Kevät herättää monissa kaipuun matkustamiseen.
Tässä tekstissä tarkastelemme vaihtoehtoja kevätmatkakohteille ja tarjoamme ideoita lomalle, joka on sekä lämmin että kohtuuhintainen.
Lue, minne keväällä kannattaa matkustaa
Skopje on kaukainen kaupunki, jonne on helppo siirtyä kaksi kertaa viikossa Turusta lähtevillä lennoilla.
Pohjois-Makedonian pääkaupunki on muualla tuntematon paikkakunta, jonne laskeutuva ei yleensä tiedä kaupungin historiasta ja yleisluonteesta mitään. Paikan päällä odottavat erikoiset katunäkymät, kaupunkikuva johon kuuluu turkkilaisia kortteleita mutta myös Jugoslavian ajan rakennuksia, hyvät ruoat, edulliset hinnat, rento meininki ja turvallinen lomailu.
Skopje ei ole suuressa perheiden suosiossa oleva lomakohde, mutta vaikka se onkin lomakaupunki lähinnä aikuiseen makuun, käyvät perheetkin siellä. Skopjeen on kaikkein mukavin matkustaa muulloin kuin keskikesällä tai keskitalvella, ja sinne asti lähtevien kannattaa viettää ainakin kolme vuorokautta paikan päällä. Skopjeen suuntavan kannattaa aina lentolipun varaamisen yhteydessä katsoa ja varata majapaikka, jonkalaisia siellä on kaikkiin makuihin ja kaikille matkakassoille.
Suomen ilmatieteenlaitoksen sääennuste Skopjeen
Norjan meteorologisen laitoksen tarkkana pidetty sääennuste Skopjeen.
Eteläisestä sijainnistaan huolimatta Skopjessa on neljä vuodenaikaa. Kesä on huomattavasti pidempi ja kuumempi kuin Pohjolassa, ja talvi on lyhyt mutta ikävä ajankohta viettää aikaa Skopjen kaduilla. Ilmastointi on lähes välttämätön kesäkuulta lokakuun alkuun, mutta alku- ja loppukesästä viileät yöt mahdollistavat nukkumisen myös ilman ilmastointia. Lämmitys on tarpeellinen lokakuun lopusta tai marraskuun alusta aina maalis- tai huhtikuulle asti, ja öisin lämmitystä voi ajoittain tarvita vielä huhtikuun alussakin.
Skopjen mannermaisessa ilmastossa on eteläisen sijainnin takia subtrooppisia piirteitä, mutta kaupungissa ei ole palmuja ja lämpötilat siellä laskevat yli puolet vuodesta vähintäänkin viileiksi. Skopjessa ei sada kovin paljon, ja sateet tulevat varsin tasaisesti ympäri vuoden.
Skopjen kesäkausi lähtee liikkeelle maaliskuussa, jolloin kuun jossain vaiheessa päivälämpötilat kohoavat ainakin auringonpaisteella tunniksi pariksi yli 15 asteen. Yöt ovat kuitenkin maaliskuussa edelleen talvisen kylmiä, eivätkä ne lämpenekään kuin vasta kesäkuun koittaessa. Skopjessa on ympäri vuoden yllättävän viileät yöt, niin että vain heinä- ja elokuussa ne ovat vähintään 16 astetta. Näin ollen Skopjeen kannattaa muulloin kuin keskikesällä ottaa lämmintä vaatetta mukaan, sillä muuten iltaisin on ikävä olla ulkosalla.
Kesäkausi jatkuu huhti- ja toukokuussa jatkuvasti lämpimämpänä, niin että jo huhtikuun puolella päivälämpötilat kohoavat yli 20 asteen. Hellettä on useimmiten päivisin toukokuun jälkimmäiseltä puoliskolta lokakuun alkuun, ja heinä- ja elokuussa päivälämpötilat kohoavat usein yli 32 asteen ja ne voivat nousta 42–43 asteeseen.
Kesän miellyttävimmät viikot ovat huhti-, touko- ja kesäkuun lisäksi syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa. Syksyllä säät voivat kuitenkin Välimereltä tulevien myrskyjen takia heiketä jo lokakuun alkupuolella, mutta keskimääräisesti lokakuu on vielä varsin aurinkoinen ja lämminkin kuukausi.
Talvikausi lähtee liikkeelle jossakin vaiheessa lokakuuta, niin että kuun puolivälin jälkeen iltaisin ei enää ole mukava istua terassilla ja säät muuttuvat kesää pilvisemmiksi. Aurinko näyttäytyy vähän marraskuun alusta maaliskuun alkuun, ja talviajan päivälämpötila on usein 6–9 astetta. Öisin elohopea tippuu pakkasen puolelle joulukuun jälkimmäiseltä puoliskolta maaliskuun alkuun, mutta yleensä pakkasta on korkeintaan neljä astetta tammikuussa, joka lähes poikkeuksetta on kylmin kuukausi. Jo helmikuussa yöt ovat yleensä plussan puolella, aurinko paistaa huomattavasti keskitalvea enemmän ja päivälämpötilat kohoavat ajoittain yli 10 asteen.
Skopje on kaupunkilomakohde, jonne teoriassa voi matkustaa ympäri vuoden, mutta harkiten matkusteleva välttää siellä oleskelemista sekä keskikesällä että keskitalvella. Joululoma, hiihtoloma ja koulujen kesäloma-ajat ovat kaikki vähemmän ihanteellisia ajankohtia matkustaa Skopjeen. Lokakuun loppupuolen syyslomat ovat paras loma-aika matkustaa Skopjeen, ja myös pääsiäinen, etenkin jos se sattuu huhtikuun puolelle voi olla oiva ajankohta lähteä käymään Skopjessa. Huomionarvoinen seikka kuitenkin on se, että Makedoniassa harjoitetaan ortodoksiuskontoa, jossa pääsiäinen (pascha) on eri aikaan kuin muilla kristityillä. Eli silloin kun Suomessa on pääsiäinen vain harvoina vuosina se on myös Skopjessa, ja jos Skopjeen matkustaa ortodoksipääsiäisen aikaan, on siellä avoinna oikeastaan vain muslimien pitämiä kauppoja ja toreja, joita on paljon Skopjen miellyttävimmissä osissa eli vanhan basaarin alueella.
Kaikkein parhaat ajankohdat matkustaa Skopjeen ovat huhtikuun puolivälin tienoilta kesäkuun puolivälin tienoille ja syyskuun puolivälin tienoilta lokakuun loppuun. Muista ajankohdista joinain vuosina jo maaliskuussa voi olla mukava vierailla Skopjessa, mutta jos kaupunkiin lähtee ensimmäistä kertaa, on sinne kaikkein paras mennä hyvien säiden aikaan. Jos Skopjessa on käynyt ennenkin ja kaupunki on tuttu, voi sinne lähteä syventämään tietojaan muihinkin kuin kaikkein parhaisiin matkustusaikoihin.
Yksi asia, joka kannattaa ottaa huomioon, on se, että Skopjessa kadut ovat huonossa kunnossa, talvikunnossapito on hidasta eikä sitä monasti ole lainkaan. Näin ollen rankkasateiden tai lumimyrskyjen jälkeen kaupungissa voi olla hankala liikkua ja ylipäätään ikävä viettää aikaa. Kevään ja syksyn säät soveltuvat hyvin erilaisten ääriolosuhteiden välttelemiselle, ja kaikkein tavallisimpia erilaiset häiriölliset sääilmiöt ovat keskitalvella ja keskikesällä.
Skopje ei ole kaupunki, jossa tarvitsisi kierrellä loputtomasti nähtävyyksiä. Kaupunkikuva on varsin mielenkiintoinen ja eksoottinen, ja useimmille riittää kun tutustuu tärkeimpiin paikkoihin. Jos haluaa tietopuolisuutta lomaohjelmistoon, on Skopjessa museoita ja jonkin verran muitakin nähtävyyksiä.
Skopjessa voi tutustua lähes kaikkeen vain keskustassa kävellen, ja Makedonia-aukion tuntumassa ja vanhassa basaarissa on melkoisesti erilaista nähtävää ja myös vierailupaikkoja. Muualla kaupungissa on muutama nähtävyys, mutta vaikka Debar Maalo on mukava kaupunginosa yöpyä ja ruokailla, ei siellä juurikaan ole mitään erityistä nähtävää.
Skopjessa kannattaa tutustua Makedonia-aukion (Ploštad Makedonija) [kartalla] ympäristöön, sillä tämä laaja aukio on kaupungin elämän keskus. Aukion suuri Aleksanteri suurta esittävä patsas oli osa ristiriitoja herättänyttä Skopje 2014 -projektia. Tämä lähes 700 miljoonaa euroa maksanut projekti toi useita valtavia patsaita ja joenrannoille rakennuksia ja muuta rekvisiittaa, ja yhteensä vuosina 2010–2014 rakennettiin 136 patsasta ja veistosta kaupunkia koristamaan. Työn laatu oli kuitenkin heikkoa, sillä nykyään maali on monista patsaista lähtenyt ja suihkulähteet eivät toimi, ja koska projekti oli tiettyjen, silloin vallassa olleiden poliitikkojen ajama, on osa veistoksista poliittisiin syihin vedoten poistettu, mutta ilman että jalustoita olisi korjattu pois. Kaupungin yleisilme on tästä syystä varsin suttuinen ja rähjäinen, ja siellä kannattaa myös pääaukion tuntumassa kiinnittää huomiota siihen mihin astuu.
Makedonia-aukion tuntumassa on useita kävelykatuja, joilla on kahviloita, ravintoloita ja baareja, ja hyvin lähellä,
GTC-kauppakeskuksen vieressä on
Makedonia-portti
[kartalla], joka kannattaa käydä katsastamassa.
Toinen samalla alueella oleva nähtävyys on tosin huonoon kuntoon päässyt
Äiti Teresan muistoa kunnioittava
talo
[kartalla] ja sen sisällä oleva kappeli. Äiti Teresa syntyi Ottomaanien valtakuntaan silloin kuuluneessa Skopjessa,
joka turkiksi tunnetaan nimellä Üsküp, ja lähti 18-vuotiaana Intiaan, jossa hän tuli Kalkutassa tunnetuksi avustustöistään.
Joenrannalle
ilmestyneistä laivoista osa on jo suljettu ja joki on täysin ruoppaamatta, mutta sen laitamilla on kauniita rakennuksia, kuten Arkeologinen museo, jossa voi käydä katsomassa alueen historiaan liittyviä löytöjä ja näyttelyitä. Museon vieressä on useita mielenkiintoisia rakennuksia, joista osa on hallintorakennuksia, ja niiden joukossa on myös sosialistiaikojen arkkitehtuuria edustava
ooppera- ja balettitalo
.
Vardarjoen ylittävistä silloista suurimman huomion vie
vanha kivisilta
,
joka johtaa joen toisella puolella olevalle aukiolle [kartalla].
Laajalla aukiolla on muutama mielenkiintoinen
suuri patsas
,
joskin nekin ovat menneet huonoon kuntoon ja yksi poliittisista syistä jo poistettiinkin. Aukion vierestä alkavat vanhan basaarin (Stara Čaršija) korttelit, joissa on hyvin eksoottista tunnelmaa ja joissa on moskeijoita. Basaarin etuosissa on myös Kansallisgalleria, joka on taidemuseo ja jossa on lähinnä uudehkoa makedonialaista taidetta. Museolla on aukion tuntumassa ja basaarin alueella kolme eri rakennusta, ja verkkosivujen kartasta näkee missä ne tarkalleen ottaen sijaitsevat.
Basaarin toinen, myös piilossa oleva nähtävyys on Sveti Spas -kirkko [kartalla], jota vastapäätä on perinteisesti ollut vanhankaupungin paras kortteli ottaa olutta ja muita juomia. Tämä kirkko on pari metriä maan alla, sillä ottomaanien aikaan kristittyjen kirkot olivat kiellettyjä, ja tämä 1300-luvulla rakennettu kirkko on historiansa takia Skopjen merkittävin.
Vanhan basaarin alueella on myös Makedoniaa esittelevä museo [kartalla], jonka verkkosivut ovat vain kyrillisin aakkosin. Tämä uudessa sosialistiaikojen rakennuksessa sijaitseva museo esittelee historiallisia ja etnografisia asioita, ja tämä on Pohjois-Makedonian alansa suurin museo. Kesäisin museo on kuin pätsi, sillä siellä ei ole ilmastointia, joten siellä on paras käydä talvisin. Museon vieressä on basaarialueen moskeijoista tärkein, Mustafa Pasha, joka on peräisin vuodelta 1492, ja siihen kannattaa ainakin nopeasti vähän tutustua.
Basaariin siirtyessään voi myös nähdä linnakkeen (Tvrdina Kale), joka on kukkuloiden päällä ja jonne ei voi mennä sisään. Sinne johtavat portaatkin ovat huonossa kunnossa, eikä ennen kuin ne on korjattu kannata kiivetä katsomaan linnakkeen edustalla olevaa puistoa, jolta on hyvät näkymät muualle kaupunkiin. Linnan edustalla on myös nykytaiteen museo [kartalla], joka rakennettiin Skopjen lähes täysin tuhonneen, vuoden 1963 maanjäristyksen jälkeen. Silloin monet taiteilijat kuten Picasso lahjoittivat töitä museolle, ja näin sen kokoelmat ovat erinomaiset. Ne eivät kuitenkaan aina ole esillä, mutta jonkinlainen näyttely museossa on aina meneillään.
Vanhan basaarin alueella kannattaa kierrellä, käydä syömässä ja istua kahvilla. Se ei ole uskonnollisen luonteensa takia hyvä paikka ottaa alkoholia, joskin sitäkin on joissain paikoissa tarjolla, mutta siellä on erinomaisia turkkilaisia ja muita itämaisia ruokia, herkkuja ja juomia.
Alue, joka on lähellä Makedonia-aukiota ja jolta on suora yhteys vanhalle basaarille Vardarjoen keskustan suurinta siltaa pitkin, on Debar Maalo. Sen valttikortteja ovat hyvät majapaikat, ravintolat ja illanviettopaikat, mutta se on monin tavoin hankala korttelisto. Sitä reunustavat leveät kadut, autoja on pysäköity jalkakäytäville niin että käveleminen on hankalaa ja alueella on myös kulkukoiria, jotka Skopjessa kuitenkin ovat hyvin rauhallisia eivätkä sinänsä aiheuta vaaroja.
Sillan vieressä oleva postitoimisto [kartalla] rakennettiin vuoden 1963 maanjäristyksen jälkeen. Tämän ns. brutalismia edustavan rakennuksen suunnitteli Alvar Aallon oppilaana ollut Janko Konstantinov, ja arkkitehtuurin ystävien kannattaa kierrellä rakennusta ja katsella sitä eri näkökulmista.
Lähellä postitoimistoa, lähes jo Debar Maalon alueella on vaikutuksen tekevä kirkko [kartalla], jonka kutsumanimi ”soborna crkva” on helpompi muistaa kuin sen pitkä alkuperäinen nimi. Tämä on Skopjen tuomiokirkko ja maan ortodoksisen kirkon suurin kirkko. Sitä rakennettiin vuosina 1972–1990, ja kirkon lisäksi huomattava on erillinen torni, jonka kolme kelloa painavat yhteensä 1800 kiloa.
Debar Maalon kaduista ne, joilla on ravintoloita ja joihin kuuluvat Zhivko Chingo ja sitä jatkava Orce Nikolov [kartalla], ovat kaupunginosan parhaita kulmia. Katujen nimet ovat Skopjessa kuitenkin vain kyrillisin aakkosin, joten suunnistamisen kanssa tulee helposti ongelmia eikä alueella ole kannattavaa sitä tuntemattoman harhailla pimeän aikaan.
Yksi paikka, jossa kesällä on mukava vierailla, on kaupungin keskuspuisto [kartalla]. Siellä on suihkulähteitä, veistoksia, labyrintti, pari kahvilaa ja myös järvi, jonka tuntumassa on muutama ruokapaikka. Puisto on kesäaikaan suosittu myös sen takia, että sitä ympäröivillä kaduilla on illanviettopaikkoja. Tämä on vilkas paikka kesäkauden aikana aamusta iltaan, ja siellä on kuumina kesäiltoina mukava viettää aikaa.
Skopjen virallinen matkailusivusto esittelee nähtävyyksiä
Skopjessa valtaosalle riittää ajanvietteeksi kaupungin keskustan kiertely, ruokailu, ostosten tekeminen ja illanvietto. Erilaista tekemistä löytyy automaattisesti kaupungin keskuspuistosta, jonne kesäaikaan kannattaa ainakin kerran suunnata.
Yksi ajanviete, joka monia voi kiinnostaa, on mennä balettiin, oopperaan tai klassisen musiikin konserttiin. Aivan pääpaikkojen vieressä on Skopjen ooppera- ja baletti ja sen vieressä uusi filharmoniaorkesterin konserttisali. Lippuja ei välttämättä kannata ostaa nettisivujen kautta, mutta kannattaa tutustua etukäteen ohjelmistoon, jotta sitten voi mennä näiden kahden talon yhteydessä olevalle lippukassalle hakemaan liput.
Jos Skopjessa on kiinnostunut tapahtumista, pitää niihin tutustua etukäteen, sillä varsinaisia tapahtumia kaupungissa on vähän. Kuuma kesä ei ole kaikkein miellyttävin ajankohta seurata tapahtumia, sillä iltaisinkin on usein lähes 30 astetta, mutta silti kesäaika on tapahtumien kannalta kaikkein vilkkain aika.
Elo-syyskuun vaihteessa on ollut tapana pitää olutfestivaali, Pivolend. Tämä linnalla pidettävä tapahtuma on tunnettu paitsi oluistaan myös musiikista ja grillilihoista.
Skopjen jazzfestivaali pidetään lokakuun loppupuolella. Tässä yleensä neljä päivää kestäneessä tapahtumassa ovat tavanneet vierailla monet kärkinimet, joista osa tosin on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen, kuten Chick Corea ja Herbie Hancock.
Tapahtumista voi saada tietoa Skopjen matkailusivuilta mutta käytännössä tapahtumia esitellään paikallisella kielellä ja niistä saa parhaiten selvyyden paikan päällä.
Opas jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 2: Ostokset, ravintolat ja yöelämä
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2022/01
