Aleksanteri Suuri vaikutti voimakkaasti Ateenan ja Kreikan historiaan.

Ateenan ja Kreikan historiaa

Antiikin ajan kausi alkoi noin 700-luvulla eaa. ja aluksi kaupunkivaltiota hallitsivat tyrannit. Noin 500-luvulla tyrannien kukistuttua demokratia alkoi nostaa päätään ja Ateenaa kutsutaankin länsimaisen sivilisaation sekä demokratian syntypaikaksi. Demokraattisessa järjestelmässä päätöksiä saivat tehdä köyhimmätkin miespuoliset kansalaiset, mutta päätösoikeutta ei ollut naisilla, maahanmuuttajilla eikä suurimman osan väestöstä muodostaneilla orjilla. Monet Kreikan kaupunkivaltiot seurasivat Ateenan demokratiamallia, mutta missään muualla se ei ollut yhtä vakaa tai vaikutusvaltainen.

Kreikkalaisen kulttuurin kultakautena on pidetty antiikin klassista aikaa, jonka katsotaan alkaneeksi persialaissodista n. 480 eaa. ja päättyneen Aleksanteri Suuren kuolemaan vuonna 323 eaa. 500-luvulla Sparta nousi Ateenan ohella Kreikan tärkeimmäksi valtioksi ja aikakautta kuvaa varsinkin näiden kaupunkivaltioiden kilpailu hegemoniasta. Ensin Ateena ja Kreikan muut kaupunkivaltiot kuitenkin ottivat yhteen tuon ajan maailman suurimman valtakunnan Persian kanssa. Persialaissodat käytiin vuosina 499-448 eaa. ja takaiskujenkin jälkeen Spartan ja Ateenan johtama liittouma kävi voittoisan Plataiain taistelun, jonka jälkeen persialaiset karkotettiin Aigeianmereltä.

Persialaissotien voittojen hedelmät tulivat ensisijaisesti Ateenan hyväksi ja sotien jälkeen muodostettiin Ateenan johdolla Deloksen meriliitto, jota kutsutaan myös Ateenan imperiumiksi. Tämä nimi kuvastaa hyvin Ateenan mahtia tuona aikana, jolloin kaupunki oli laajalle levittäytynyt. Tämä ei miellyttänyt spartalaisia ja Deloksen meriliiton päävastustaja olikin Spartan johtama Peloponnesolaisliitto. Spartan ja Ateenan välillä käytiin ensin "ensimmäinen" peloponnesolaissota 460-445 eaa., joka ei oikein päättynyt kummankaan voittoon. Sitä seurasikin pian vuosina 431-404 eaa. käyty Peloponnesolaissota, joka on yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Tämä sota päättyi Ateenan tappioon ja Ateena pakotettiin mukaan Peloponnesolaisliittoon. Ateenan johtoon nousivat kolmekymmentä oligarkkia, jotka rajoittivat ateenalaisten oikeuksia huomattavasti ja laittoivat demokratian tauolle. Oligarkit onnistuttiin kuitenkin lopulta ajamaan pois kaupungista ja Spartan kuningas palautti demokratian Ateenaan. Persialaissotien jälkeisellä aikakaudella Ateena oli demokratian lisäksi myös kirjallisuuden, filosofian ja taiteen keskus ja monet länsimaisen kulttuurin tärkeimmistä hahmoista, kuten filosofit Aristoteles, Platon ja Sokrates, asuivat tuolloin Ateenassa.

Pian peloponnesolaissotien jälkeen Sparta menetti hetkeksi johtoasemansa Theballe, ja vuonna 353 eaa. Theba pyysi Makedonian kuningas Filippos II:sta auttamaan heitä sodassa Kreikan maakuntaa Fokista vastaan. Filippos otti tilaisuudesta vaarin ja liitti valtakuntaansa kaikki Kreikan kaupunkivaltiot Spartaa lukuun ottamatta. Filippoksen kuoleman jälkeen Makedonian kuninkaaksi tuli Aleksanteri Suuri, jonka valloitukset aloittivat hellenistisen ajan ja jonka avulla kreikkalainen kulttuuri levisi hyvin laajalle.

Hellenistinen aika päättyi roomalaisvalloituksiin, ja roomalaisten voitokkaat sodat saattoivat vähitellen kreikkalaiset Rooman valtaan. Kreikka liitettiin lopullisesti Rooman valtakuntaan vuonna 27 eaa., mutta Ateena sai vapaakaupungin aseman ja säilyi filosofisena keskuksena Rooman 500-vuotisen hallintokauden aikana. Tämä aikakausi päättyi Itä-Rooman eli Bysantin keisarin Justinianuksen suljettua filosofikoulut niiden pakanallisten oppien vuoksi ja tällöin katsotaan myös koko Ateenan antiikin aikakausi päättyneeksi.

800-luvulla Kreikka alkoi taas kreikkalaistua ja tällöin myös monet kaupungit saivat valtaansa takaisin, myös Ateena, joka alkoi taas levitä. Keskiaikaisessa Ateenassa koettiin nopean kasvun aikakausi ja kaupunki houkutteli mm. venetsialaisia ja muita kaupankävijöitä. 1000-1100-luvut olivat bysanttilaisen taiteen kulta-aikaa koko Kreikassa. Bysanttilaisten aikakausi Kreikassa päättyi kun ristiretkeläiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1204 ja latinalainen keisarikunta perustettiin. Ateena oli latinalaisten hallinnon alla aina vuoteen 1458 asti, jolloin Kreikka ja Ateena liitettiin osaksi Osmanien valtakuntaa. Osmanit hallitsivat Kreikkaa aina maan itsenäistymiseen saakka eli vuoteen 1821. Silloinen hallitsija ihastui Ateenaan ja kielsi muinaismonumenttien tuhoamisen, mutta valitettavasti myöhemmin monet monumentit kärsivät suuria tuhoja. Osmanien aikana Ateenan asukasluku laski dramaattisesti ja muinaisesta imperiumista oli enää pieni kylä jäljellä Kreikan itsenäistymisen aikoihin.

Kreikka julistautui itsenäiseksi vuonna 1821, mutta ei saavuttanut sitä ennen Kreikan vapaussodan loppua vuonna 1829, jonka lopputuloksena Kreikka irtautui Osmanien valtakunnasta. Osmanien vetäydyttyä Ateenasta tuli Kreikan kuningaskunnan pääkaupunki vuonna 1834, jolloin kaupungissa oli asukkaita vain noin 5000, suurimman osan asuessa nykyisen Plakan alueella. Ateena valittiinkin pääkaupungiksi enemmän historiallisista ja sentimentaalisista syistä kuin kokonsa vuoksi.

Ensimmäinen kasvun kausi Ateenassa koettiin Turkin kanssa käydyn tuhoisan sodan jälkeen, jolloin Kreikkaan ja Ateenaan tuli Vähä-Aasian alueelta yli miljoona kreikkalaista pakolaista. Toinen maailmansota ja Kreikan sisällissota verottivat kaupungin kasvua mutta sotien jälkeen monet maaseudulta ja saarilta tulivat kaupunkiin työn perässä. Kreikan monarkia oli vaikeuksissa moneen otteeseen ja vuonna 1967 Kreikan sotilasjuntan hallintokauden alussa kuningas lähti maanpakoon. Vuonna 1973 juntan hallintokausi päättyi ja Kreikka julistettiin lopullisesti tasavallaksi. Ateena pysyi pääkaupunkina koko tänä aikana.

Kreikka liittyi Euroopan unioniin vuonna 1981, joka toi myös Ateenaan sekä uusia investointeja mutta uusia ongelmia. Tuolloin Ateena oli yksi maailman saastuneimmista kaupungeista, joka aiheutti tuhoa myös muinaismonumenteille. Saasteet ja ongelmat infrastruktuurissa olivat suurimmat syyt sille, miksi Ateena ei saanut vuoden 1996 olympialaisia ja pian tämän jälkeen kaupungissa nähtiinkin suuria muutoksia. Ateena sai mm. uuden lentokentän sekä uuden metroverkoston ja saasteita vastaan taisteltiin rajoittamalla yksityisautoilua keskustassa. Tuloksena Ateena sai vuoden 2004 olympialaiset, jotka olivat menestys ja auttoivat nostamaan Ateenan kansainvälistä arvostusta sekä lisäsivät turismia. Nykyisin Ateenaa voidaan pitää modernina ja elävänä maailmanmetropolina.

Teksti: Anniina Simula
2009/11