Tallinna
Legendan mukaan ukkeli, joka asuu Tallinnan Ülemiste-järvessä uhkaa hukuttaa kaupungin kun se on valmis. Tallinnalaiset eivät kuitenkaan hätkähdä. He tietävät, että heillä ei ole syytä huoleen. Tallinna käy läpi hurjaa muodonmuutosta eikä rakennustöille näy loppua.
Matkaajat saapuvat alati muuttuvaan kaupunkiin kasvavina joukkoina ja haluavat kokea sen eri puolet. Heitä kiinnostaa mm. Tallinnan vilkas yöelämä, ostokset, kauneuden- ja terveydenhoitopalvelut, ruokaravintolat, kahvilat, kulttuuri, musiikki- ja teatteriesitykset ja historiallinen vanhakaupunki.
Olet pienen Tallinna-matkaoppaan etusivulla. Seuraavaksi kerrotaan, mitä matkaoppaan eri osioissa on.
1. Tekemistä Tallinnassa
Edullista vatsantäyttöä baarien päivän annoksilla tai fiinimpää ruokailua keskiaikaisessa teemaravintolassa. Baarisuunnistusta yhdistettynä nähtävyyksien bongaamiseen. Maita vertailevaa ostostutkimusta Tallinnan Stockmannilla, Prismassa tai Seppälässä. Matkamuistojen hakua vanhankaupungin putiikeissa. Laser- tai värikuulasotaa FK-keskuksessa. Puuhailua sekä lapsille, että aikuisille. Tässä osiossa pohditaan, mitä kaikkea Tallinnassa voi tehdä. >> Tekemistä
2. Nähtävää Tallinnassa
Tallinnan vanhakaupunki ja sen keskiaikaiset korttelit ovat kaupungin tärkein nähtävyys. Lähes jokaisella sivukadulla törmää johonkin mielenkiintoiseen. Tässä osiossa käydään läpi Tallinnan nähtävyyksiä keskittyen vanhaankaupunkiin mutta raapaisten myös muualla sijaitsevia nähtävyyksiä. Tarkastelun kohteena ovat mm. maamerkit, rakennukset, näköalapaikat, museot ja kirkot. >> Nähtävää
3. Selviytymisopas
Selviytymisoppaassa paneudutaan liikkumiseen, turvallisuuteen ja matkaajien käyttämiin palveluihin. Liikkumisen osalta mietitään, miten kaupungissa liikutaan kävellen, joukkoliikennevälineillä ja taksilla. Palveluiden osalta käydään läpi mm. apteekki, pankki, posti, jne. Turvallisuuden osalta pohditaan mm. miten välttyä huijauksilta ja taskuvarkauksilta. >> Selviytymisopas
Uutta Tallinnassa 2009-2010
Tallinna on pian parin vuosikymmenen ajan kuulunut suomalaisten suosikkilomakohteisiin. Kuten kaupungissa usein käyneet tietävät, aluksi rajujakin muutoksia oli odotettavissa miltei kuukausi toisensa jälkeen, mutta viime vuosina kaupunkiin tuntuu ilmestyneen entistä vähemmän uutta. Monet kuitenkin kaipaavat uusia kokemuksia Tallinnan matkoilla, ja seuraavassa käymme läpi mitä muutoksia turistin näkökulmasta on kaupungissa vuosien 2009 ja 2010 aikana tapahtunut niin hotellien, ravintoloiden, kauppojen, nähtävyyksien kuin tapahtumienkin osalta. Lue lisää Tallinnan uutuuksista 2009-2010.
Risteillen laivalla Tallinnaan
Helsinki-Tallinna-reitillä kulkee useita laivoja ja operoi useita laivayhtiöitä. Laivoissa on merkittäviä eroja. Siinä missä joku tarjoaa vauhdikkaat puitteet biletykseen, toinen sopii paremmin nopeaan siirtymiseen Helsingistä Tallinnaan, jotkut auton kanssa, toiset ilman. Myös palvelut esim. lapsiperheille ja ostosten tekemisestä kiinnostuneille vaihtelevat. Lue lisää Laivalla Tallinnaan matkustamisesta.
Tallinna pähkinänkuoressa
Tallinna on suomalaisille tuttu Viron pääkaupunki, joka sijaitsee lyhyen laiva- tai helikopterimatkan päässä Suomesta. Kautta aikojen se on houkutellut suomalaisia karistamaan hetkeksi kotikontujensa pölyt kannoistaan, ylittämään Suomenlahden ja tutustumaan naapurivaltion elämänmenoon. Toisilla naapurin elämänmenoon tutustuminen on vaatinut oktaanivetoista otetta, toisilla ei. Monille Tallinna on toiminut hyvänä välietappina matkalla Baltian muihin pääkaupunkeihin, Riikaan ja Vilnaan.
Historiallisessa Tallinnassa on edelleen jäljellä häivähdys menneisyyden lumoa. Suurelta osin tämä on keskiaikaisen vanhankaupungin ansiota. Tallinnan vanhakaupunki on yksi parhaiten säilyneistä keskiaikaisista rakennusmiljöistä Euroopassa ja se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Ulkomailla Viron pääkaupunki tunnetaankin ehkä juuri parhaiten vanhastakaupungistaan.
Tallinnan vahvuuksia ovat vilkas kulttuuritarjonta, hyvät kulkuyhteydet (Virossa kaikki tiet vievät Tallinnaan) ja monipuoliset majoituspalvelut. Kaupungin heikkouksiksi voidaan katsoa palvelutason vaihtelevuus, eurooppalaistumista seurannut miljöön kaikkein terävimmän omaperäisyyden kärjen häviäminen ja liikennettä haittaavat ruuhkat.
Tallinna historian valossa
Tallinnan sijaintipaikka on yksi Viron rannikon parhaista satamapaikoista, Paljassaaren ja Viimsin niemien suojassa. Ei siis ihme, että asutusta alkoi muodostua juuri tähän kohtaan vuosisatoja sitten. Tallinnan tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedä kukaan. Kaupungin kirjoitettu historia juontaa kuitenkin juurensa 750 vuoden taakse, aikaan jolloin Lyypekin kaupunkilaki otettiin Tallinnassa käyttöön.
Tallinna käsitti pitkään kaupunginmuurin sisään jäävän alueen ja vanhankaupungin lähellä sijaitsevat erilliset kaupunginosat kuten Kadriorg ja Kalamaja. Sosialismin aikana kaupungin kasvu kiihtyi, jolloin mm. Nõmme ja Merivälja liitettiin Tallinnaan. Nykyään Tallinna koostuu kahdeksasta kaupunginosasta.
Toisen maailmansodan tuoksinassa Viro joutui Neuvostoliiton valtaan, mistä alkoi pitkä eristyneisyyden aikakausi. Tuona aikana Tallinnaa muokattiin neuvostoliittolaisen kaupunki-ihanteen mukaisesti. Rakennuksia pystytettiin ilman selkeää logiikkaa sinne tänne ja kaupunkia halkomaan rakennettiin leveitä bulevardeja.
Kun miehitysaika päättyi, aiemmin pyhiä ja koskemattomia neuvostoarmeijan ja kommunistisen puolueen rakennusrumiluksia ja kalseita tehtaita alettiin purkaa pois ja rakentaa niiden tilalle uudisrakennuksia. Monet yksityiskohdat muistuttavat kuitenkin vielä neuvostoajoista kuten legendaariset jättilähiöt: Lasnamäe, Mustamäe ja Õismäe. Niihin on nykyään ahtautunut valtaosa monikansallisen Tallinnan asukkaista, joista virolaisia on noin puolet. Muita suurimpia kansalaisuuksia ovat venäläiset, ukrainalaiset ja valkovenäläiset.
Asukkaat ovat aikojen kuluessa antaneet lukuisia lempinimiä kaupungilleen. Se on tunnettu mm. kivikaupunkina (kivilinn) ja anjoviskaupunkina (kilulinn) kalasataman ja siihen liittyneen anjovispyynnin takia. Myöhempinä aikoina Tallinnaa on kutsuttu, varsinkin nuorison keskuudessa yksinkertaisesti tehdaskaupungiksi tai satamakaupungiksi.
Tallinnan maantiedettä
Helsingistä on Tallinnaan linnuntietä noin 80 kilometriä. Matka taittuu laivalla tai helikopterilla. Matka Helsingistä kantosiipialuksella Tallinnaan kestää puolisentoista tuntia ja helikopterilla parisenkymmentä minuuttia. Helsingistä Tallinnaan liikennöiviä laivayhtiöitä ovat mm. Tallink, Nordic Jet Line, Silja Line, Eckerö Line ja Linda Line. Helikopterivuoroja ajaa Copterline.
Liikkuminen Tallinnassa
Tallinnan joukkoliikenneverkosto on verrattain kehittynyt. Matkaaja voi kulkea raitiovaunulla, busseilla ja johdinautoilla. Matkalipun voi ostaa tutusta R-kioskista tai kuljettajalta. Vanhassakaupungissa pärjää hyvin kävellen. Joukkoliikennevälineiden lisäksi matkaaja kuljettavat lukuisat taksit.
Tallinnaan liittyviä muita www-sivuja
Tallinna Wikipediassa | Keskiaikaista Tallinnaa etsimässä | Suomen Tallinnan suurlähetystö
Lukijoiden kommentteja
Viru hotellin invahuone oli erittäin hyvä ja viileä kuumalla. Pyörätuolilla pääsee hyvin kulkemaan ja apua sain jopa ilman pyytämättä, joten kiitos Sokos-hotellit. /Jousil