Sivukartta Ota yhteyttä

Istanbulin kaupunginosia ja alueita

Istanbul on Euroopan toiseksi suurin kaupunki, ja sen koko alueella asuu noin 15 miljoonaa ihmistä, eli pari miljoonaa vähemmän kuin Moskovassa. Istanbulin väkiluku on kasvanut voimakkaasti aina 1500-luvulta lähtien, mutta satoja vuosia sen väkiluku oli alle miljoona. 1960-luvulta lähtien kaupungin väkiluku on suorastaan räjähtänyt käsiin, sillä vuonna 1960 siellä oli 1,5 miljoonaa asukasta, vuonna 1985 asukkaita oli 5,5 miljoonaa ja 2000-luvulla väkiluku nousi yli 10 miljoonan. Vuosina 1980–1990 Istanbulin väkiluku kasvoi lähes neljällä miljoonalla asukkaalla, ja vuodesta 1990 vuoteen 2010 Istanbulin väliluku tuplaantui 6,6 miljoonasta asukkaasta yli 12 miljoonaan. Näin ollen valtaosa Istanbulista on uutta aluetta, ja vaikka uusia alueita on kaikkialla kaupungissa, on Aasianpuoleisten osien väkiluku kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti, ja Aasian puoli on nuorekas ja dynaaminen paikka, joka nykyään on hyvin yhteydessä muuhun kaupunkiin.

Istanbul on äärimmäisen kookas kaupunki, ja sen varsinainen alue on reilut 1500 neliökilometriä ja koko metropolialue yli 5000 neliökilometriä. Matkaa Istanbulin äärimmäisistä osista kaupungin toiselle puolelle on noin 160 kilometriä.

Vaikka Istanbulissa on erilaisia osia pilvin pimein, jakaantuu se vain muutamaan suureen kaupunginosaan, jotka sitten taas jakautuvat eri osiin. Turistin näkökulmasta oikeastaan ainoat kaupunginosat, jotka ovat ajankohtaisia, ovat Euroopan puolella olevat Fatih, jonka alueella on perinteisesti Sultanahmetiksi nimitetty kaupunginosa, ja Beyoğlu. Niiden lisäksi Aasian puolella sijaitsevat Üsküdar ja Kadıköy ovat entistä ajankohtaisempia kaupunginosia, joihin on nykyään huomattavasti helpompi siirtyä kuin vielä muutama vuosi sitten.

Euroopan puoleiseen Sultanahmetiin kuuluvat pienemmät kaupunginosat Eminönü, Topkapı ja Edirnekapı. Tässä oppaassa käytetään kaupunginosasta matkaoppaista tuttua Sultanahmet-nimeä eikä kaupunginosan virallista nimeä (Fatih).

Niinikään Euroopan puoleinen Beyoğlu on toinen keskustan suuri kaupunginosa, ja sen alueella sijaitsevat Beşiktaş Kabataş,Tophane ja Karaköy, jotka kaikki ovat Bosporinsalmen rannalla, mutta Karaköy, joka sijaitsee Galata-sillan vieressä, on osin myös Kultaisen sarven rannalla.

Istanbulin lyhyt historia

Istanbul, joka pitkään tunnettiin nimillä “Kaupunki”, Tsarigrad, ja Konstantinopoli, oli olemassa jo 8000 vuotta sitten, mutta sen varsinainen tarina alkoi vasta vuonna 660 ennen ajanlaskun alkua. 300-luvulla ennen ajanlaskua siitä tuli osa Bysantin valtakuntaa, joka kuitenkin tuli osaksi Rooman valtakuntaa vuonna 73 ennen ajanlaskun alkua. Kun Konstantinus Suuresta tuli koko Rooman valtakunnan keisari vuonna 324, alkoi Istanbulin aika kristittynä kaupunkina, ja se tunnettiinkin yli tuhannen vuoden ajan “jumalan kaupunkina” ja “kristikunnan pääkaupunkina”.

Jo ennen Rooman valtakunnan luhistumista, vuonna 395, Konstantinopolista tuli Itä-Rooman eli Bysantin pääkaupunki, ja sen tarina jatkui yli vuosituhannen ajan. Ristiretket, erilaisten eurooppalais- ja aasialaisperäisten ryhmien hyökkäykset, useat piiritykset, ruttoepidemiat, luonnonkatastrofit ja Bysantin jatkuvasti pienenevä maa-ala heikensivät kaupunkia koko sen aikakauden Bysantin pääkaupunkina. Ottomaanit, jotka saapuivat Mongolian tasangoilta Kaspianmeren rannoille 800-luvulla, alkoivat 1000-luvulla pikkuhiljaa valloittaa Bysantin eri osia ja napsia itselleen sellaisia kaupunkeja kuin Bursa ja Edirne.

31.5.1453 ottomaanit onnistuivat 13. piirityksensä seurauksena, satojen vuosien yrityksen jälkeen, päästä sisään kaupungin porteista. Tätä edesauttoi unkarilainen ruudinkeksijä Urban, jonka rakennuttamat valtavat kanuunat mursivat kaupungin kautta maailman tunnetut muurit. Tällöin kaupungissa oli enää 40 000 asukasta, ja sen uusi nousu alkoi seuraavan vuosisadan aikana. Konstantinopolin nimi muuttui Istanbuliksi vähä vähältä, ja vasta vuonna 1923, kun Turkin tasavalta perustettiin, tuli kaupungin viralliseksi nimeksi Istanbul. Ottomaanien imperiumi hävisi ensimmäisen maailmansodan, ja suuret muutokset muuttivat koko maan ja kansan. Pääkaupunki siirrettiin Istanbulista Ankaraan, ja maasta tuli tasavalta.

Kaupunki ja maa ovat kehittyneet valtavasti viime vuosikymmeninä, ja niin hyvässä kuin pahassakin monista muutoksista on ollut vastuussa alun perin Istanbulin pormestariksi vuonna 1994 valittu, entinen jalkapalloilija Recep Tayyip Erdoğan. Hän kuitenkin joutui luopumaan pormestarin virastaan vuonna 1998 lausuttuaan julkisuudessa uskonnollisen runon ja vietti vankilassa neljä kuukautta. Vuonna 2001 hän perusti AKP-puolueen, hänestä tuli pääministeri vuonna 2003 ja AKP on ollut vallassa 2000-luvun alusta lähtien.

Euroopan-puoleinen Istanbul

Lähes kaikki oleellinen on Euroopan puolella, ja monille kaupungissa vieraileville Aasianpuoleiset osat jäävät vain kaukaiseksi kuriositeetiksi. Jos Istanbuliin saapuu lyhyemmälle kuin neljän kokonaisen vuorokauden lomalle, kannattaakin keskittyä Euroopan puolella olevaan kahteen suureen kaupunginosaan, joissa riittää tekemistä ja nähtävää. Nähtävyydet ja vanhat ostospaikat eli basaarit ovat Sultanahmetissa, ja kaikki moderni ostospaikoista nähtävyyksiin on Galata-sillan toisella puolella olevassa Beyoğlussa.

Sultanahmet

Sultanahmetin kaupunginosa [kartalla] on turistin vinkkelistä kaikkein merkittävin alue, sillä sieltä löytyvät monet kaupungin suosituimmat nähtävyydet, sen ostospaikat ovat matkamuistoja etsiville huippuluokkaa ja siellä on tarpeeksi ravintoloita, teehuoneita, kahviloita ja yöelämää pitämään kenet tahansa tyytyväisenä.

Istanbuliin matkaavan hotelli ei välttämättä ole Sultanahmetissa, mutta sinne on helppo päästä metrolla, raitiovaunulla ja lautalla miltei mistä tahansa osasta kaupunkia. Siellä sijaitsee myös Sirkeci-rautatieasema [kartalla], jonne Euroopan-junat saattavat 2020-luvulla uudelleen saapua. Nykyään Sirkeci on myös metroasema, jonka kautta kulkee Bosporinsalmen alta menevä Marmaray-metrolinja.

Sultanahmetissa sijaitsevat kaupungin suosituimmat nähtävyydet, kuten Sininen moskeija [kartalla], Hagia Sofia [kartalla], Topkapın palatsialue [kartalla] ja Gülhanen puisto museoineen.

Ostoksia varten kaupunginosa tarjoaa paljon, sillä siellä on legendaarinen Büyük Çarşı eli Suuri basaari [kartalla] miltei yhtä ja mielenkiintoinen Mısır Çarşısi eli Maustebasaari [kartalla]. Myös Sinisen moskeijan vieressä sijaitseva Arasta-katu [kartalla] ympäristöineen on erinomainen paikka hankkia perinteisiä turkkilaisia matkamuistoja.

Ravintoloita ja teehuoneita on varsin suuri valikoima lähellä Yeni Cami -moskeijaa [kartalla] ja Maustebasaaria. Etenkin Maustebasaarin ja Suuren basaarin välimaasto on hyvää tienoota edulliselle ja autenttiselle turkkilaiselle aterialle, lukuun ottamatta pääkatua, jolla raitiovaunut kulkevat.

Sultanahmetin nähtävyydet ovat hyvin suosittuja etenkin kesäiseen aikaan, ja sen suurimpien nähtävyyksien ympäristössä on vähän ennen puoltapäivää alkaen valtava tungos. Suuret nähtävyydet kannattaa käydä katsastamassa ennen tätä. Myös turistien suosiossa olevat ostospaikat kuten Suuren basaarin tuliaiskaupat ja Maustebasaari menevät tukkoon etenkin viikonloppuiltapäivisin.

Varsin uusi aluevaltaus kaupungissa vieraileville on Suuren basaarin vieressä oleva yliopistoalue, joka on Vezneciler-metroaseman vieressä [kartalla]. Taksim-aukiolta, Tünel-aseman vierestä ja Eminönün laitaosista pääsee alueelle nopeasti ja vaivattomasti, ja tämä on muualta aamulla tänne saapuville paras tapa siirtyä kohti Suurta basaaria ja Sultanahmetin muita nähtävyyksiä. Yliopistoalue on vilkas ja nuorekas paikka, jolla nykyisin harhailee paljon turisteja, ja sillä on kaikenlaisia terasseja, joista monet ovat paikallisten suosiossa. Alueella on myös kaikenlaisia kauppoja, ja täälläpäin monet käyvät kuvauttamassa itsensä yliopiston portin [