Vilniajoen rannoilla on myös kaupunginosa nimeltään Užupis. Alueelle perustettiin leikkimielisesti oma valtio, jonka ”itsenäisyyspäivä” on aprillipäivä, ja tasavallalla on myös oma perustuslaki.

Vilna alue alueelta

Liettuan pääkaupunki Vilna on jo pitkään ollut Pohjois-Euroopan suurimpia ja merkittävimpiä kaupunkeja. Varsinaisella Vilnan alueella asuu noin 550 000 asukasta ja Suur-Vilnan noin 800 000. Kaupungissa on lukuisia kaupunginosia, joista turistille olennaisimpia ovat vanhakaupunki, keskustan uudet osat, alueet joenrannan ympäristössä sen molemmilla puolilla, Užupis ja alueet sen vieressä.

Kaupunki on laaja ja varsin sekava, eikä kovin isoon alueeseen voi tutustua lyhyellä lomalla. Valtaosalla vierailijoista on aikaa tutustua vanhaankaupunkiin ja Gedimino-pääkadun ympäristöön sekä näiden kahden alueen välissä olevaan aukioon, eikä 2–3 päivässä paljon sen enempää ehdi rennosti nähdäkään.

Katujen ja aukioiden nimistä

Vilnassa katu (gatvė) on usein lyhennetty (g.) ja joissain kartoissa sitä ei ole lainkaan. Aukio (aikštė) mainitaan yleensä kokonaan mutta joissain yhteyksissä se voidaan lyhentää (a.). Tässä oppaassa katujen nimet ovat toisinaan ilman lyhennettä ja toisinaan sen kanssa (g.).

Yleensä vain virallisissa yhteyksissä kirjoitetaan koko osoite, eikä turistin oleteta osaavan tai muistavan paikallisia katujen tai muidenkaan paikkojen nimiä. Englanti on monissa yhteyksissä hallitseva kieli, sitä osataan Vilnassa nykyään kiitettävällä tavalla ja sen kanssa tulee mainiosti toimeen. Venäjää puhutaan pääasiallisesti hotelleissa, kaupoissa, kauppahallissa ja monissa palveluun liittyvissä ammateissa, joten sitä voi myös käyttää asioiden selvittämiseen.

Senamiestis – Vanhakaupunki

Vanhakaupunki on 3 ½ neliökilometrin kokoinen alue, jolla asuu nykyään vähän yli 20 000 asukasta. Se on eri kartoissa näytetty vähän eri kokoiseksi, mutta käytännössä se on alue Aamunkoiton porttien ja tuomiokirkon välissä pituussuuntaan ja Vilniajoen [kartalla] ja Pylimo-kadun [kartalla] välimaastossa leveyssuuntaan. Alue on osin melko turistivoittoinen, ja erityisen paljon vierailijoita on Pilies-kävelykadulla ja Aamunkoiton porteilla. Valtaosaltaan ja valtaosan vuodesta vanhakaupunki on kuitenkin normaali kaupunginosa, jonka alueella on arkipäivisin aivan tavallista elämänmenoa. Se on Pohjois-Euroopan suurin vanhakaupunki, ja luonteeltaan se poikkeaa melkoisesti Tallinnan ja Riian vanhoistakaupungeista, joita ei voi enää pitää normaaleina kaupunginosina.

Vanhankaupungin keskipiste on Rotušės aikštė [kartalla], joka on kaupungintalon edustalla oleva aukio. Kaunis kaupungintalo on hyvä maamerkki vanhassakaupungissa, sillä sen kaikilla ilmansuunnilla on jotakin tärkeää. Aukion vieressä on lukuisia kirkkoja, joista Kazimiero eli englanniksi Saint Casimir [ kuva ] on merkittävin. Sitä vastapäätä eli kaupungintalon toisella puolella sijaitsee Šiuolaikinio meno centras, eli taidekeskus, jonka päägalleria tunnetaan lyhenteellä CAC. Se on nykytaiteen keskus, jossa kulttuuri-ihmisten on mukava viettää aikaa ja jonka yhteydessä on elokuvaesityksiä, kahvila ja parikin tasokasta ravintolaa. Rakennus edustaa vanhassakaupungissa harvinaista neuvostoaikojen suunnittelua, ja se on monin tavoin mielenkiintoinen tuttavuus etenkin nuorekkaasta taiteesta ja kulttuurielämästä kiinnostuneille.

Vanhankaupungin keskipiste on Rotušės aikštė.

Taidekeskus on kauniin puistobulevardin (Vokiečių gatvė) varrella, ja tämä katu on kesäaikaan yksi vanhankaupungin vilkkaimmista ja miellyttävimmistä paikoista. Sen loppupäässä ovat jo yliopiston hallitsemat korttelit, ja koko tällä alueella on nuorekasta tunnelmaa. Kadun varrella on muutama museo, kuten erikoinen illuusiomuseo, mutta tämä ei ole mitään suurta nähtävyystienoota. Katu on muutenkin vähän menettänyt otettaan, sillä se tuli aika kalliiksi paikaksi, jossa oli lähinnä ulkomaisia ruoka- ja juomapaikkoja. Korona-ajat kuitenkin tekivät suurta hallaa sen tarjonnalle, ja lähitulevaisuudessa sillä voi olla melko erilaista kuin 2010-luvun loppuvuosina.

Kaunis puistobulevardi (Vokiečių gatvė) on kesäaikaan yksi vanhankaupungin vilkkaimmista ja miellyttävimmistä paikoista.

Kadun alkupäässä kulkeva katu, jolla on kolme eri nimeä, kulkee Pylimo-kadun ja Pilies-kävelykadun välimaastossa. Sen toisella puolella ovat yliopiston hallitsemat korttelit, joilla on aina mukavaa tunnelmaa. Kolminimisellä kadulla on terasseja ja alueella on paljon ravintoloita, ja tämä on hyvää maastoa lähteä drinkille tai syömään. Alueen kaunein kirkko on Pyhän hengen kirkko [kartalla], ja se on Vilnan vanhimpia kirkkoja. Lähellä sitä, kohti Pilies-katua kulkiessa, tulee Johanneksenkirkko [kartalla], ja sen vain kesäisin avoinna oleva 68 metriä korkea torni [ kuva ] on yksi vanhankaupungin korkeimpia rakennelmia.

Johanneksenkirkon vieres sä ovat yliopiston pääasialliset korttelit, joskin yliopistolla on laitoksia melko laajalla alueella. Jos haluaa päästä oppineisiin tunnelmiin, ei tarvitse kuin kävellä Universiteto-katua [kartalla] pitkin, ja sehän on Pilies-kadun suuntaisesti kulkeva ja vain parin sadan metrin päässä siitä. Kadun varrella voi poiketa sisäpihoille, joita alueella on yhteensä 13. Yhdeltä sisäpihalta näkee hyvin presidentinlinnan [kartalla], ja toisella on terassi. Yliopistokorttelit ovat hiljaisia kesällä ja muulloin viikonloppuisin, eivätkä kaikki kahvilat ja ravintolatkaan ole auki, ja parasta tunnelmaa siellä onkin arkiaikoina.

Pilies-katu on yksi mukavimpia ja suosituimpia vanhankaupungin katuja, ja se on nykyisin kesäisin melko turistivoittoinen. Sen varrella on kaikenlaista, ja sen sivukatuihin kannattaa myös kesät talvet tutustua. Jos kävelee joenrannalle asti, näkee miellyttäviä katuja, joilla ei heinäkuussakaan tule vastaan turhan montaa turistia. Yksi huomionarvoinen sivukatu on Literatų gatvė, jolla on luovan taiteellinen tunnelma. Katu vaihtaa nimeään puolivälissä, ja jos sen kulkee loppuun asti, tulee joenrannalla vastaan kirkko, joka englanniksi tunnetaan nimellä Saint Anne [ kuva ].

Muualla vanhassakaupungissa on mielenkiintoisia katuja ja aukioita, ja siellä kannattaa kävellä mahdollisimman paljon. Vanhastakaupungista on saumaton yhteys myös muihin kaupunginosiin, kuten kohti keskustan uusia kortteleita ja Užupis-kaupunginosaan.

Katedros aikštė, sen vieressä olevat kukkulat, Bernardine ja Užupis

Vanhankaupungin ja keskustan uusien osien välimaastossa on tuomiokirkon edustalla oleva aukio (Katedros aikštė), jonka tuntumassa on eniten nähtävää. Se on laaja, vaikutuksen tekevä paikka, ja sen keskellä moni kuvaa tai ainakin katselee patsasta, joka esittää kaupungin perustajaa ja Liettuan suurinta sankaria, Gediminasia. Hän peri 1300-luvun alussa laajan valtakunnan, jota hän ja hänen aloittamansa dynastia edelleen laajensivat, ja tämä noususuhdanne kesti aina 1790-luvulle asti. Aukiolla on aina eläväistä tunnelmaa, ja sen alueella ja lähistöllä kannattaa viettää aikaa ja kävellä mahdollisimman paljon.

Tuomiokirkon edustalla olevalta aukiolta pääsee portaita pitkin kohti Gediminas-tornia, joka näkyy aukiolle sen joistain osista.

Yksi suunta, johon aukiolta voi lähteä, on ylös, ja siltä pääsee portaita pitkin kohti Gediminas-tornia, joka näkyy aukiolle sen joistain osista. Kukkulalta, jonne voi nousta funikulaarilla, on hyvät näkymät, mutta sen vieressä on toinenkin kukkula, jota koristaa kolme valtavaa ristiä. Alun perin ristit pystytettiin tänne 1600-luvulla, mutta ne ovat kokeneet muutoksia vuosisatojen varrella ja neuvostohallinto poisti yhden ristin 1950-luvulla. Vuodesta 1989 ristit ovat olleet niin kuin ne nyt ovat, mutta niille ei kannata lyhyellä lomalla lähteä, sillä niille on matkaa.

Kolmen ristin kukkulalle on kaikkein paras kavuta Vilniajoen rannoilta, jotka ovat Bernardine -puiston [kartalla] yhteydessä. Itse puisto on hiljattain uusittu, ja se on yksi kaupunkilaisten lempipaikkoja kesäaikaan viettää viikonloppuisin aikaa, mutta sinne ei kesäisinkään eksy turhan montaa turistia. Laulava suihkulähde ja kasvillisuuden esittely kuuluvat asiaan, ja tämä on Vilnan keskustan kesäajan kasvitieteellinen puutarha, jossa asiasta kiinnostuneiden kannattaa viettää aikaa.

Vilniajoen rannoilla on myös kaupunginosa nimeltään Užupis [kartalla], joka tunnetaan myös Užupio-nimellä. Alueelle perustettiin leikkimielisesti oma valtio, jonka ”itsenäisyyspäivä” on aprillipäivä, ja tällöin passejakin voidaan sen rajana toimivalla joella leimata. Tasavallalla on oma perustuslakinsakin, jonka voi nähdä Paupio-kadulla [kartalla]. Julistuksen ympäristössä on useita ravintoloita, kahviloita ja illanviettopaikkoja, ja niitä on lisää läheisen enkelipatsaan tuntumassa, joka on alueen keskus. Täällä on mukava kesäaikaan kävellä, kierrellä alueella ja istahtaa kahville joenrannalla olevalle Užupio Kavinė -kahvilan terassille, jolta on näkymä ortodoksikirkolle.

Tuomiokirkon vieressä ovat keskustan uudet osat. Alueen pääkatu on Gedimino prospektas, joka on pitkä ja komea bulevardi.

Naujamiestis – Keskustan uudet osat

Tuomiokirkon vieressä ovat keskustan uudet osat, jotka ovat kaupungin eläväinen liikekeskus ja joilla on hyvä tehdä ostoksia, mennä syömään, vierailla museossa tai mennä konserttiin tai muuhun esitykseen. Alue on noin viiden neliökilometrin kokoinen, ja sillä asuu noin 28 000 asukasta. Alueen pääkatu on Gedimino prospektas, joka on pitkä ja komea bulevardi. Lähes kaikki keskustan uusien osien tärkeä nähtävä ja koettava on sen tuntumassa, ja katua pitkin kannattaa kävellä ainakin sen puolivälin tienoilla olevalle kirkkopuistolle asti. Se on viime vuosina saanut uutta ilmettä, ja sille on perinteisesti kesäisin ilmestynyt hiekkarantakin.

Kirkkopuisto on viime vuosina saanut uutta ilmettä, ja sille on perinteisesti kesäisin ilmestynyt hiekkarantakin.

Keskustan uusissa osissa on pitkät välimatkat ja siellä on hyvä olla tietoinen minne tarkalleen ottaen on menossa. Pylimo-katu, joka alkaa Gediminolta Jogailos-nimisenä, on kätevä jos haluaa kulkea uusista osista nopeasti kohti linja-autoasemaa, ja sen varrelta voi hyvin myös nopeasti poiketa vanhaankaupunkiin. Kadun varrella ja tuntumassa on jonkin verran nähtävää, kuten yksi Euroopan ainoista