Mainjoen rannat ovat keskustan kohdalla kaikin tavoin mukaansa tempaavia, ja niillä kannattaa ainakin keskikesällä viettää aikaa.

Mainjoki ja Frankfurtin merkittävimpiä puistoja

Frankfurt on kaikin tavoin urbaani miljoonakaupunki, jonka keskustassa on vähän mitään täysin luonnollista. Siellä voi kuitenkin päästä luonnollisiinkin tunnelmiin, sillä keskustan läpi virtaa leveä joki ja kaupungin puistot tarjoavat tilaisuuden päästä hetkeksi pois kivikaupungin kaduilta. Luonnon helmaan Frankfurtissa haluavien kannattaa matkata jonkin verran keskustan ulkopuolelle, missä sijaitsee Saksan suurin kaupungin rajojen sisällä oleva metsäalue.

Main

Monet paikalliset pitävät Frankfurtin joenrantoja sen miellyttävimpinä oleskelupaikkoina, ja Mainjoen kummallakin puolella olevat puistoalueet ovat kesäkautena osittain varsin vilkkaita mutta myös miellyttäviä paikkoja. Ohi sujahtelevia pyöriä kannattaa varoa, ja mikäli mielii päästä pois kesäisistä tungoksista, tilaa on, kunhan siirtyy vähän poispäin vanhankaupungin edustalta. Itse joki on 527 kilometrin pituinen ja Reinjoen merkittävin ja pisin sivujoki. Jokien liittymistä [kartalla] voikin lähteä päiväretkelle tarkastelemaan miellyttävään Mainzin kaupunkiin, lyhyen matkan päähän Frankfurtin päärautatieasemalta.

Joenrannat ovat keskustan kohdalla kaikin tavoin mukaansa tempaavia, ja niillä kannattaa ainakin keskikesällä viettää aikaa. Sachsenhausenin kaupunginosasta Museumsuferin rannalta voi vuokrata polkuveneitä ja muita vesimenopelejä, ja joenrannoilta on hyvä tilaisuus nähdä yhdellä silmäyksellä niin kaupungin pilvenpiirtäjät kuin Sachsenhausenin museot ja muut kauniit vanhat rakennukset. Monia kiinnostaa myös Westhafen-alue [kartalla], joka löytyy helposti vuonna 2003 valmistuneen tornitalon ansiosta. ”Länsisatamassa” on mahdollisuus tutustua uuteen veden äärellä olevaan arkkitehtuuriin, jota edustavat niin toimistotalot kuin asuinrakennuksetkin. Westhafeniin voi hyvin kävellä päärautatieasemalta, ja sieltä pääsee sitten hyvin tutustumaan vanhankaupungin puolella oleviin rantapuistoihin. Joki on miellyttävä ylittää kävelijöille tarkoitettuja siltoja pitkin, joita keskustassa on parikin ja joista toinen on kaupunginmuseon tienoilla. Siltä pääsee joen toiselle puolelle yhdelle sen parhaista kohdista, jolla on saksalaiseen tyyliin olutterasseja ja ravintolalaivoja.

Puistoalueista kenties helpoin on tutustua uuden oopperatalon takana olevaan Nizza-puistoon [kartalla], jossa on miellyttävää ja eksoottista kasvillisuutta. Tätä 1800-luvun loppupuolella perustettua puistoa suojaavat seinät mahdollistavat Välimereltä peräisin olevan kasvillisuuden selviytymisen Mainjoen rannoilla. Siellä voi hyvin vierailla samalla kun menee katsomaan sen ja oopperatalon välissä olevaan uuteen juutalaismuseon rakennukseen, joka on Rotschildien aikoinaan asuttamassa palatsissa.

Kaupunginmuseon ja Eiserner Steg -sillan vieressä ovat laiturit, joilta tyypilliset saksalaiset jokialukset vievät niin paikallisia kuin vierailijoitakin risteilyille. Ne tutustuttavat tähän miellyttävään jokeen lähes ympäri vuoden, helmikuun alkupuolelta joulukuun loppuun. Valittavana on kaksi erilaista kyytiä, joista Frankfurt Cardin ostaneet saavat alennuksen (20 %). Risteilyt kestävät 50 tai 100 minuuttia, niitä tehdään maaliskuun alusta lokakuun loppuun klo 11–17 (muina kuukausina klo 12–16) ja hinnaksi tulee joko vähän alle 10 euroa tai vähän yli 12 euroa aikuisilta (yli 14-vuotiaat ovat aikuisia ja alle 6-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi mukaan). Selostus on sekä saksaksi että englanniksi, ja panoraamaristeilyistä vastaa Primus Linie. Nykyisin on tarjolla muitakin risteilyjä kuin kaksi perinteistä risteilyä, joita on lähinnä keskikesän aikana, ja niihin ja muihinkin risteilyihin saa lipun verkkosivuilta, turisti-infoista ja laiturilla olevasta lippukioskista.

Palmengarten eli Palmupuisto

Vuonna 1870-luvulla perustettu Palmengarten eli palmupuisto [kartalla] on Euroopan suurimpia ja merkittävimpiä eksoottisen kasvillisuuden esittelypaikkoja. Palmenhausin trooppinen kasvillisuus on sen verran autenttista, että siellä todellakin voisi luulla olevansa viidakossa, ja siellä on myös upea ravintola. Puistoalueeseen kuuluu myös ulkotiloja, kuten puutarhoja, lampi ja lavoja, joilla usein on konsertteja ja teatteriesityksiä. Tapahtumista merkittävimpiä ovat kesäkuun ruusu- ja valofestivaalit ja elokuiset jazz-festivaalit. Puiston yksi vetonaula on Papageno-teatteri, jossa on viikonloppuisin ohjelmaa, yleensä lapsille iltapäivisin ja aikuisille illansuussa.

Palmengartenin pohjoisosissa, mistä on suora yhteys vieressä olevaan Grüneburgpark-puistoon, on myös kaupungin toinen kasvitieteellinen puutarha (Siesmayerstrasse 61) [kartalla], jossa on trooppista kasvillisuutta.

Palmengarten sijaitsee hivenen ydinkeskustan ulkopuolella, miellyttävällä asuinalueella, jolla on kaikenlaista arkkitehtuuria ja mukavia katuja. Mukavia katunäkymiä voi katsella ainakin jonkin verran kävellessään Bockenheimer Warte -metroasemalta puistolle.

Grüneburgpark

Kenties tunnetuin Frankfurtissa vaikuttanut suku on ollut Rothschild, upporikas juutalaisperhe, jota 1800-luvulla pidettiin maailman vauraimpana ja jolla jo silloin oli enemmän rahaa kuin Bill Gatesilla. Grüneburgpark (August-Siebert-Strasse 1) [kartalla] oli alun perin heidän yksityinen puistonsa, mutta vuonna 1935 natsit pakottivat suvun myymään sen kaupungille.

Grüneburgpark-puistossa sijaitsee kasvitieteellinen puutarha.

Grüneburgpark-puisto sijaitsee aivan Palmengartenin naapurissa, ja se on rakennettu tyypilliseen 1800-luvun tapaan englantilaistyyliseksi puistoalueeksi. Sen 29 hehtaarin alueelle mahtuu kaikenlaista, mutta paikallisille se on arkinen hölkkäys- ja skeittauspaikka, jossa voi vain käydä kävelyllä 150 vuotta vanhojen puiden siimeksessä. Hyvä paikka nautiskella puistossa olemisesta on vuodelta 1820 peräisin oleva ja myöhäisklassista suuntausta edustava Schönhof-paviljonki, jossa sijaitsee päivittäin klo 11–21 avoinna oleva Park Cafe.

Grünerburgin ja Palmengartenin välimaastossa on toinenkin kasvitieteellinen puutarha, joka on yliopiston ylläpitämä ja joka sijaitsee toisesta puutarhasta jonkin verran pohjoiseen, osoitteessa Siesmayerstrasse 72 [kartalla]. Se on läheisen yliopiston ylläpitämä, normaali kasvitieteellinen puutarha, joka on ollut tässä vuodesta 1931 lähtien ja jossa on ulkosalla 5000 kasvia, joista valtaosa on keskieurooppalaista perää. Puistossa on myös keskieurooppalaiseen ilmastoon sopeutettuja välimerellisiä kasveja, jotka antavat sille vähän eksoottista silausta.

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna ympäri vuoden. Marras–tammikuussa se suljetaan jo klo 16, ja muina vuodenaikoina se on avoinna klo 18 asti. Kasvitieteelliseen puutarhaan on viiden euron pääsymaksu aikuisilta, kahden euron lapsilta.

Puistossa voi hyvin vierailla samalla kun käy Palmengartenissa, mutta mikäli aikoo suoraan Grüneburgparkiin, kannattaa sinne kulkea ydinkeskustasta ja esimerkiksi Hauptwachesta metrolinjoilla U1–U3 tai U8 asemalle nimeltään Holzhausenstrasse.

Frankfurter Stadtwald – Kaupunkimetsä

Mainjoen Sachsenhausen-kaupunginosan puolella sijaitseva Stadtwald [kartalla] on lähes 50 neliökilometrillään Saksan suurin kaupungin rajojen sisällä sijaitseva metsäalue. Lienee sanomattakin selvää, että puistossa on kaikenlaista melkoisesti, kuten neljä sen halkovaa polkua kuntoiluun, 1600 penkkiä ja 25 majaa, jotka ovat käteviä sateen yllättäessä. Lapsiperheitä ilahduttavat alueen lukuisat leikkikentät ja lammet. Puinen Goetheturm [kartalla] tarjoaa oivan tilaisuuden nähdä aluetta yläilmoista.

Ehdottoman hyvä aika vierailla paikalla on Wäldchestag-festivaali, joka pidetään toukokuun loppupuolella, pidennetyn viikonlopun ajan, helluntain tienoilla. Tällöin paikalla on kaikenlaisia huvituksia, joista maailmanpyörät tarjoavat hyvän tilaisuuden nähdä Frankfurtin pilvenpiirtäjiä vähän erilaisesta vinkkelistä. Festivaalit pidetään Strassenbahn-aseman vieressä olevalla festivaalialueella [kartalla], jonne pääsee suoraan raitiovaunulinjalla 21, pysäkille Stadion Strassenbahn.

Lisää asiaa Frankfurtin puistoista

Frankfurt Tourismus -sivustolla on lisää puistoja ja lisää tietoa tällä sivulla olevista puistoalueista

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/07