logo
Vanhakaupunki
Vanhankaupungin Katariinankujan (Katariina käik) varrella on käsityöläisverstaita, joissa pääsee mm. seuraamaan lasinpuhallusta ja ostamaan monenlaisia käsityötuotteita.

Vanhakaupunki

Lähes jokainen Tallinnaan saapuva matkaaja käy vanhassakaupungissa, niin luultavasti sinäkin. Vanhakaupunki on pinta-alaltaan verrattain pieni ja sopiva kuljettavaksi jalkaisin. Vanhassakaupungissa kulkiessa näet keskiaikaisia, lähelle toisiaan rakennettuja taloja, niiden välissä puikkelehtivia kapeita katuja ja katujen varsilla toimivia pikkuliikkeitä, ravintoloita, gallerioita ja ihmisvilinää.

Vanhakaupunki voi helposti tuntua yhdeltä yhtenäiseltä alueelta. Todellisuudessa se kuitenkin jakaantuu kahteen alueeseen, joita kutsutaan ylä- ja alakaupungiksi. Nykyään asiat ylä- ja alakaupungin välillä ovat hyvin. Aikoinaan niiden välit kuitenkin olivat kireät. Huoli vihamielisyyksistä väreili ilmassa ja kaupunkien välinen portti pidettiin yöaikaan visusti lukossa. Nykyään kaupunkien välinen portti on yksi nähtävyyksistä.

Yläkaupunki eli Toompean mäki

Toompean mäki on lähes 50 metrin korkeuteen kohoava kalkkikivinen mäki. Yläkaupunki sijaitsee sillä. Tarun mukaan mäki on Viron kansallissankarin Kalevin hautakumpu, joka syntyi kun Kalevin sureva leski Linda alkoi kasata kiviä miehensä haudan päälle ja jatkoi kunnes Toompean mäki oli noussut nykyiseen korkeuteensa. Viimeinen hautakumpuun tarkoitettu kivi kuitenkin lipsahti Lindan käsistä ja leski jäi murtuneena itkemään kivenlohkareen viereen. Hänen kyynelistään syntyi Ülemiste-järvi, jonka rannassa Lindankivi on edelleen nähtävissä.

Toompean mäellä asuivat aikoinaan aateliset, piispa ja muut vallanpitäjät. Mäellä sijaitsi puulinna, joka oli Tallinnan ensimmäisiä merkittäviä rakennuksia. Viron aateliset asettuivat asumaan linnan ympärille. Paikka oli luonteva valinta koska jyrkkä mäki tarjosi asukkaille hyvän suojan ja lisäksi mäeltä avautui esteetön näköala satamaan ja sinne saapuviin kauppalaivoihin.

1600-luvun lopulla Toompeaa koetteli suuri tulipalo, jossa suurin osa alueen rakennuksista tuhoutui. Maahan jäi läjäkaupalla romua ja raunioita, joiden päälle uudet rakennukset rakennettiin. Tämä nosti alueen maanpintaa useilla metreillä. Palossa pahoin kärsinyt Tuomiokirkko oli kuitenkin poikkeus. Sen lattia kaivettiin esiin raunioista ja uusi kirkko rakennettiin alkuperäisen lattiapinnan päälle. Koska kirkkoa ympäröivä maanpinta oli siis noussut, Tuomiokirkkoon pitää nyt laskeutua portaita alas eikä ylös kuten useimpiin muihin kirkkoihin.

Toompeänmäki on aina symboloinut valtaa ja ollut sen keskus. Nykyään Viron parlamentti kokoontuu Toompean mäellä sijaitsevassa Toompean linnoituksessa. Linnoituksen osat edustavat rakennuskantaa eri aikakausilta. Esimerkiksi Länsimuuri ja Pikk Hermann-torni ovat peräisin keskiajalta kun taas hallintorakennus on peräisin Venäjän keisarikunnan ajoilta. Pitkä Hermanni puolustustorni sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla ja sen huipulla liehuu aina Viron lippu.

Toompealla on kaksi hyvää näköalapaikkaa, Patkuli ja Kohtuotsa. Patkulin näköalapaikalta avautuu maisema kaupungin ja sataman ylle aina Suomenlahdelle asti. Kohtuotsan näköalapaikalta voi ihailla maisemia vanhaankaupunkiin.

Toompealle pääsee joko Pitkää tai Lyhyttä jalkaa pitkin. Ne ovat katuja, joista Lyhyt jalka (Lühike jalg) erkanee Pitkästä jalasta (Pikk jalg) ja kulkee jyrkkänä portaikkona yläkaupunkiin. Pitkä jalka on Lyhyttä jalkaa loivempi ja sitä kulkivat aiemmin myös hevosvankkurit.

Yläkaupungin nähtävyyksiä ovat mm. Toompean linna ja Pitkä Hermanni -torni, Aleksanteri Nevskin katedraali, Tuomiokirkko, näköalapaikat, Kiek in de Kök-vartiotorni ja sen ohessa olevat bastioninkäytävät, Neitsyttorni, Tanskan kuninkaan tarha, jne.

Alakaupunki

Siinä missä yläkaupunki oli aatelisten ja vallanpitäjien seutua, alakaupunkia kansoittivat kauppiaat ja käsityöläiset. Heidän suojakseen rakennettiin kaupunginmuuri, joka oli aikoinaan yksi Euroopan suurimmista ja vahvimmista puolustusjärjestelmistä. Järeimmiltä kohdiltaan muuri oli yli 3 metriä paksu ja 16 metriä korkea. Sillä oli pituutta kolmisen kilometriä ja muurin varrella oli peräti 35 vartiotornia. Eikä siinä vielä kaikki. Jos halusit hyökätä Tallinnaan sinun piti selvittää myös vallihaudat ja lukuisat sillat - emmekä vielä edes maininneet sataman omia puolustusjärjestelmiä.

Nykyään jylhästä kaupunginmuurista ei ole jäljellä kuin pätkiä siellä täällä, minkä ansiosta Alakaupunkiin pääsee vaivatta. Perillä odottaa ihmisvilinää, putiikkeja, terasseja ja kahviloita, keskiaikaisia katumiljöitä, museoita sekä historiallinen ilmapiiri, joka heijastelee tuntoja ajalta jolloin Tallinna oli eloisa hansakaupunki, kaupankäynnin keskittymä.

Posetiivari Raatihuoneentorilla
Raatihuoneentorilla tapahtuu lähes aina.

Alakaupungin keskipiste on Raatihuoneentori (Raekoja Plats). Kaikki vanhankaupungin tärkeimmät kadut vievät Raatihuoneentorille ja siksi sinne riittääkin aina ihmisiä. Jos olet onnekas, saavut Tallinnaan kun Raatihuoneentorilla on käynnissä jokin tapahtuma, esimerkiksi konsertti tai keskiaikaiset markkinat. Joulun aikoihin näkisit torilla joulukuusen.

Aikoinaan Raatihuoneentorin keskellä sijaitsi vaakahuone ja sen kulmalla häpeäpaalu, johon kaupunginpyöveli kiinnitti rikoksiin syyllistyneet kaiken kansan nöyryytettäviksi. Nykyään Raatihuoneentorilla on terasseja, joilla voi aurinkovarjojen katveessa nauttia virvokkeita, vaikka Saku-olutta ja katsella torin ihmisvilinää.

Tallinnan torilla sijaitsee kohta, josta voi teoriassa nähdä kaikki Vanhankaupungin viisi tornia. Tätä kutsutaan myös Tallinnan keskipisteeksi. Kohdan ilmaisee kivi, jossa on kompassiruusu. Jos haluat käydä katsastamassa kiven, löydät sen kulkemalla raatihuoneen kulmalta alkavaa kiveyksen saumaa noin 20 metriä. Vaihtoehtoisesti paikallista torilta kohta, jossa turistit parveilevat ja ottavat kuvia toisistaan.

Raatihuoneentorin laidalla sijaitseva raatihuone (lisätietoja) on hyvä maamerkki korkean torninsa ansiosta. Rakennus on kolmitasoinen. Aikoinaan sen ylimpään kerrokseen rakennettiin kokoontumistilat. Tämän alapuolella oli konttoreita ja tiloja arjen byrokratian pyörittämiseen. Kidutuskammio oli kellarissa. Tyypillinen keskiaikainen kaupunginhallinnollinen ratkaisu. Jos haluat, voit kiivetä raatihuoneen torniin ihailemaan maisemia ja ottamaan suuntimia Tallinnan muihin maamerkkeihin. Kannattaa myös piipahtaa Raatihuoneen takana sijaitsevassa Raadin vankilassa, missä toimii Raadinvankilan valokuvamuseo. Raatihuoneen vankila on vähintään yhtä vanha rakennus kuin itse raatihuone ja se on hiljattain restauroitu.

Alakaupungin nähtävyyksiä ovat mm. Raatihuoneentori ja raatihuone, Raadinapteekki, kiltatalot (Mustapäiden talo, Kanutin killan talo, Suurkillan talo, jossa toimii Viron historiallinen museo), Vapaudenaukio, Olevisten kirkko, Pyhän hengen kirkko, Dominikaaniluostari, Nigulisten kirkko ja museo, Katariina käik, ja lukuisa joukko museoita kuten Merenkulkumuseo, Terveydenhoitomuseo, Luonnontieteellinen museo, Teatteri- ja musiikkimuseo, jne.

Päivitetty: 2011/07

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.