Aiheeseen liittyv: Lis valokuvia
Liettua – Lisää kiinnostavia paikkoja
Vilna
Vilna
Uutta Pienessä matkaoppaassa
koristekuva Äkkilähtöjen avulla voit löytää tavallista edullisemman matkan tai päätyä seikkailulle yllättävään paikkaan. Mutta mitä pitää ottaa huomioon ennen äkkilähdön varaamista? Lue kattava tietopaketti matkailijalle!
koristekuva Frankfurt on suuri liikenteen solmukohta ja sinne on Suomestakin suhteellisen helppo päästä. Suoria lentoja on sen verran, että välilaskullisia lentoja ei ole välttämätöntä katsella. Suomalaiset matkustavat lähes poikkeuksetta Frankfurtin lentoasemalle, jolta juna on kaikkein paras ja nopein kyyti kaupunkiin.
Lue myös
koristekuvaViron kylpylät ovat äärimmäisen monipuolisia, ja niiden joukosta kuka tahansa voi löytää unelmiensa kylpylän. Eniten kylpylöitä on suurimmissa kaupungeissa, mutta kylpylähotelleja on myös pienillä paikkakunnilla ja kansallispuistoissa metsien keskellä. Lue lisää Viron kylpylöistä
Hotelleja – Vilna
Linkit ovat hotellipalvelun mainoslinkkejä.
Booking.com
Ilmoitus
Veistos, joka esitt Gediminasta Vilnassa
Yksi Vilnan ”nhtvyyksi” on sen pitk, vriks ja sekava historia. Vilna mainittiin ensi kerran vuonna 1323, jolloin Liettuan tunnetuin hallitsija, Gediminas mainitsi sen kirjeissn.

Vilnan nhtvyyksi, museoita ja muita mielenkiintoisia vierailupaikkoja

Vilnassa on lukuisia merkittvi vierailupaikkoja, joista osaa voi ihailla ulkoapin ja toisiin kannattaa menn sisllekin. Eniten nhtv on tuomiokirkon edustalla olevan aukion ympristss, miss mys kukkuloiden pll on nhtvyyksi ja tietenkin hyvt nkymt. Alueella on museoita, joita on lis etenkin Gedimino-pkadun varrella, keskustan uusissa osissa.

Vanhassakaupungissa tietysti on paljon kaikenlaista nhtv, ja etenkin kirkkoja siell on melkoinen mr. Eniten varsinaisia suosittuja nhtvyyksi vanhassakaupungissa on Aamunkoiton porttien tienoilla, mutta muualla vanhassakaupungissa nhtvyyksi on melko hajanaisesti.

Muualla kuin ytimess on jonkin verran nhtv, ja yksi paikka, jonne voi keskustasta lhte, on tv-torni.

Turisti-info

Ensi tiksi kannattaa vierailla kaupungintalossaKaupungintalo [kartalla] sijaitsevassa turisti-infon pisteess, jossa on kaikenlaisia esitteit, karttoja ja tyntekijit, jotka voivat kertoa asioista tarkemmin.

Vilnius Pass

Vilnan kaupunkikortti on hyv hankinta niille, jotka aikovat vierailla useassa psymaksullisessa museossa. Kortti on verkosta tilattuna euron edullisempi kuin paikan pll turisti-infossa, ja vuorokauden voimassa oleva kortti maksaa vhn alle 20 euroa ja kannattavin hankinta on 35 euroa maksava 72 tunnin kortti, johon ei kuulu ilmaista joukkoliikennett. Vilnassa julkisia tulee kytetty vhn, joten kannattaa mietti onko julkiset kattavalle kortille tarvetta.

Kiertoajelut

Yleisesti ottaen kiertoajelut eivt ole suositeltavia, mutta Vilnassa, jossa on pitkt etisyydet ja melkoisesti nhtv eri puolella kaupunkia, voi lyhyell parin kolmen pivn lomalla harkita kiertoajelua.

Niihin voi nousta tuomiokirkon edustalla olevalla aukiolla, jolta lhtee kesajan kaupunkijuna, ja mys ”hop on, hop off” -tyylinen Vilnius City TourkuvaKiertoajelubussi ]. Bussi lhtee tuomiokirkon edustalta muutaman kerran pivss, siin on mys suomenkielinen selostus ja 85 minuuttia kestvlt kierrokselta voi nousta pois ja siihen voi nousta takaisin mill tahansa pyskill.

Olemassa on eri reittej, jotka voi nhd sivuilta, ja koronavuoden aikana olleet muutokset saattavat pysy voimassa tulevinakin vuosina, eli linjoja oli vuonna 2020 vain yksi. Kierroksia tehdn ympri vuoden, ja hintaa yhdelle kierrokselle, jonka kyydist ei nouse pois, tulee 11 euroa mutta voi mys hankkia 24- ja 48 tuntia voimassa olevia lippuja, joilla voi nousta kyydist pois ja siihen uudestaan miss haluaa. Samalla yhtill on mys muita kierroksia ja mahdollisuuksia, kuten retki reilun tunnin matkan pss sijaitsevaan Trakaihin.

Vilnan historia ja Kansallismuseo

Yksi Vilnan ”nhtvyyksi” on sen pitk, vriks ja sekava historia, ja Liettuan ja Vilnan tarinat ovatkin melko erilaisia kuin muiden Baltian maiden saati Pohjoismaiden. Vilnassa on lukuisia museoita, joissa psee selville maan ja kaupungin historiasta, ja niiss vieraileva psee selville asioista, joista ei ole niin helppo saada muualla selv.

Vilna mainittiin ensi kerran vuonna 1323, jolloin Liettuan tunnetuin hallitsija, Gediminas mainitsi sen kirjeissn. Gediminas aloitti dynastian, joka pysyi vallassa aina 1500-luvulle asti ja vaikutti Puolassa asti. Gediminas nki unen kukkulalla, jolla hnen nimen kantava torniLinnoituksen torni on yhten kaupungin tunnettuna symbolina, ja Vilnasta tuli Liettuan suuriruhtinaskunnan pkaupunki.

Maa oli laaja ja ulottui aina Minskiin asti. Saksalaiset ritarikunnat alkoivat kuitenkin pian hykkill sinne, ja 1300-luvun lopulla siell kytiin verinen sisllissota, jonka yhteydess Vilna tuhoutui. Epvarmuus jatkui vuoteen 1569, jolloin maailmalla vhnlaisesti tunnettu Puola-Liettua perustettiin. Sen huippuaika oli 1600-luvun alussa, jolloin se torjui Ruotsin, Venjn ja ottomaanien hykkykset, ja maa ulottui Itmerelt aina Mustallemerelle asti. Tn aikana Vilna kehittyi voimakkaasti, ja Puolan kuningas perusti Vilnaan jo 1500-luvun lopulla yliopiston, josta tuli yksi aikansa kuuluisimpia. Vilnassa asui useita eri kansallisuuksia, siell puhuttiin 11 kielt, ja esimerkiksi juutalaisia sen vestst oli lhes kolmannes. Sodat, ruttoepidemiat ja sisiset ristiriidat kuitenkin johtivat siihen, ett maa ja Vilna kurjistuivat, ja lisksi lukuisat tulipalot 1700-luvun alussa puolittivat kaupungin vkiluvun.

1795 liitto Puolan kanssa oli ohi, ja Vilnasta tuli Katariina Suuren kskyst Puola-Liettuan tarun pttneen Venjn suuriruhtinaskunnan 3. suurin kaupunki. Maa pysyi osana Venj aina vuoteen 1915 asti, ja thn aikaan Vilnassa oli jo 155 000 asukasta, joista 40 % oli juutalaisia. Ensimmisen maailmansodan aikaan, aivan kuten toisen maailmansodankin, Vilna oli saksalaisten miehittm, ja vuosina 1918–1938 se oli osa Puolaa ja Puolan 5. suurin kaupunki. Liettuaan, jonka pkaupunki tll vlill oli Kaunas, se liittyi uudelleen vasta toisen maailmansodan kynnyksell. Toisen maailmansodan natsimiehityksen aikaan 95 % Vilnan juutalaisista kuoli, ja sodan jlkeen neuvostoajan alkuvuosina kymmeni tuhansia vilnalaisia kyyditettiin Siperiaan.

Vasta vuonna 1964 Vilna alkoi taas pst jaloilleen, mutta neuvostoaika oli ankeaa aikaa, jolloin kymmenet tuhannet liettualaiset lhtivt pakolaisiksi lnteen. Liettua yritti julistautua itseniseksi 1990-luvun alkukuukausina, mutta paikalle saapui neuvostojoukkoja, ja tv-tornin luona 13.1.1991 kydyiss taisteluissa kuoli 14 ihmist ja loukkaantui satoja. Syyskuussa 1991 Liettua itsenistyi, ja Vilna on siit lhtien ollut ensimmist kertaa historiansa aikana Liettuan tasavallan pkaupunki.

Paras paikka yhdell rysyksell ainakin jonkin verran pst krryille Vilnan historiasta on vierailla KansallismuseossakuvaKansallismuseo ] [kartalla], joka sijaitsee tuomiokirkon takana olevassa ns. uudessa arsenaalissa. Sen vierest psee funikulaarilla tai kvellen yls kohti kukkulaa, jonka huipulla ja ympristss on Kansallismuseon muitakin osia. Museoille tyypillinen aukioloaika on ti–su klo 10–18, yksi psylippu maksaa yleens alle 5 euroa ja Vilnius Passilla psee ilmaiseksi sisn.

Gediminas -torni
Vilna perustettiin Gediminas -kukkulalle, jonka maamerkki on Gediminas-torni.

Gediminas -torni ja muut Kansallismuseon osat

Vilna perustettiin Gediminas-kukkulalle [kartalla], jonka maamerkki on Gediminas-torni. Se on osa vanhaa linnaketta, josta on jljell vain osia ja joitain 1500-luvulla rakennettuja muurien osia. Tornilta on mahtavat nkymt alas Vilnaan, ja sinne voi kavuta Kansallismuseon pmuseon takaa tai nousta huipulle portaiden vierest kulkevalla funikulaarilla, joka kulkee ti–su klo 10–18 ja johon edestakainen lippu maksaa 2 euroa. Torni on Vilnan symboli, ja kukkulalla saa ainakin hyvill sill yleissilmyksen Vilnaan ja sen menneisyyteenkin.

Torniin saa nkyhteyden tuomiokirkon vieress olevasta puistosta, ja torni on osa linnaketta, jonka suojissa on kansallismuseon nyttelyit. Sinne on viiden euron psymaksu, ja aukioloajat ovat tyypilliset (ti–su klo 10–18). Museon verkkosivuilta nkee muutkin nyttelyt, joista kukkulan ympristss on mys pari muuta. Niihin kuuluu pmuseon lisksi ns. vanhassa arsenaalissa oleva nyttely, joka on pmuseon vieress. Museolla on lis osia ympri kaupungin, mutta eniten oppii kun ky pmuseossa ja mahdollisesti tornissa olevassa museossa tai vanhassa arsenaalissa.

Suuriruhtinaitten palatsi
Suuriruhtinaitten palatsin suojissa on paljon trke nhtv ja kokonaisuutena palatsi kertoo Vilnan ja Liettuan pitkst ja monivaiheisesta historiasta.

Suuriruhtinaitten palatsi

Tuomiokirkon mukaan nimetty aukio on yksi Euroopan kauneimpia ja mieleenpainuvimpia, ja sen laidalla oleva Suuriruhtinaitten palatsiSuuriruhtinaitten palatsi (engl. Palace of the Grand Dukes of Lithuania) on pitkn kestneen remontin jlkeen entistkin paremmassa iskussa.

Samalla paikalla on ollut asutusta jo 300-luvulta lhtien, mutta nykyinen rakennus on pikkutarkasti entisity palatsi, jonka alkuperinen versio rakennettiin Puola-Liettuan huippuaikoina eli 1600-luvulla. Tm valkea suuri kompleksi vaikuttaa aivan uudelta eik juuri mitn tysin alkuperist olekaan jljell, mutta sen suojissa on paljon trke nhtv ja kokonaisuutena palatsi kertoo Vilnan ja Liettuan pitkst ja monivaiheisesta historiasta sekin.

Palatsin panti on nykyisin sen museo, jonne on eri reiteille erilaisia psymaksuja. Sen nyttelyt esittelevt Liettuan alueen historiaa viimeisten parin tuhannen vuoden ajalta. Museossa on useita nyttelyit, jotka kertovat eri nkkulmista maan, kaupungin ja palatsin tarinaa, ja tm on paikka, jossa voi oppia yht sun toista. Museo on maanantaisin kiinni, ja avoinna ti–su klo 10–18 paitsi to klo 20 asti ja su vain klo 16 asti. Keskuukausien aikana museo tosin on avoinna mys maanantaisin ja to–la klo 20 asti.

Tuomiokirkon edustalla oleva aukio
Tuomiokirkon edustalla olevan aukion suurimman huomion vie tarunomainen tuomiokirkko ja sen sitkin kauniimpi kellotorni.

Tuomiokirkko ja kellotorni

Tuomiokirkon [kartalla] edustalla olevan aukion (Katedros aikštė) vaikuttavin rakennus ei ole suuri palatsi, joka on osin vhn piilossakin, ja suurimman huomion vie tarunomainen tuomiokirkkoTuomiokirkko ja sen sitkin kauniimpi kellotorniKellotorni.

Tuomiokirkko eli Vilnan katedraali rakennettiin alun perin 1300-luvun lopulla, lisyksi tehtiin 1400-luvulla ja 1700-luvulla siihen ilmestyi kuuluisa Casimirin kappeli. Neuvostoaikoina se toimi eri tehtviss, kuten konserttisalina, ja kirkko siit tuli uudestaan vuonna 1989. Katedraali remontoitiin tydellisesti vuosina 2006–2008, ja nykyinen kirkko on kaikin tavoin mieleenpainuvaa nhtv. Siell ollessa kannattaa kiinnitt huomiota hautakammioihin, joihin on psymaksu ja joihin on haudattu merkkihenkilit, kuten Vytautas, joka oli yksi ensimmisi Liettuan hallitsijoita.

Kirkon vieress oleva kellotornikuvaKellotorni ] on 57 metri korkea, ja alun perin se rakennettiin 1200-luvulla osaksi kaupunginmuureja. Yleens vain Italiassa on kellotorneja, jotka ovat kirkosta erilln, ja torni on monin tavoin harvinaislaatuinen nky Pohjois-Euroopassa. Tornin ylosiin tehtiin lisyksi 1800-luvulla, samalla kun tuomiokirkko uusittiin ja sen ulkokuorta uudistettiin. Nykyn tornin suojissa on kirkonkellojen esittely, mutta sinne voi mys kavuta kapeita portaita pitkin nkymi ihailemaan. Se onnistuu viiden euron psymaksua vastaan muulloin kuin sunnuntaisin ja juhlapyhin.

Aamunkoiton portit
Aamunkoiton portin historia alkoi 1500-luvulla, ja sen kappeliin mennn suurin joukoin katsomaan Neitsyt Mariaa esittv maalausta.

Aušros vartai – Aamunkoiton portit

Niille, jotka kvelevt tt kautta asemien tuntumasta kohti vanhaakaupunkia, Aušros vartai eli Aamunkoiton portitAamunkoiton portit (engl. Gates of Dawn) on ensimminen merkittv ja varsin pyshdyttv nky, johon he trmvt. Se sijaitsee [kartalla] melko lhell linja-auto- ja rautatieasemia mutta mys kaupungintaloa, ja oli majapaikka sitten miss tahansa, kannattaa tt kautta koukata. Porttien ympristss on ainakin kesaikaan ja talvisin mys viikonloppuisin ja loma-aikoina paljon turisteja, joilla on tapana saapua tnne laumoittain, ja tst on seurannut se, ett portin ympristss on kaupan tuliaisia ja muita turisteja kiinnostavia asioita.

Aamunkoiton porteille voi tulla vain ihailemaan sit kummaltakin puolelta, mutta alueelle voi tulla mys tutustumaan sen moniin eri vierailupaikkoihin. Portin historia alkoi 1500-luvulla, ja sen kappeliin mennn suurin joukoin katsomaan Neitsyt Mariaa esittv maalausta. Se on perisin 1600-luvulta, ja se tunnetaan mys nimell ”Vilnan madonna”. Se liittyy porteille nimen antaneeseen, Neitsyt Mariaan liittyvn kulttiin, joka oli yleinen renessanssiaikoina ja joka oli Vilnassa erityisen suuressa huudossa. Alusta asti maalauksella on kuviteltu olevan yliluonnollisia, parantavia voimia, ja tst syyst sit jo satojen vuosien ajan ovat pyhiinvaeltajat, sairaat ja hdnalaiset kyneet katsomassa ja sen edess rukoilemassa. Nykyn turisteja on ainakin kesll paikalla enemmn kuin pyhiinvaeltajia, mutta tll on lhes aina laulua ja erilaisia tapahtumia, jotka ovat luonteeltaan hartaita ja joita voi ainakin vhn aikaa seurailla.

Aamunkoiton porttien vanhankaupungin puolella oleva katu on varsin viehttv kuja, jolla on kaikenlaista taiteilijoiden typajoista useaan eri kirkkoon ja filharmonisen orkesterin kyttmn konserttisaliin. Harrasta tunnelmaa ja musiikkia nill kulmin on lhes aina, ja kannattavaa on vierailla ainakin yhdess kirkossa. Kirkkojen edustalla on kyllkin aina kerjlisi, jotka vesittvt tunnelmaa, mutta kannattavaa on ainakin vierailla portin vieress olevassa, Teresan basilikatyyliin rakennetussa kirkossa, joka on aivan portin vieress ja joka oli yksi Vilnan ensimmisi barokkityylisi rakennuksia.

Toinen hyv vierailukohde on Pyhn kolminaisuuden kirkko, jonka yhteydess on luostari, ja kolmas on sit vastapt oleva ortodoksikirkko.

MO Museum

Aivan uusi museo on vuonna 2018 avattu Mo Museum [kartalla], joka sijaitsee jonkin verran syrjss mutta silti hyvin lhell kaupungintaloa ja muita ppaikkoja. Se on modernin ja nykytaiteen museo, eli siell nkee lhinn 1900- ja 2000-lukujen taidetta, ja paikka on nuorekas ja menev. Pysyviin ja vaihtuviin nyttelyihin voi tutustua tarkkaan verkkosivuilla etukteen, eik tm ole hyv vierailupaikka perinteisen, esittvn taiteen ystville.

Museoon on aikuisilta 7 euron psymaksu, ja se on avoinna muina pivin kuin tiistaisin, jolloin se on suljettu, klo 10–20.

Tv-torni

Vilnan televisiotorni [kartalla] rakennettiin vuosina 1974–80, ja se on 326,5 metri korkea. Tornin tekniset tiedot ovat joitain kiinnostavia, mutta pasiassa tnne lhdetn katsomaan huikeita maisemia ja murto-osa tulee mys tammikuun 1991 tapahtumien takia. 13.1.1991 Neuvostoliiton joukot saapuivat paikalle, sill Liettua oli jo vuonna 1990 julistautunut omin nokin itseniseksi ja koko liiton tulevaisuus oli vaakalaudalla. Neuvostojoukot valtasivat tornin, jolloin 14 ihmist kuoli ja satoja loukkaantui. Mikn ei kuitenkaan en auttanut, vaan Liettuan itsenisyys varmistui 17.9.1991, ja Neuvostoliiton taru pttyi saman vuoden joulukuussa.

Tornin kohokohtiin kuuluvat nkymien, teknisten tietojen ja verisen historian lisksi 160 metriss sijaitseva, hiljakseen pyriv ravintola, ja hyvill ilmoilla sielt voi nhd 50 kilometrin phn. Ravintolassa on varsin maltillinen hintataso, ja siell voi hyvin ottaa virvokkeen lisksi jotakin ruokaa.

Tornin yhteydess on mys kaikenlaista muuta, kuten ”itsenisyystaistelun museo”, jossa voi ilman psymaksua vierailla pivittin klo 11–21.

Torni on avoinna viikolla klo su–to 11–21 ja pe–la klo 11–22. Sinne on pe ja la aikuisilta 11 euron psymaksu, muulloin 8 euroa, ja lapsille on alennuksia ja alle 5-vuotiaat psevt ilmaiseksi sisn.

Tv-tornille on vhn liikaa kvelymatkaa keskustasta, ja sinne voi taksin lisksi siirty bussilinjalla 116 tai monilla trollikkalinjoilla (1, 3, 9 ja 14), jotka kulkevat pyskille nimeltn “Atminties”. Pyskille “Televizijos bokštas”, joka on vhn kauempana, kulkee paljon busseja (esim. linjat 7 ja 21–23) ja johdinautoja (esim. linjat 4, 13 ja 16).

Lis asiaa englanniksi Vilnan nhtvyyksist ja muista vierailupaikoista kaupungin virallisilta turistisivuilta

Go Vilnius esittelee vierailunarvoisia paikkoja laidasta laitaan

Go Vilnius esittelee Vilnan museoita

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/10

l majoitu minne tahansa – Lue alue- ja hotellivinkit

Alue- ja hotellivinkeiss kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisksi esittelemme eri alueiden pidetyimpi ypymispaikkoja.

Tilaa uutiskirjeemme

Lue ensimmisten joukossa uusista oppaista, artikkeleista ja muista Pienen matkaoppaan kuulumisista.

Lue verkkopalvelun kyttehdot ja tietosuojakytnt.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti