Booking.com
St-Germain
Saint-Germain-des-Présissä on paljon kahviloita, joissa voi edelleen aistia vanhojen aikojen hohtoa.

Pariisin alueita ja kaupunginosia

Varsinainen Pariisi on kehätien (Boulevard Périphérique) sisään jäävä 105 neliökilometrin laajuinen alue, jolla asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä ja joka jaetaan kahteenkymmeneen kaupunginosaan (arrondissement).

Kaupunginosat perinteisesti kirjataan roomalaisia numeroin (Ie, IIe) mutta nykyisin näkee myös normaaleja numeroita. Ne eivät ole yhteneväisiä tunnettujen kaupunginosien nimien kanssa, vaan esimerkiksi Latinalaiskorttelisto on sekä 5. että 6. arrondissementin alueella. Yksi arrondissement jaetaan vielä kortteleihin, mutta Pariisissa ei niinkään tarvitse miettiä missä kaupunginosassa on, vaan aivan muut asiat ovat siellä olennaisia, kuten vierailupaikan lähin metroasema.

Seine jakaa Pariisin kahteen osaan. Niistä tunnetumpi terminä on Rive Gauche eli “vasen ranta” (engl. Left Bank), joka on joen eteläpuolella. Rive Droite puolestaan on Seinen pohjoispuoli, josta ei oikeastaan ikinä käytetä nimeä “oikea ranta” vaan yleensä puhutaan Seinen pohjoispuolella olevista osista.

Seuraavassa esitellään olennaisimpia ja tunnetuimpia kaupunginosia, joita Pariisissa ollessa kannattaa koluta. Lähes poikkeuksetta jonkin osan tarjonta ei rajaudu vain siihen kaupunginosaan, vaan esimerkiksi Le Maraisin ympäristössä on useita hyviä alueita, joilla on samoja piirteitä kuin Maraisilla.

Joen vasen ranta

“Left Bank” tuli tunnetuksi kautta maailman viimeistään ns. “kadonneen sukupolven” eli Hemingwayn, F. Scott Fitzgeraldin ja muiden amerikkalaiskirjailijoiden ansiosta, jotka 1920-luvulla siirtyivät valuuttakriiseistä kärsivään Eurooppaan. Pariisi oli luonnollinen kiinnepiste monelle, sillä se oli jo satojen vuosien ajan vetänyt puoleensa taiteilijoita ja kaikenlaisia kulkijoita, jotka eivät löytäneet paikkaansa muualta maailmasta.

Rue Mouffetard
Latinaiskorttelisto sai nimensä keskiajalla, kun yliopistojen oppilaat asuivat näissä kortteleissa ja käyttivät puhekielenä latinaa.

Latinalaiskorttelisto

Latinalaiskorttelisto, josta suomeksi käytetään myös nimeä “Latinalaiskortteli” on yksi Pariisin tunnetuimpia kaupunginosia. Quartier latin (engl. Latin Quarter) sai nimensä keskiajalla, kun läheisen Sorbonnen ja muiden yliopistojen oppilaat asuivat näissä kortteleissa ja käyttivät puhekielenä latinaa, sillä heitä saapui Euroopan jokaisesta kolkasta.

Rue Saint-Severin
Latinalaiskortteliston alueista kaikkein perinteisimmiksi mielletään lähellä jokea oleva alue, jonka pääkatuihin kuuluu Rue Saint-Séverin.

Nykyään latinalaiskortteliston katsotaan käsittävän monta eri kaupunginosaa, kuten Sorbonneksi nimitetty kaupunginosa, jossa sijaitsevat paitsi yliopisto myös PanthéonPantheon. Lisäksi kortteliston alueeseen kuuluu Luxembourgin puistoalue, joka sekin katsotaan omaksi kaupunginosakseen ja johon kuuluu osia St-Germainista. Yleistä kuitenkin on selkeyden vuoksi puhua Latinalaiskorttelistosta laajana alueena, joka on Boulevard du Saint Michelin ja Seinen välissä ja jatkuu eteläsuunnassa aina Fontaine Guy Lartigue -suihkulähteelleFontaine Guy Lartigue -suihkulähde [kartalla] asti.

Latinalaiskorttelisto muodostuu erilaisista alueista, joista kaikkein perinteisimmiksi mielletään lähellä jokea oleva alue, jonka pääkatuihin kuuluu Rue Saint-Séverin [kartalla]. Tämä on Pariisin suurinta turistirysää, ja koko alue on suunnattu turisteille eivätkä paikalliset näissä kortteleissa juurikaan viihdy. Kadut ovat kuitenkin varsin mielenkiintoisia etenkin Pariisissa ensi kertaa vieraileville, ja tällä alueella on kaikenlaista muutakin mielenkiintoista kuin turisteille suunnattuja ravintoloita, baareja ja kauppoja.

Latinalaiskortteliston muihin suosikkipaikkoihin kuuluvat Luxembourgin puistoLuxembourgin puistoalue, Panthéonin ympäristö, missä on Sorbonnen tarkkaan vartioituja rakennuksia, kasvitieteellinen puutarha (Jardin des Plantes) [kartalla] ja Rue MouffetardRue Mouffetard, joka on yksi Pariisin kuuluisimpia tori- ja huvittelukatuja. Kaupunginosa on myös tunnettu elokuvateattereista, joita on sekä sen alueella että lähiympäristössä, ja se on myös tunnettu lukuisista happy hour -tarjouksistaan, jotka alkavat alkuillasta ja joiden aikana alueella voi tarkastella opiskelijoiden ja yliopiston työntekijöiden rentoutumista, aivan kuten Luxembourgin puistoalueellakin.

Yksi paikka, joka monelta turistilta jää näkemättä, on kasvitieteellisen puutarhan vieressä oleva moskeijaGrande Mosquee de Paris (Grande Mosquée de Paris) [kartalla]. Se on puutarhoineen ja kahviloineen hyvä paikka hengähtää hetkinen, ja sen teehuoneen tarjoama minttutee on erinomaista.

Latinalaiskorttelisto on erästä vanhinta Pariisin korttelistoa, ja se on sekava ja sokkeloinen paikka. Siellä on vaikea suunnistaa oikeaan suuntaan, ja kaikkein helpointa löytää nopeasti jokin paikka on mennä sen lähelle metrolla. Jos kaupunginosaan päättää tutustua jalkaisin oikein kunnolla, menee siihen monta tuntia ellei koko päivä.

St-Germain

Toinen Pariisin kuuluisa kaupunginosa, joka on joen eteläpuolella, on St-Germain eli Saint-Germain-des-Prés. Se on laaja kaupunginosa, joka rajautuu Latinalaiskorttelistoon, Boulevard de Montparnasseen, Les Invalidesiin ja jokeen. Se on alue joka on tunnettu museoistaan, joiden kärkikastiin kuuluvat Musée d’Orsay ja Musée Rodin, ja se on myös tunnettu hyvistä ruokakaupoistaan ja ravintoloistaan, joita on joka lähtöön.

St-Germain oli monen taiteilijan ja kirjailijan suosima asuinpaikka 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, ja siellä kuten Latinalaiskortteleissakin viihtyivät Hemingway, James Joyce, Picasso ja Sartre. Siellä on paljon kahviloita, joissa voi edelleen aistia vanhojen aikojen hohtoa, ja ne ovat pääasiallisesti kaupunginosan pääaukionPlace St Germain (Place St Germain) [kartalla] vieressä.

Aukion ohi kulkeva Boulevard Saint GermainBoulevard Saint Germain on yksi Pariisin suuria katuja, ja aukiolta kohti jokea kulkeva Rue Bonaparte kuuluu sekin alueen merkittävimpiin katuihin. Näissä kortteleissa on vanhoja kirjakauppoja mutta myös muita liikkeitä, joita on erityisen paljon paitsi pääbulevardin myös Rue du Bacin [kartalla] varrella. Kaupunginosan kaduilla on myös kuuluisia käytettyjä vaatteita ja asusteista myyviä liikkeitä (dépôts-vente), joihin kuuluu Chercheminippes (Rue du Cherche-Midi 102).

Boulevard du Montparnasse
Boulevard du Montparnasse on Montparnassen pääkatu.

Montparnasse

Kun ensin Montmartre ja sitten St-Germain tulivat kalliiksi ja entistä keskiluokkaisemmiksi kaupunginosiksi, siirtyi toisen maailmansodan jälkeen paljon kirjailijoita ja muita luovia ihmisiä Montparnasseen [kartalla]. Se on urbaani kaupunginosa, jonka luonne on melko erilainen kuin Latinalaiskortteliston ja St-Germainin mutta joka on saumattomassa yhteydessä molempiin kaupunginosiin.

Hautausmaa, Montparnasse
Montparnassen hautausmaalla on monia merkkihenkilöiden hautoja, ja sen eteläpuolella ovat Pariisin katakombit, jotka esittelevät maanalaisissa tunneleissa olevia pääkalloja ja luita.

Boulevard du Montparnasse [kartalla] on kaupunginosan pääkatu, ja Montparnasseen saapuva pääsee sen parhaille paikoille tulemalla metrolla asemalle “Gare Montparnasse”, joka on kaikkialle näkyvän tornitalonTour Montparnasse (Tour Montparnasse) vieressä. Bulevardin varrella olevan Vavin-metroaseman tuntumassa on paljon kuuluisia kahviloita, joissa alueella pitkään asunut Samuel Beckett usein istui. Muutaman sadan metrin päästä siitä olevalle hautausmaalle [kartalla] on myös Beckett haudattu, ja siellä on muitakin merkkihenkilöiden hautoja.

Yksi suosittu nähtävyys, jota hautausmaan eteläpuolelle saavutaan sankoin joukoin katsomaan, on Les Catacombes de Paris [kartalla]. Sen lähellä on parikin metroasemaa, joilta on katakombeille lyhyt matka. Katakombit esittelevät maanalaisissa tunneleissa olevia pääkalloja ja luita, jotka hygieniasyistä tuotiin tänne 1800-luvun alussa. Katakombeihin tutustutaan kävellen maanalaisia käytäviä pitkin, ja niille laskeudutaan 20 metriä, noin 130 rappusta pitkin. Kaksi kilometriä pitkissä tunneleissa on miljoonia pääkalloja ja luita, ja lämpötila tunneleissa on aina noin 14 astetta. Katakombit ovat sen verran rajua nähtävää, ettei niitä suositella lapsille tai heikkohermoisille.

Kun tunneleista poistutaan, noustaan 83 askelmaa Mouton-Duvernet -metroaseman viereen, ja laukut tarkastetaan sen varalta, että joku yrittää napata itselleen matkamuiston. Matkamuistoja varten ulosmenopaikkaa vastapäätä on myymälä, josta saa kallo- ja luuteemaa edustavia matkamuistoja. Se on Alésia-metroaseman vieressä (avoinna ti–su klo 10.30–20.30), ja sen aukioloajat ovat suurin piirtein myös katakombien aukio-oloajat. Katakombeihin aikovan pitää varata tietty aika vierailulle, ja 29 euroa maksavat liput voi ostaa erillisiltä verkkosivuilta, jotka tosin ovat vain ranskaksi.

Jos Montparnassesta haluaa saada hyvän yleiskuvan, kannattaa nousta hissillä Tour Montparnassen ylimpään kerrokseen. Se on hintavaa (18 €), mutta näköalaa väitetään omalla tavallaan Pariisin parhaaksi. Torniin voi nousta päivittäin klo 9–23.30.

Rue de Rivoli
Le Maraisin pääkatu on Rue de Rivoli.

Joen pohjoispuoli

Joen pohjoispuoli on monipuolinen alue, jolla on paljon leveitä katuja mutta myös vilkkaita katumarkkinoita ja hektistä tunnelmaa. Se on aivan yhtä suuren tutustumisen arvoinen kuin joen eteläpuolikin, ja se on nimenomaan aluetta, jolla kuninkaat, Napoléon, presidentit ja muotitalojen gurut ovat viihtyneet. Koko alue on laaja, ja yhdenkin kaupunginosan tutkimiseen voi kulua puoli päivää ellei pidempään.

Place des Vosges
Le Marais on 1200-luvulta lähtien ollut aristokraattien suosimaa aluetta, ja tämä aspekti on hyvin käsitettävissä etenkin alueen pääaukion (Place des Vosges) tuntumassa.

Le Marais ja lähialueet

Le Marais [kartalla] on kolmannen ja neljännen arrondissementin alueella. Se on 1200-luvulta lähtien ollut aristokraattien suosimaa aluetta, ja tämä aspekti on nykyisin hyvin käsitettävissä etenkin alueen pääaukionPlace des Vosges (Place des Vosges) [kartalla] tuntumassa. Sen laitamilla on Victor Hugon entinen asuintalo ja Le Maraisissa on useita muita museoita, joihin kuuluvat vuoden 2019 loppuun asti remontissa oleva kaupunginmuseo, Musée Carnavalet, lähinnä 1700-luvun taidetta esittelevä Musée Cognacq-Jay ja Musée Picasso.

Le Marais on erinomainen alue lähteä syömään, jolloin esimerkiksi Rue des Rosiers [kartalla] on hyvä kohde, ja siellä on mukava tunnelmoida kahviloiden terasseilla, joita riittää. Hyvä tutustumispaikka on myös lähellä jokea oleva pääkatu, Rue de Rivoli ja sitä kohti Bastillea jatkava Rue Saint-Antoine, joiden risteyskohdassa on kirkko nimeltään Paroisse Saint-Paul Saint-Louis [kartalla]. Sen sisälle voi mennä tutustumaan hulppeisiin tiloihinParoisse Saint-Paul Saint-Louis, ja siellä on ajoittain konsertteja.

Yksi alue, joka myös kuuluu Le Maraisiin mutta joka on jo lähellä Pompidou-keskusta, on kaupungintalonHotel de Ville (Hôtel de Ville) [kartalla] ympäristö. Sinne voi kävellä Rue de Rivolia pitkin, ja tämä valtakatu on hyvä kauppa- ja ravintolakatu, jolla tosin on paljon liikennettä.

Yksi Le Maraisin ympäristön olennaisimpia alueita on Oberkampf-metroaseman tienoilla, missä on paljon baareja ja klubeja, ja myös viereisen Ménilmontant-kaupunginosan puolelta kohti Bellevilleä kulkeva Rue Jean-Pierre TimbaudRue Jean-Pierre Timbaud [kartalla] on iltaisin hyvä katu tutustua. Sen lähellä olevalla Boulevard Richard Lenoirilla on kahdet katumarkkinat, ja alue on hyvä tutustumispaikka nimenomaan Parmentier- ja Filles du Calvaire -metroasemien tuntumassa. Jälkimmäisen vieressä on myös yksi alueen suurista vetonauloista, Cirque d'Hiver BouglioneCirque d'Hiver Bouglione, joka on erityisesti perheiden suosikki. Muuten alue on varsin nuorekasta ja osin rajuakin tienoota, ainakin iltaisin, mutta nämä ovat kortteleita, joissa pyörii enemmän paikallisia kuin turisteja, ja näillä tienoin voi edelleen aistia perinteistä pariisilaista urbaania elämänmenoa.

Forum des Halles
Les Hallesin kaupunginosan Forum des Halles -ostoskeskus on varsin uudenlaista Pariisia.

Les Halles

Le Maraisin vieressä, suurin piirtein Pompidou-keskuksen ja Rue du Louvren välimaastossa on suorakulmion muotoinen kaupunginosa, Les Halles, joka satojen vuosien ajan, aina vuoteen 1971 asti, oli Pariisin suurin tori- ja kauppapaikka.

Rue Rambuteau, Les Halles
Les Hallesin tunnuspiirteitä ovat kävelykadut, joilla on kaupan halpoja vaatteita, kaikenlaista nuorison mieleen olevaa ja krääsää.

Kaupunginosan keskus on Les Halles -metroaseman tienoo, missä on varsin uutta mutta myös vanhaa. Puistikontapainen aukio (Jardin Nelson-Mandela), jolla on 1970-luvun alussa tänne ilmestynyt ja viime vuosina täysin uudistettu Forum des Halles -ostoskeskus, on varsin uudenlaista Pariisia. Aukion laidalla on kuitenkin nähtävissä vanhaa Pariisia, ja Église Saint-EustacheEglise Saint-Eustache, jota rakennettiin sadan vuoden ajan vuodesta 1532 lähtien. Sen sisällä kannattaa käydä vilkaisemassa muraaleja ja veistoksia, ja kirkon korkeatasoisten urkujen ansiosta siellä on usein konsertteja.

Les Hallesin tunnuspiirteitä ovat metroaseman ja Pompidou-keskuksenPompidou-keskus välimaastossa olevat kävelykadut, joilla on kaupan halpoja vaatteita, kaikenlaista nuorison mieleen olevaa ja krääsää, jota on erityisen paljon nähtävissä Pompidou-keskuksen edustalla olevilla kaduilla ja aukioilla. Kauppojen lisäksi täällä on paljon kahviloita, ravintoloita ja yöelämää, jota elävöittävät etenkin Rue des Lombards -kadun [kartalla] jazzklubit. Alue onkin erinomainen paikka lähteä viettämään iltaa etenkin niille, jotka haluavat iltaan jotakin ohjelmaa, kuten live-musaa tai tanssimista klubilla tai diskossa.

Les Halles -metroaseman tuntumassa olevien kortteleiden lisäksi kannattaa suunnata kohti jokea, jonka lähellä kulkee alueen valtakatu, Rue de Rivoli. Se on erinomainen kauppakatu, jolla on melkoinen määrä usein luonteeltaan kansainvälisiä kahviloita, ravintoloita ja illanviettopaikkoja. Sen varrella ollessa kannattaa katsastaa jo kenties toisten kaupunginosien alueella oleva puistoalue (Square de la Tour Saint-Jacques) [kartalla], jonka vetonaula on torni nimeltään Tour Saint-JacquesTour Saint-Jacques. Se on ainoa jäljelle jäänyt osa paikalla olleesta kirkosta, joka tuhoutui vuonna 1797. Kirkko torneineen rakennettiin 1509–1523, se edustaa goottilaista tyyliä huikentelevimmillaan ja tornin juurella on täällä kokeitaan tehneen Blaise Pascalin muistomerkki.

Avenue des Champs-Elysees
Avenue des Champs-Élyséesin varrella on pääasiallisesti suuria kauppoja ja kauppakeskuksia, mutta myös elokuvateattereita, baareja, kahviloita ja ravintoloita, jotka ovat eräitä kaupungin hintavimpia.

Avenue des Champs-Élysées ja suuret bulevardit

Yksi laajimpia mutta tavallaan yhtenäisimpiä ja myös vaikeasti haltuun otettavimpia korttelistoja Pariisissa on laaja alue, joka alkaa Riemukaarelta [kartalla] ja päättyy suurin piirtein Louvre-alueen laidalla olevan, Pariisin suurimman aukion eli Place de la ConcordenPlace de la Concord laidalle. Tämä [kartalla]on suurta, monumentaalista Pariisia, jota hallitsevat leveät kadut, kaikkein hienoimmat ostospaikat ja nykyään myös rasittavan vilkas liikenne, johon ei kannata kiertoajelun tai muun kyydin kanssa jumiutuaautoja jumissa liikenneruuhkassa. Alue on ensiluokkainen luksusluokan ostoksia tekeville mutta myös niille, jotka haluavat tehdä ostoksia suurissa lippulaivaliikkeissä Champs-Élyséesillä ja suurten bulevardien tavarataloissa ja muissa suurissa liikkeissä. Alue on myös tunnettu kulttuurielämästään, josta vastaa Palais Garnier eli oopperatalooopperatalo, ja alueella on melkoinen määrä hienoja aukioita, joista hienoimpia on Ritz-hotellin kuuluisaksi tekemä Place Vendôme [kartalla].

Riemukaari
Avenue des Champs-Élysées alkaa Place de la Concordelta ja jatkuu Riemukaarelle asti.

Suuret bulevardit (grands boulevards) rakennettiin useassa osassa 1800-luvulla, ja ne korvasivat vanhoja suuria bulevardeja, joita oli rakennettu jo 1700-luvulla. Tarkalleen ottaen kuuluisin bulevardi eli Boulevard Haussmann, jonka varrella alkuperäinen Galeries Lafayette on, ei ole yksi suurista bulevardeista. Niihin kuuluvat ennen kaikkea Boulevard Beaumarchais, Boulevard Temple, Boulevard Montmartre, Boulevard Madelaine ja Boulevard CapucinesBoulevard Capucines. Boulevard Haussmann, joka sai nimensä sen luoneen ja Pariisia suuresti muokanneen Baron Haussmannin mukaan, rakennettiin 1860-luvulla, ja Haussmannin ansiosta suuret bulevardit yhdistettiin ja niistä tuli Pariisin katuverkoston tärkein osa.

Bulevardeilla ei ole mukava kävellä kovin pitkään, ja tällä laajalla alueella on suositeltavaa liikkua paikasta toiseen metrolla. Asemia on tiheään, ja koska suunnistaminen on näissäkin kortteleissa hankalaa, pääsee usein parhaiten perille niin, että kulkee metrolla kohteen lähimmälle asemalle. Tämä pätee myös niihin, jotka haluavat tutustua Avenue des Champs-ÉlyséesiinAvenue des Champs-Élyséesiin niiden puutarhoja myöten, sillä katu on uskomattoman pitkä ja raskaskulkuinen.

Tämä pari kilometriä pitkä katu alkaa Place de la Concordelta, kulkee aluksi miellyttävien puistoalueiden reunustamana ja jatkuu aina Riemukaarelle asti. Kadun varrella on pääasiallisesti suuria kauppoja ja kauppakeskuksia, mutta myös elokuvateattereita, baareja, kahviloita ja ravintoloita, jotka ovat eräitä kaupungin hintavimpia. Tämä on Pariisin hedonistisinta ja materialistisinta aluetta, ja meininki täällä on jokaisena viikonpäivänä kaupallista ja varsin kliseenomaista. Katu ei kuitenkaan aina ole ollut tällainen, vaan sitä rakennettiin nykyisen oloiseksi satojen vuosien ajan, aina vuodesta 1667 lähtien. Suosittu ja trendikäs katu siitä tuli 1700-luvun loppuun mennessä, ja 1800-luvulla Riemukaaren ilmestyttyä sen toiseen päähän, sai katu nykyisenlaista olemusta.

Kadun ja suurten bulevardien kuten myös puistoalueiden lisäksi täällä kannattaa ainakin vähän tutustua Place de la Concordeen, jolla on patsaita, suihkulähde ja Luxorin obeliskiLuxorin obeliski, joka on 23 metriä korkea, 3000 vuotta vanha ja ollut aukion koristeena vuodesta 1836 lähtien.

Montmartre
Moni turisti viihtyy tuntikausia Sacré Coeurin kukkulalla, josta on näkymät alas Montmartreen.

Montmartre lähiympäristöineen

Valtaosa kaikkein merkittävimmistä kaupunginosista ja alueista sijaitsee joenrannalla tai lähellä jokea, mutta yhdessä Montparnassen kanssa Montmartre [kartalla] on merkittävä alue, joka on melko kaukana joesta. Pohjois-Pariisi on aina ollut paheellisimpia kaupungin alueista, ja nykyisinkin etenkin Pigallen metroaseman tienoo on polttariporukoiden ja epätoivoisten yökukkujien suosiossa. Alue on äärimmäisen monipuolinen, siellä on paljon majapaikkoja ja se onkin yksi Pariisin parhaita alueita hotellille tai muulle majapaikalle.

Moulin Rouge
Lähellä Pigallea oleva Moulin Rouge on loppujen lopuksi melko vähäpätöinen turistirysä, johon ei kannata turhan paljon käyttää aikaa.

Montmartren ykkösnähtävyydet ovat Sacré Coeurin kirkkoSacre Coeur, joka on Pariisin korkeimman kukkulan päällä, ja lähellä Pigallea oleva Moulin Rouge. Nämä ovat kuitenkin loppujen lopuksi melko vähäpätöisiä turistirysiä, joihin ei kannata turhan paljon käyttää aikaa, vaikka moni turisti viihtyykin tuntikausia Sacré Coeurin kukkulalla ja Moulin Rougen edustalla. Missään nimessä näille nähtävyyksille ei kannata suunnata viikonloppuiltapäivisin tai yleisten lomapäivien iltapäivinä, sillä tungokset ovat rasittavia ja haittaavat alueisiin tutustumista.

Jos on kiinnostunut alueen historiasta, kannattaa vierailla lähellä Sacré Coeuria olevassa museossa (avoinna kesällä ma–su 10–19 ja lokakuun alusta maaliskuun loppuun vain klo 18 asti). Normaalia nopeammin ja helpommin Montmartreen ja lähikortteleihin voi tutustua Promotrain-kaupunkijunan kyydistä, jolla noin 40 minuutissa näkee paljon kaikenlaista oleellista.

Montmartre on kiinnostava paikka tutustua perinpohjaisesti, ja yksi varsin hyvä katu, josta on kirjoitettu kirjakin, on Rue des Martyrs [kartalla]. Sen jakaa kahtia ja oikeastaan aivan kahteen eri maailmaan pitkä bulevardi, joka alkaa Clichyn metroaseman nurkilta Boulevard de Clichy -nimisenä ja jatkuu Rue des Martyrsin kohdalla Boulevard de Rochechouart -nimisenä. Sen varrella on useita metroasemia, ja muulloin kuin viikonloppuisin sillä voi tutustua tyypilliseen pohjoispariisilaiseen elämänmenoon.

Bulevardia pitkin kävellen voi tutustua Moulin Rougeen, joka on Place Blanche -aukiolla [kartalla]. Sillä oleva Blanche-metroasema on täysin tukossa viikonloppuisin ja lomapäivinä, ja Moulin Rougelle mielivän on parempi käyttää jotakin muuta metroasemaa. Melkoisesti turisteja pyörii alueella, joka on Blanchen ja Place Pigallen [kartalla] välimaastossa. Tämä on huvittelualuetta, jonka katukuvaan kuuluvat baarit, yökerhot, pornokaupat ja “tyttöbaarit”, joissa epätoivoiset miehet pääsevät rahoistaan eroon alta aikayksikön.

Bulevardin tuntuma ei kaikkia kiinnostakaan, mutta sitä pitkin voi kävellen tai metrolla siirtyä aina Barbés-kaupunginosaan asti. Samannimisen metroaseman ja La Chapelle -metroaseman välissä järjestään sateelta suojassa oleva katutori pari kertaa viikossa, ja tämä alue on yksi Pariisin värikkäimmistä ja myös vähinten tunnetuista. Siltä voi nopeasti päästä lähinnä vain paikallisten suosimille alueille, joita on Stalingrad-metroaseman tuntumassa, jossa on pitkä Villette-kanava ja puistoalue, josta voi saada tuntumaa La Rotonde Ledoux -rakennuksenLa Rotonde Ledoux [kartalla] tienoilla. Tämä on kesäisin hyvin miellyttävää, lähes täysin turistivapaata Pariisia, joka on tunnettu kahdesta elokuvateatteristaan ja joenrannan terasseista. Puistoalue jatkuu kilometrin matkan Parc de la Villette -puistoon, jossa on kaikenlaista uutta konserttitalosta tiedemuseoon (Cité des sciences et de l'industrie).

Lisää aiheesta:

Paris Net esittelee kaikki 20 kaupunginosaa.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2018/08

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti