosta (Trg bana Jelačića) etelään ja ylöspäin, markkinapaikan (Dolac) takana sijaitsee niin sanottu yläkaupunki, jonka muodostavat Gradec (säde noin 400 m) ja sen vieressä oleva Kaptol. Tämä on tunnelmallinen, museoiden, kirkkojen ja hallintorakennusten täyttämä alue, jolla lähes kaikki kaupungissa vierailevat käyvät ja joista harmillisen monet liikkuvat nykyään oppaan kanssa suurissa porukoissa.

Kaikki suuntaavat alueella aina Pyhän Markuksen aukiolle (Trg svetog Marka) [kartalla], ja tämä kaunis kirkko on monen kuvauskohde, mutta onneksi tilaa aukiolla riittää vilkkainakin matkustusaikoina.

Aukiolta kannattaa kävellä moneen eri suuntaan ainakin jonkin verran. Lähellä köysijuna-asemaa ja alakaupungista nopeimmin tänne tuovia portaita on muutama kaunis rakennelma, kuten ns. “varkaiden torni” (Kula Lotrščak) [kartalla]. Sen juurelta on kohtalaiset näkymät alakaupunkiin mutta vasta sen huipulla pääsee nauttimaan kaupungin hinta-laatusuhteeltaan parhaista näkymistä.

Tornilta kohti Markuksenaukiota kulkevista reiteistä paras on se, joka on aivan tornin takana, ja tällä kadulla (Ćirilometodska) on kaksi museota ja kaunis kirkko. Aukion takana olevat korttelit ovat kaikkein rauhallisimpia, sillä niille suuntaavat oikeastaan vain ne, jotka haluavat jaloitella normaalia enemmän ja ne, jotka menevät yhteen alueen useasta korkeatasoisesta museosta.

Gradec on monin tavoin mukava paikka, ja siellä kannattaa viettää ainakin tunti pari. Alueen heikkous on se, että siellä on hyvin vähän ruokapaikkoja tai edes kahviloita. Jos haluaa mennä kahville tai kenties syömäänkin, on Meštrović-ateljeen [kartalla] naapurissa ravintola ja pari kahvilaa.

Jonkin verran baareja ja ravintoloita on kadulla, jonka nimi on ensin Demetrova ja sitten kohti alakaupunkia mennessä Mesnička [kartalla]. Katu on erinomainen reitti ylä- ja alakaupungin välillä kumpaan suuntaan tahansa kulkiessa, ja sillä on baareja, ravintoloita ja kulttuurikeskus, ja kaikkea on eniten lähellä kaupungin pääostoskadun (Ilica) kulmausta.

Kaptol

Kaptol [kartalla] oli vanhan Zagrebin toinen kaupunginosa, ja Gradecin ja Kaptolin asukkaat kävivätkin keskiajalla ja sen jälkeenkin taisteluja, joiden mukaan on nimetty niiden välissä olevia katujakin. Kaptol ei sinänsä ole missään yhteydessä Gradeciin, ja ainoat yhteiset piirteet ovat ne, että niillä on nähtävyyksiä ja että ne ovat muuta kaupunkia korkeammalla.

Kaptol on lyhyen matkan päässä pääaukiosta, ja siihen on huomattavasti helpompi tutustua kuin Gradeciin. Sen suurin nähtävyys on tuomiokirkko, joka on kaupungin korkein rakennus ja jonka edessä käy jatkuva kuhina ainakin klo 10–16. Nimensä alue on saanut kadusta, joka kulkee tuomiokirkon ohi, ja alue sinänsä on melko pieni. Se on kuitenkin myös paikallisille tärkeä paikka, sillä tuomiokirkon edustalta kulkee busseja kaupungin laitaosiin. Tuomiokirkon vieressä on arkkipiispan palatsi, aukiolla on muutama muukin mielenkiintoinen rakennelma ja tuomiokirkon takana olevaan puistoalueeseen kannattaa mahdollisuuksien mukaan käydä tutustumassa.

Donji grad

Zagrebin alakaupunki eli Donji grad on alue, jolla on lähes kaikki zagrebilaisille tärkeä. Se on laaja alue, joka jatkuu aina Cibona-tornille ja kasvitieteelliselle puutarhalle asti, mutta siihen tutustuva voi helpottaa asioita tutkimalla tarjontaa ja etsimällä kartalta nopeimmat reitit. Alakaupunki on sokkeloinen, monesta eri alueesta muodostuva kokonaisuus, jolla voi liikkua raitiovaunulla mutta johon on mahdollista tutustua kävellen puolessa päivässä.

Jos haluaa tehdä alueella lenkin, voi kävellä sopivaksi katsomaansa reittiä pitkin pääaukion tienoilta kohti Kansallisteatteria, jatkaa siitä ohi Mimara-museon aina Tekniikan museolle ja Cibona-tornille asti, kävellä läpi opiskelijakeskuksen (Studentski Centar) ja mennä sieltä kasvitieteelliseen puutarhaan. Kasvitieteellisen puutarhan voi niin halutessaan kävellä päästä päähän alle 10 minuutissa, ja kun saapuu sen äärilaidalla olevan punaisen rakennuksen luo, on jo muutaman sadan metrin päässä rautatieasemasta. Tästä voi vielä kävellä asemalle ja suunnata sen edustalta alkavan puistoalueen läpi takaisin kohti pääaukiota ja muita tärkeitä alueita. Tällaisen lenkin tekevä näkee kaiken olennaisen alakaupungissa muutamassa tunnissa, ja jos haluaa säästää vähän askelia, voi Kansallismuseolta raitiovaunulla siirtyä opiskelijakeskuksen pysäkille parissa minuutissa.

Linja-autoasemalta rautatieasemalle ja alue rautatieaseman takana

Zagrebissa ensimmäinen paikka, jonka moni sinne saapuva näkee, on Autobusni kolodvor eli linja-autoasema [kartalla]. Se on varsin erikoinen rakennelma keskustan laitaosissa, noin puolen kilometrin päässä päärautatieasemasta ja sen edessä olevasta kolmen puiston muodostamasta tärkeästä aukiosta.

Linja-autoasemalle tulee tiiviiseen tahtiin linja-autoja lentoasemalta, ja aseman edestä kulkee raitiovaunuja, jotka vievät muutamassa minuutissa päärautatieasemalle tai muualle ydinkeskustan alueelle. Matka on yllättävän pitkä, eikä sitä ainakaan matkalaukkujen kanssa kannata kävellä, sillä siihen tuhlaantuu rajallista peliaikaa ja energiaa. Raitiovaunun sijaan lyhyellä lomalla kannattaakin vain hypätä taksiin, sillä ne ovat Zagrebissa kohtuullisissa hinnoissa. Linja-autoasemalta lähtee autoja kaikkialle Kroatiaan. Sieltä pääsee pitkin päivää päiväretkelle kaupungin ulkopuolelle, ja sieltä on mahdollista nousta moneen eri Euroopan kolkkaan suuntaavaan bussiin. Asemalla on mitä erilaisimpia palveluita baareista kahviloihin ja ruokapaikkoihin, siellä on lukuisia pankkiautomaatteja, käymälät ja tavarasäilytys.

Reilun puolen kilometrin päässä linja-autoasemasta sijaitseva päärautatieasema (Glavni kolodvor) [kartalla] on jo keskustassa, alueella, jolla on paljon hotelleja ja josta on lyhyt matka kävellen eri puolille keskustaa. Sieltä pääsee raitiovaunulla helposti minnepäin kaupunkia tahansa, myös pääaukiolle ja keskustan ulkopuolelle. Rautatieasema on viime vuosina joutunut vähän rappiolle, eikä sieltä ole kovin hyviä junayhteyksiä muualle. Lähes ainoat syyt mennä sinne ovat yöjuna Splitiin ja paikallisjunat, joilla pääsee vaikka Zagrebin läntiselle asemalle (Zapadni kolodvor), jonka lähellä on paljon kaikenlaista mielenkiintoista ja myös majapaikkoja. Asemalla on tavarasäilytys, klo 24 asti avoinna oleva valintamyymälä ja maksulliset wc-tilat, ja se on paikallisjunien takia iltaisinkin melko vilkas paikka, jossa myös viihtyvät täälläpäin täysin harmittomat laitapuolen kulkijat.

Rautatieaseman takana sijaitseva alue ei ole turistin näkökulmasta kovinkaan oleellinen, mutta siellä on lyhyen kävelymatkan päässä rautatieasemalta Lisinski-konserttisali [kartalla], jossa on klassisen musiikin konsertteja ja muita tapahtumia. Alueella sijaitsee myös Suomen suurlähetystö [kartalla]. Alueella on jonkin verran majapaikkoja, ja sieltä on yhteyksiä muualle kaupunkiin raitiovaunulla. Tämä alue on myös keskustan ja uuden Zagrebin välimaastossa, ja sinne majoittuva voi helposti tutustua myös keskustan ulkopuolisiin alueisiin ja nähdä Zagrebin arkista puolta.

Kolmen puiston alue (Zrinjevac)

Rautatieaseman edusta on aamuvarhaisesta alkuiltaan vilkas paikka, ja ratikkapysäkkien takaa alkaa kolmen puiston muodostama alue, joka jatkuu pääaukion lähikulmille asti. Monelle se tarjoaa ensi silmäyksen Zagrebiin, ja se on vaikutuksen tekevä alue, jolla on mieleenpainuvia rakennuksia ja paljon tilaa. Huhtikuulta lokakuulle se on suosittu paikka viettää aikaa, ja se on melko rauhallinen alue, sillä sen vieressä ei ole paljon liikennettä ja muutenkin puistoalue on melko leveä. Puistojen lisäksi kannattaa lähikortteleihin tutustua ainakin jonkin verran, sillä alueella kartan kanssa pyörivä löytää sieltä kaikenlaista sellaista mitä valtaosa muista turisteista ei näe.

Trg kralja Tomislava on ensimmäinen puistoalue, ja sen huomionarvoisimmat asiat ovat suihkulähde ja toisessa päässä oleva rakennus. Tämä kaunis rakennus on Umjetnički paviljon u Zagrebu eli “Zagrebin taidepaviljonki” [kartalla].

Seuraava puistoalue on Park Josipa Jurja Strossmayera, jossa on parikin erikoista veistosta, ja niistä toinen esittelee Josip Strossmayeria, slaavilaismielistä piispaa, jolle on nimetty katuja ja aukioita entisen Itävälta-Unkarin slaavilaisiin osiin. Puiston toisella laidalla, raitiovaunupysäkin vieressä oleva rakennus on Moderna galerija eli modernin taiteen galleria [kartalla], jossa on nähtävillä lähinnä kroatialaista modernia taidetta, eli 1900-luvun taidetta aina toiseen maailmansotaan asti. Tämän puistonosan toinen kohokohta on Strossmayerova galerija starih majstora eli Vanhojen mestarien galleria, jossa on esillä kaikkein kuuluisimpien taiteilijoiden kuten El Grecon ja Tintoretton töitä, ja se on nimenomaan puiston päässä, patsaan vieressä.

Viimeinen puistoalue onkin sitten aika tavallinen kaupunkipuisto, ja sillä on suihkulähde, lava, kesällä kaikenlaista tapahtumaa ja aina suhteellisen vilkasta. Sen laidalla on Arkeologinen museo [kartalla], jonka sisäpihan kahvila on kesäpäivisin mukava paikka olla täysin toisenlaisissa tunnelmissa kuin muualla ytimessä.

Pääaukio, Dolac ja tärkeimmät kadut

Zrinjevacin jälkeen tulee parin korttelin päästä vastaan kaupungin pääaukio eli Trg bana Jelačića [kartalla]. Sen kautta kulkevat monet raitiovaunulinjat, sen alueella on joka vuosi jotakin uutta, sillä käy nykyään melkoinen määrä turistiryhmiä ja kaikki sen kautta kulkevat kadut ovat varteenotettavia ostoskatuja.

Trg bana Jelačićan yläpuolella sijaitsee Dolac [kartalla], jossa on sekä kauppahalli että ylätasanteella pieni tori. Torin alueella ja lähiympäristössä on hyviä kahviloita, jotka avautuvat kukonlaulun aikaan, ja erityisen vilkasta täällä on kesäkaudella (maaliskuusta marraskuulle) aamuisin, jolloin paikallisilla on tapana tulla Dolacin terasseille kahville tai sitä väkevämmälle drinkille. Tämä on nimenomaan aamupäivän vierailupaikka, sillä jo melko varhain iltapäivällä tunnelma lässähtää ja klo 15 jälkeen lähes kaikki on ohi. Jotkut alueen ravintolat, etenkin Bistro Dolac, ovat avoinna ympäri vuorokauden, ja Dolacin ympäristö on varteenotettava paikka iltaisinkin aterialle tai juomalle.

Dolacin vierestä kulkee kaksi katua, jotka kuuluvat kaupungin merkittävimpiin. Tkalčića [kartalla] on kaupungin tärkein ja nykyään myös turistivoittoisin baari- ja ravintolakatu, ja pitkän kesäkauden ajan terassit täyttävät sen. Toinen merkittävä katu on pääaukiolta alkava ja Dolacin etuoven edestä kulkeva katu, nimeltään Radićeva [kartalla]. Se on nykyään yksi pääasiallinen ostoskatu, Zagrebin “design-katu”, mutta se on entistä turistivoittoisempi, mikä näkyy etenkin sen kahviloissa ja ravintoloissa.

Kaikesta huolimatta tärkein katu, joka kulkee pääaukion kautta, on siltä kohti Britanski trg -aukiota kulkeva Ilica [kartalla]. Se on erinomainen ostoskatu, ja himoshoppaaja tutustuu tarkoin paitsi siihen myös sen sivukatuihin. Kadulla on myös muutama kaupungin parhaaksi katsottu kahvila, jotka nimenomaan kunnostautuvat jäätelön ja leivonnaisten saralla, ja silloin kun ilmat eivät ole parhaat mahdolliset, ovat kahvilat äärimmäisen suosittuja.

Toinen tärkeä katu, joka on korttelin päässä Ilicasta ja on hyvin lähellä pääaukiota, on kävelykatu nimeltään Bogovićeva [kartalla]. Sen tunnetuin piirre ovat ympärivuotiset terassit, joilla kahvittelevat kaupungin kerma, ja etenkin Hotel Dubrovnikin edustalla on niin tärkeää näyttäytyä, että niillä hytistään hetken aikaa talvisinkin. Monilla kadun varrella olevilla kahvilaterasseilla on kuitenkin nykyisin lämmitys, ja keväällä ja syksyllä ne ovat parhaimmillaan. Kahvin hinta on korkeampi kuin muualla kaupungissa, mutta jos haluaa nauttia juomansa tyylillä, on tämä siihen kaupungin paras paikka.

Muita lähistön tärkeitä katuja, joista osa on Ilican sivukatuja, ovat Gundulićeva, Frankopanska, Varšavska, Teslina ja Masarykova. Osa niistä johtaa vuoteen 2017 nimellä Trg maršala Tita [kartalla] tunnetulle aukiolle, jonka nimi nykyään on Trg Republike Hrvatske. Tämä on keskustan kolmas merkittävä aukio ja hyvä vierailupaikka mihin vuodenaikaan tahansa kaupungissa vierailevalle. Aukion laidalla sijaitsee Kroatian kansallisteatteri, taideteollisuusmuseo, uusi musiikkiakatemian talo, yliopiston päärakennus ja muutakin merkittävää. Sen vieressä, vilkkaimmalla kadulla (Savska cesta) on vielä Mimara-museo [kartalla], joka on kaupungin kenties merkittävin taidemuseo.

Näiltä tienoin voi nopeasti kävellä ja sitäkin nopeammin siirtyä raitiovaunulla eteenpäin, ohi silmiinpistävän, sosialistiaikojen Westin-hotellin kohti edessä siintävää Cibona-tornitaloa. Seuraavaksi vastaan tulee Tekniikan museo, joka on nimetty serbialais-kroatialaisen Nikola Teslan mukaan, ja sen vieressä, tornin juurella on useita eri paikkoja, joissa jotkut vierailevat. Niihin kuuluu Dražen Petrović -koripalloareena [kartalla] ja sitä vastapäätä sijaitseva Studentski Centar, jonka nimiselle raitiovaunupysäkille voi siirtyä nopeasti kaikkialta kaupungista.

Studentski Centar on opiskelijoiden elävöittämä alue sisäpihoilla, joilla on iltaisin ohjelmaa ja kesäpäivisin terasseja, ja merkittävin rakennus pihamaalla on ns. ranskalainen paviljonki. Jos koko piha-alueen kävelee läpi, saapuu pian taidepaviljongin ohitettuaan ja raitiovaunukiskot alitettuaan kasvitieteelliselle puutarhalle [kartalla]. Se näyttää kartalla isolta, mutta sen läpi voi kävellä kesäkauden aikana viidessä minuutissa ja talvisin se on kiinni. Sen äärimmäisellä laidalla, punaisen näyttelykeskuksen takana onkin jo kortteleita, jotka ovat raitiovaunuaseman vieressä, ja tästä voi siirtyä takaisin kohti pääaukiota kulkevia puistoalueita.

Pääaukion toisella puolella

Jos palaa takaisin pääaukiolle, on Ilican toisella puolella oleva katu (Jurišićeva) mukava katu lähteä kävelemään. Katua pitkin kulkevat raitiovaunut, ja se on bulevardimainen katu, jolla on kauppoja ja ravintoloita eikä oikeastaan lainkaan turisteja. Kadun varrella on pääposti, jonka alakerrassa on suuri valintamyymälä, ja katu jatkuu aina Kroatian keskuspankin luo. Tämä aukio (Trg hrvatskih velikana) on melko vilkas paikka, ja siltä voi lähteä kohti linja-auto- ja rautatieasemaa pitkin katua, jota raitiovaunut kulkevat (Draškovićeva) tai sitten siirtyä eteenpäin, jolloin vastaan tulee aukio nimeltään Trg žrtava fašizma [kartalla]. Sen näyttävä, ympyränmuotoinen rakennus on Ivan Meštrovićin.suunnittelema, ja sen suojissa on Hrvatsko društvo likovnih umjetnika, joka on vaihtuvista näyttelyistään tunnettu taidemuseo.

Jos täältä palaa kohti pääaukiota, ei sivukaduilla ole paljon mitään, mutta aivan pääaukion lähellä on täysin uusi aukio, hiljattain remontoitu Europa trg [kartalla]. Se on aina melko hiljainen ja turistivapaa katu, ja sen laitamilla on muutama ruoka- ja drinkkipaikka.

Aukion jälkeen tulee vielä vastaan katu nimeltään Vlaška, joka jatkuu [kartalla] vielä pienen tauon jälkeen ja jolla on useita hyviä ravintoloita ja jonka tuntumassa on majapaikkoja.

Novi Zagreb

Päärautatieaseman takana sijaitsevalla alueella on myös uusi Zagreb eli Novi Zagreb (säde noin 3 km), joka on monen lähiön muodostama pitkien etäisyyksien alue ja joka ei ensisilmäykseltä vaikuta kovinkaan houkuttelevalta. Se on kuitenkin Zagrebin erinomaisen, vuonna 2009 avatun nykytaiteen museon [kartalla] koti. Museon vieressä on Avenue Mall -ostoskeskus, joka on avoinna myös sunnuntaisin.

Noin puolen kilometrin päässä museolta kohti keskustaa, Savajoen lähellä, sijaitsee vielä Bundek-järvi [kartalla], joka suurine puistoalueineen on erinomainen paikka kesäkautena perheille ja niille, jotka haluavat paeta helteitä keskustan ulkopuolelle.

Novi Zagrebiin pääsee useilla eri raitiovaunuilla ja busseilla keskustasta.

Muualla kaupungissa

Muualla kaupungissa on nähtävää siellä täällä, ja keskustan ulkopuolella on hyvä käväistä, jos matka on ainakin kolmen päivän mittainen. Jarun-järvi [kartalla], jolle kulkee raitiovaunu numero 17, on hyvä osoite kesäkautena niille, jotka mielivät uimaan, piknikille tai muuten vain luonnon helmaan. Jarun on myös suosittu illanviettopaikka, ja järven rannoilla on baareja ja yökerhoja, kuten myös kesäisin ulkoilmatapahtumia.

Maksimir [kartalla] on toinen keskustan ulkopuolella sijaitseva merkittävä puistoalue, jossa suuren puiston lisäksi sijaitsee Dinamo Zagrebin ja Kroatian jalkapallojoukkueen käyttämä stadion. Näillä tienoin voivat ajan kanssa matkustelevat kesällä käydä piknikillä, ja myös lapsiperheet viihtyvät puistoalueella, jonka tarjontaan kuuluu eläintarha [kartalla].

Kolmas paikka, jossa moni keskustan ulkopuolella vierailee, on Medvednica-vuori, jonka yhteydessä on suuri luonnonpuisto. Vuoren huippu, nimeltään Sljeme [kartalla], on reilun kilometrin korkeudessa, ja lähelle sitä pääsee bussilla. Vuoren ympäristössä on paljon ravintoloita, kahviloita ja ruokakojuja, ja sen näkyvin maamerkki on tv-torni, johon ikävä kyllä ei voi nousta maisemia ihailemaan. Vuorella voi patikoida kesällä ja hiihtää ja lasketella talvella, ja se on hyvä vierailupaikka niille, jotka viettävät Zagrebissa ainakin viikon päivät.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2019/07