Kevät herättää monissa kaipuun matkustamiseen.
Tässä tekstissä tarkastelemme vaihtoehtoja kevätmatkakohteille ja tarjoamme ideoita lomalle, joka on sekä lämmin että kohtuuhintainen.
Lue, minne keväällä kannattaa matkustaa
Milanossa on yli 6000 ravintolaa, ja siellä on myös melkoinen määrä kahviloita ja baareja, joissa tarjotaan ruokia. Hyviä ravintolatienoita kaupungissa on useita, niin ydinkeskustassa kuin muuallakin, eikä siellä tule vaikeuksia löytää ruokapaikkaa.
Hintataso on erilainen kaupungin eri osissa, mutta kaikkialla kaupungissa on tarjolla eniten italialaisia ruokia. Milano on Italian kehittynein kaupunki, siellä on ravintoloita moneen eri lähtöön ja monesta eri maailman kolkasta ja siellä on myös ravintoloita, jotka tarjoavat gluteenittomia ja lihattomia ruokia. Hintataso Milanossa on vaihteleva eikä mikään kaikkein edullisin, mutta ruoat siellä ovat erinomaisia ja ruokailu on siellä yksi loman kohokohtia.
Milanossa ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ruokia tarjoavat paikat eivät koskaan ole kaukana. Ydinkeskusta, joka on Piazza del Duomon tienoilla, on nähtävyyksien ja upeiden kaupunkimaisemien aluetta, jolla voi tehdä ostoksia ja myös syödä. Lähes kaikilla aukiolta lähtevillä kaduilla on kaikenlaisia ruokapaikkoja, joskin hinta-laatusuhteeltaan erinomaisen ravintolan löytäminen ostoskaduilta noin vain voi olla hankalaa.
Paljon hyviä, terassilla varustettuja ravintoloita on Brerassa, josta on suhteellisen helppo summamutikassakin löytää ravintola. Toinen alue, jolla on valtavasti ravintoloita mutta myös Breran tavoin turisteja, on Navigli, jossa on mieleenpainuvaa tunnelmaa. Muualla kaupungissa on ravintoloita siellä täällä, ja yksi hyvä tienoo, jolla on paljon majapaikkoja, on Corso Buenos Airesin ja Centrale-päärautatieaseman välinen tienoo. Tällä alueella on paljon edullisia ja myös muualta maailmasta tulevia ruokia tarjolla, mikä ei Milanon keskustassa ole aivan tavallista.
Tuomiokirkon edustalla käy valtava kuhina lähes ympäri vuorokauden, aukion ympäristössä on museoita ja muita vierailupaikkoja ja pakollinen, unohtumaton paikka ainakin käväistä on lasikatolla katettu Galleria Vittorio Emanuele II. Täällä on useita kaupungin kaikkein tunnetuimpia kahviloita, jotka paikalliseen tyyliin myös tarjoavat monipuolisen valikoiman lämpimiä ruokia. Niissä voi syödä välipalan, ottaa kakkukahvit tai vaikka pihvin tai salaatin. Hinnat ovat täällä erilaisia niin kuin lähes kaikissa kaupungin kahviloissa silloin, kun ruokansa ja juomansa nauttii tiskillä (al banco) kuin jos ne tarjoillaan pöytään (tavola). Kauppakeskuksen kahviloilla ja ravintoloilla on terassit, joilta on hyvä tilaisuus tarkkailla tämän edelleen paikallisten keskuudessa suositun keskuksen elämänmenoa. Legendaarisimpiin kahviloihin kuuluvat Biffi ja Camparino in Galleria. Se kuten Biffikin on helppo löytää aivan läheltä ovea, jolta on näkymät tuomiokirkon julkisivulle.
Yksi lähellä kauppakeskusta sijaitseva hyvä katu, jolla on normaalia enemmän ja normaalia monipuolisempi valikoima ravintoloita, on Via Agnello [kartalla]. Jonkin verran ravintoloita on myös La Scala -oopperatalolta kohti Via Monte Napoleonea kulkevalla Via Manzonilla, jolla on myös paljon korkeatasoisia kauppoja.
Sellaiset aukiolta lähtevät ostoskadut kuin Via Torino ja Via Dante eivät ole hyviä ravintolakatuja, mutta Via Torinoa jatkava Corso di Porta Ticinese [kartalla] on ravintoloiltaan hyvä katu. Tämä noin vartin kävelymatkan tai parin minuutin ratikkamatkan päässä Duomolta oleva ostoskatu on myös oiva katu korkeatasoiselle pizzerialle, ja sen varrella matkalla kohti Naviglia on helppo löytää ravintola. Katu jatkuu aina Navigliin asti, mutta se on hyvä ostos- ja ravintolakatu oikeastaan vain Via Molino della Armille asti. Yksi hyvä tärppi sen jälkeen kuitenkin on Kobe numerossa 60, sillä sieltä saa muualla Milanossa harvinaisia aasialaisia ruokia, joihin kuuluu sushia, japanilaisia ruokia ja kiinalaisia ruokia. Ravintola tarjoilee ruokaa buffet-noutopöydästä kohtuulliseen hintaan, joten siellä voi syödä erilaisia ruokia yhden vierailun aikana.
Breran pääkatu Via Brera on ehdoton tutustumiskohde kenelle tahansa Milanossa vierailevalle, ja tähän kaupunginosaan kannattaa tutustua myös muiden katujen osalta. Ravintoloita ja muita ruokapaikkoja on nimenomaan Via Breran ja sen poikkikadun, Via Fiori Chiarin [kartalla] varrella. Täällä on monenmoista ravintolaa, pizzeriaa ja kahvilaa, ja valtaosalla ravintoloista on valtaosan vuodesta terassit. Kolmas hyvä katu ravintolalle on Via San Marco, joka johtaa kohti Moscova-metroasemaa ja -kaupunginosaa. Sen varrella on yksi alueen pidetyimpiä ravintoloita, Botinero, johon kannattaa tehdä varaus illallista silmällä pitäen ja joka tarjoaa normaalia edullisempia lounaita.
Jos Via San Marcoa jatkaa eteenpäin, saapuu Via della Moscovalle. Sitä kannattaa kääntyä vasempaan, jolloin kahden korttelin päässä vastaan tulee Moscova-metroasema ja sen vieressä Largo la Foppa. Tämä on hyvä paikka löytää ravintola, aperitivo-paikka tai illanviettopaikka. Alue on yksi Milanon tyylikkäimpiä, ravintolat eivät ole kaikkein edullisimpia ja niistä hienoimpiin on hyvä tehdä varaus, jos mielii illalliselle klo 20 jälkeen.
Navigli on tunnettu monenmoisista ravintoloista, joiden joukossa on paljon tunnelmallisia tyypillisiä italialaisia trattorioita ja muita ravintoloita. Navigli on erinomainen paikka lähteä syömään ja istumaan iltaa, sillä siellä on yleensä vähemmän turisteja kuin ydinkeskustassa ja paljon vaativia paikallisia asiakkaita, joiden ansiosta ravintolat ovat järjestään tasoltaan vähintäänkin hyviä. Paljon ravintoloita löytyy Porta Genova -metroaseman lähettyviltä, ja siltä kannattaa kävellä pitkin Via Cascalea kanavarannalle. Kanavan rannoilla on kummallakin puolella useita hyviä ravintoloita, joista osa tarjoaa muualta tulevia ruokia, kuten Temakinho [kartalla]. Tämä terassilla varustettu ravintola tarjoaa japanilais-brasilialaisia ruokia, joiden joukossa on sushia. Kanavarantojen lisäksi Via Vigevano [kartalla] on helppo, tarjonnaltaan kaupungin monipuolisimpiin kuuluva ravintolakatu, ja Darsena-kanavan rannalla oleva Piazza Maggio [kartalla] on aukio, jolla on valinnanvaraa.
Keskustan uusissa osissa, joihin on Piazza del Duomolta jonkin verran matkaa, on erilaista kuin ydinkeskustassa. Ruutukaavassa olevat kadut Corso Buenos Airesin ja päärautatieaseman välimaastossa ja lähiympäristössä tarjoavat monipuolisen ja myös edullisen alueen aterioinnille.
Corso Buenos Aires on vilkas katu, jolla on paljon kahviloita ja pikaruokapaikkoja, mutta sillä ei ole paljon kunnollisia ravintoloita. Sivukadut kuitenkin tarjoavat parhaat apajat aterialle, joka täälläpäin tuppaa olemaan jotakin muuta kuin normaalia italialaista ruokaa.
Sivukaduista Via Gaspare Spontini on hyvä baarille tai ravintolalle, ja sen varrella voi istua iltaakin. Via Spontinille pääsee jos kääntyy oikealle, ja Corso Buenos Airesilta vasempaan kääntyvä onkin Via Petrellan varrella. Vaikka tämä katu ei aluksi vaikuta lupaavalta, on puistokatu Via Benetto Marcellon varrella useita erilaisia ruokapaikkoja, kuten intialainen ravintola ja italialainen ravintola. Jos tästä jatkaa vielä jonkin matkaa kohti Via Settembrinin kulmausta, tulee vastaan ruokaloita, joissa voi syödä edullisemmin kuin muualla kaupungissa. Niiden parhaimmistoon kuuluvat bangladeshilainen ravintola ja intialainen ravintola, joiden samosat ovat hyviä aamiaisellekin. Katu päättyy Via Settembriniin, ja tällä kadulla on valtava määrä hotelleja, yleensä muista maanosista peräisin olevia kauppoja ja myös muutama kahvila ja ravintola, joista saa kohtuuhintaisia ruokia.
Lima-metroaseman vierestä lähtevä Via Vitruvio on alueen paras katu kebabille, intialaiselle aterialle, aasialaiselle aterialle ja pitsallekin. Se kulkee kohti päärautatieasemaa, jonne on alle 10 lyhyttä korttelia, ja aivan päärautatieaseman tuntumassa on eniten hintavia, italialaisia ruokia tarjoavia ravintoloita.
Päärautatieasema on voileipiään myöten ylihintainen paikka ostaa minkäänlaista ateriaa, ja sitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan vältellä. Hyviä hinta-laatusuhteeltaan eivät myöskään yleensä ole edestä kulkevan Via Vitruvion lähellä rautatieaseman kulmausta olevat ravintolat. Jos täälläpäin mielii syömään, ovat Via Vittor Pisanin itsepalveluravintolat alueen ja kenties koko kaupungin parhaita ravintoloita hinta-laatusuhteeltaan. Niissä tarjotaan konstailemattomia mutta huolella valmistettuja, joka päivä vaihtuvia ja aina monipuolisia ruokia, jotka sopivat niin pieniruokaisille kuin suursyömäreillekin. Kaksi kadun ”self restaurant” -ravintolaa ovat melko vilkkaita noin klo 12–14, sillä alueen toimistotyöntekijät nauttivat niissä lounaansa, mutta niissä on paljon tilaa ja niitä on kaksi, joista valita. Aterian saa 7–12 eurolla, ystävällinen henkilökunta selvittää englanniksi kaiken ja kannattaa valita ns. menu eli ateriakokonaisuus, johon kuuluu alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka, ruokajuoma ja leipä. Lähimpänä asemaa on Antares numerossa 16 [kartalla], jossa tarjotaan klo 18–21 aperitivo-noutopöytää. Kadun varrella on myös numerossa 26 toinen samanlainen itsepalveluravintola eli City Life, jossa on samat tarjoilut ja samat hinnat. Jos kadun varrella haluaa syödä näyttävästi ja kenties jopa kuuluisuuksien kanssa, on Giannino (Via Pisani 6) siihen hyvä valinta, aivan Repubblica-metroaseman tuntumassa, missä on muitakin vaihtoehtoja.
TimeOut listaa Milanon ruokapaikkoja
Milanossa on parhaiten tarjolla Lombardian eli Milanoa ympäröivän alueen perinteisiä ruokia, muita italialaisia ruokia ja tietenkin alun perin köyhälistön suosimaa herkkua eli pitsaa, jota kannattaa syödä puulämmitteisellä uunilla varustetussa ravintolassa. Muista ruoista trendikkäät aasialaiset ruoat kuten sushit ovat varsin yleisesti tarjolla, intialaisia ja saman tyylisiä muita aasialaisia ruokia on varsin hyvin tarjolla maahanmuuttajien suosimilla alueilla ja kebab on yleinen pikaruoka myös italiassa.
Aperitivo-noutopöydät tarjoavat hyvän tilaisuuden maistella erilaisia ruokia ja usein myös makeita ja suolaisia herkkuja, ja kasvisruokailijoille Italia on varsin helppo paikka. Gluteenittomia pitsoja ja pastoja on Milanossa myös tarjolla, ja kaupungissa on helppoa italialaiseen tyyliin syödä kevyesti ja terveellisesti.
Lombardia on yksi Italian hedelmällisimpiä seutuja, ja täällä ruoat maistuvat miltei poikkeuksetta hyviltä, joskin kaupungissa on myös tasoltaan heikkoja ja hinta-laatusuhteeltaan huonoja ravintoloita. Milanon ravintoloissa tarjotaan erityisen paljon tyypillisiä italialaisia pasta-annoksia, jotka ovat yksinkertaisia mutta äärimmäisen maistuvia. Ateria muodostuu tyypillisessä trattoriassa, osteriassa tai ristorantessa ensimmäisestä lautasellisesta (primo piatto), toisesta lautasellisesta (secondo piatto) ja jälkiruoasta. Kaikki eivät suinkaan syö kaikkia kolmea lajia, ja pieniruokaisille riittää hyvin ensimmäinen lautasellinen ja vähän enemmän kaipaavat voivat ottaa mukaan salaatin, joista erityisen hyvä on insalata mista eli salaatti, jossa yleensä on lehtisalaattia, raastettua porkkanaa ja tomaattia.
Ensimmäinen lautasellinen eli primo on yleensä klassinen italialainen pasta-annos, risotto tai lasagne, joskin monissa paikoissa voi olla muitakin vaihtoehtoja, kuten talvisin keitto. Toinen lautasellinen eli secondo on yleensä proteiinipitoinen liharuoka tai muu vastaava vähän tukevampi annos. Kalaruokia on niitäkin tarjolla toisella lautasellisella, ja secondo onkin aina kalliimpi kuin primo. Jälkiruoka on usein hedelmä, jäätelö tai makea pala, ja kahvin etenkin paikalliset siemaisevat vielä aterian päätteeksi. Ruokajuomista viini on suosituin, mutta pullovesi on kasvattanut suosiotaan ja ennen ruokajuomana suosittu samppanja on nykyään harvinainen näky muissa kuin juhlatilaisuuksissa.
Syömään lähtevien on hyvä olla tietoinen siitä, että valtaosa ravintoloista laskuttaa coperto-palvelurahaa (2–3 euroa), johon kuuluu palvelumaksu ja mahdollisesti leipä. Kebabpaikoissa, intialaisissa edullisissa ruokapaikoissa, itsepalveluravintoloissa ja kahviloissa ei juuri koskaan ole copertoa. Sellainen on aina yleensä italialaisissa ravintoloissa, ja siitä on aina maininta jossakin kohtaa ruokalistaa, jo ravintolan ulkopuolella.
Pitsoja on tarjolla Milanossa paloina siellä täällä, monet ravintolat tarjoavat niitä mutta parhaita ovat paikat, joilla on puulämmitteinen uuni. Milanossa voi myös syödä tyypillistä napolilaista pitsaa, joka on erilaista kuin muualla maassa tarjottava, yleensä roomalaistyylinen pitsa.
Jos Milanossa haluaa syödä perinteistä milanolaista pitsaa, on ketju nimeltään Spontini siihen erinomainen vaihtoehto. Vuodesta 1953 lähtien se on valmistanut kaupungin parhaita pitsoja, ja niitä voi syödä esimerkiksi Corso Buenos Airesin kulmauksessa olevassa alkuperäisessä pisteessä (Via Spontini 4) ja monessa muussa paikassa.
Jos haluaa syödä napolilaistyylisen puulämmitteisessä uunissa valmistetun pitsan, on sellaisia paikkoja Milanon keskustassa pilvin pimein. Lähellä Piazza del Duomoa sijaitsee Gino Sorbillo (Largo Corsia dei Servi 11) [kartalla]. Brerassa sijaitseva Dry Milano (Via Solferino 23) on lähellä Moscova-metroasemaa, monen muun hyvän ravintolan naapurissa. Lähellä Via Monte Napoleonia ja monia muita erinomaisia ostoskatuja sijaitsee terassilla varustettu Camilla Benso (Piazza Cavour 2). Naviglissa, jossa on paljon hyviä ravintoloita, sijaitseva Fabbrica (Alzaia Naviglio Grande 70) [kartalla] on tasokas pitsapaikka. Pizzeriat tarjoavat lähes poikkeuksetta myös muita ruokia, monilla on lounastarjouksia ja ne yleensä laskuttavat coperton eli parin kolmen euron palvelumaksun.
Gluteenittomat pitsat, pastat, keitot ja lasagne ovat entistä yleisempiä Italiassa, ja yhtenä maan progressiivisimmista kaupungeista Milano on kunnostautunut tälläkin saralla erityisen hyvin. Hyvä osoite on Brera, jonka yhdellä kadulla on kaksikin gluteenittomia ruokia tarjoavaa ravintolaa: Rigolo (Via Solferino 11) ja Ted One (Via Solferino 32).
Where Milan esittelee melkoisen määrän gluteenittomia ruokia tarjoavia ravintoloita
Italiassa on yleisesti ottaen paremmat ruoat kuin missään muualla Euroopassa, ja ruokailu siellä on yleensä paitsi makuhermoja miellyttävä myös muutenkin mukava kokemus. Milanossa kannattaa ehdottomasti suosia paikallisia ruokia, mutta siellä voi syödä myös muualta tulevia ruokia.
Muita kuin italialaisia ruokia on kosmopoliittisessa Milanossa tarjolla enemmän kuin muualla Italiassa. Sushi ja muut japanilaiset ruoat ovat trendikkäimpiä ulkomaalaisia ruokia, niitä on hyvin tarjolla kaikkialla kaupungissa mutta niiden hinnat ovat tietenkin korkeita. Kiinalaisia ja muita aasialaisia ravintoloita katukuvassa on jonkin verran, mutta ne eivät ole erityisen suosittuja, joskin rautatieaseman ja Corso Buenos Airesin välimaastossa olevat intialaiset ja kebabpaikat ovat melko suosittuja, edullisia ja tasoltaan kohtalaisia ruokapaikkoja. Tätä nykyä eksoottiset afrikkalaiset ja eteläamerikkalaiset ravintolat ovat suosiossa, ja amerikkalaistyylisiä grilli- ja pikaruokapaikkoja ja Lähi-idän ruokia tarjoavia paikkoja on niitäkin hyvä määrä. Tutkimalla TripAdvisorin vihjeitä parhaista muualta maailmasta tulevia ruokia tarjoavista ravintoloista, voi löytää eksoottisen ja korkeatasoisenkin ravintolan, jonkalaisia on vain Milanon kaltaisissa miljoonakaupungeissa.
Jos Milanossa haluaa syödä taivaita hipoen ja upeita kaupunkimaisemia yläilmoista katsellen, on siellä hyvällä näköalalla siunattuja ravintoloita. Keskeisin lienee Piazza del Duomolle antava la Rinascenten 7. kerroksen food court -tyylinen food hall, jossa voi valita ruokansa monenmoisen joukosta. Lähes vieressä sijaitseva Duomo 21 (Piazza del Duomo 21) on paikka, jonka terassilta voi tarkkailla aukion tapahtumia.
Kasvissyöjillä, jotka voivat syödä tavallisia pastoja ja pitsoja, ei juuri ole hätää Milanossa, sillä sieltä saa lähes paikasta kuin paikasta lihattomia vaihtoehtoja. Lähes kaikki klassiset pasta-annokset ja pitsat ovat lihattomia. Salaatit ovat erittäin yleisiä Italiassa, ja vaikka joissain on lihaakin, ovat ne yleensä lihattomia. Kebabpaikoista saa falafelia, ja intialaiset ja muut aasialaiset ravintolat tarjoavat yleensä useitakin lihattomia vaihtoehtoja.
Jos Milanossa haluaa syödä ravintolassa, jossa on pelkästään kasvisruokia, on sekin mahdollista. Monet kasvisravintolat ovat tasokkaita, niissä on ruokia vegaaneille, niissä voi olla raakaruokia, luomuruokia tai jotakin muutakin erikoista ja pitkälle vietyä. Esimerkiksi Flower Burger (Viale Vittoria Veneto 10) tarjoilee harvinaislaatuisia eli terveellisiä ja ympäristöystävällisiä hampurilaisia, lähellä Porta Venezia -metroasemaa. Paikka, joka pystyy tarjoamaan luomuruokia gluteenia ja lihaa vältteleville, mukaan lukien biodynaamiset ruoat ja vegaanipitsat, on lähellä Affori Centro -metroasemaa sijaitseva Bioriso (Via Vittorio Scialoia 3).
Happy Cow esittelee Milanon reilut 80 kasvisravintolaa
Hyvän tilaisuuden maistella lähinnä italialaisia mutta joskus myös muualta tulevia ruokia tarjoaa aperitivo, jota mainostetaan usein happy hour -nimisenä. Aperitivo alkaa 18–19.00 ja jatkuu 21.00 asti monessa paikoissa, joissain tätäkin myöhempään. Sen aikana normaalit ruokalistat laitetaan piiloon ja keittiön energia keskittyy noutopöydän ylläpitoon. Päästäkseen käsiksi noutopöytään on ostettava drinkki, jonka hinta voi olla mitä tahansa neljästä eurosta ylöspäin, ja parhaissa paikoissa täyttävän aperitivo-hetken voi varmistaa maksamalla vähintään 8 euroa drinkistä. Ruokajuomaksi on tarjolla olutta, viiniä ja koktaileja, ja yleensä vähän kalliimmat koktailit ovat hinta-laatusuhteeltaan parhaita. Ostettuaan juoman voi käydä noutopöydän äärelle ja ottaa sieltä niin paljon ruokia kuin haluaa. Yleensä ruokia ja erilaisia herkkuja laitetaan pienille muovilautasille, ja pöydästä haetaan vain vähän kerrallaan eikä suurta kukkurallista. Ruokia tuodaan koko ajan lisää, eikä kannata ahnehtia liikaa yhtä ruokalajia tai luulla, että kaikki tarjoiltava on samaan aikaan pöydässä.
Ruokien joukossa voi olla miltei mitä tahansa, mutta hyvissä aperitivo-paikoissa tarjolla on aina fetasalaattia, erilaisia pasta-annoksia, lihaa kuten kanaa tai naudanlihaa, joskus kalaruokia, paahdettuja leipiä kotitekoisen levitteen kera ja jälkiruokia. Noutopöydän laatu ja tarjottavan ruoan määrä vaihtelee paljon paikasta ja päivästä toiseen, ja paikallisten tavoin kannattaa ensin käydä baaritiskillä katsomassa mitä noutopöydässä on. Monasti kiireiset illat kuten perjantait ja lauantait ovat noutopöydiltään köykäisempiä kuin normaalisti hiljaiset illat sunnuntaista torstaihin, jolloin ihmisiä houkutellaan paikalle runsaiden antimien kanssa.
Aperitivo-noutopöytiä tarjoavia ravintoloita ja kahviloita tulee vastaan kaikkialla, mutta valtaosan tarjonta on vain pientä napostelemista ennen varsinaista illallista. Jos haluaa syödä kunnollisen aperitivon, jonka jälkeen ei enää tarvitse erikseen lähteä syömään, on Where Milanissa lueteltu eräitä parhaita alan paikkoja.
Milano on ravintoloidensa suhteen Italian kallein kaupunki, mutta ravintoloiden hintahaitari on melkoinen, eikä siellä välttämättä tarvitse maksaa ruoista paljon. Edullisimpia ovat kebabpaikat ja halvimmat intialaiset ravintolat, joita on etenkin lähellä rautatieasemaa ja joissa aterian saa 5–7 eurolla. Itsepalveluravintolat, joita myös on rautatieaseman lähistöllä, ovat nekin kohtuuhintaisia, ja niistä kolmen lajin aterian ruokajuomineen saa 7–12 eurolla. Pizzerioissa primo eli ensimmäinen lautasellinen maksaa kuudesta eurosta ylöspäin, halvimmat pitsat maksavat 4–5 euroa ja kalleimmat kala- ja liharuoat 12–18 euroa. Jos paikka on trattoria tai sitäkin hienompi ruokapaikka, jossa on pöytiintarjoilu, maksavat ruoat yleensä enemmän eikä sellaisessa oikeastaan selviä alle 12 eurolla ateriasta ruokajuomineen.
Ravintoloissa, joissa on pöytiintarjoilu, on lähes poikkeuksetta palveluraha (coperto), joka nostaa aterian hintaa. Ruokajuomat ovat jonkin verran edullisempia kuin Suomessa, mutta paljon riippuu paikasta. Piazza del Duomolla alkoholi on Suomen hinnoissa mutta joissain kebabpaikoissa ja halvoissa pitsapaikoissa tyypillisen 0,66 litran oluen saa keskimäärin 3,50 eurolla. Italialaiset oluet ovat hyviä, ja niistä parhaisiin kuuluvat Peroni Nastro Azzurro ja Morani.
Italiassa ei tarvitse jättää juomarahaa, sillä tarjoilupaikoissa palkkio sisältyy joko hintaan tai sitten coperto-palvelurahaan, joka on kaksi tai kolme euroa per ruokailija.
Maksukortit käyvät Milanon ravintoloissa melko hyvin, mutta edullisissa kebabpaikoissa, intialaisissa ravintoloissa ja joissain muissa yksinkertaisissa ravintoloissa tai kahviloissa kortit eivät yleensä käy. Milanossa on aina hyvä pitää käteistä mukana sen verran, että selviää kymmenen viidentoista euron ateriasta.
Milanosta ei ole vaikea löytää ravintolaa, mutta aina kannattaa pitää mielessä, että Duomon ympäristössä kahvilat ja ravintolat ovat kalliita ja että suuri osa parhaista ravintoloista on avoinna vain lounasaikaan (noin klo 12–15) ja illalliselle (noin klo 18/19-22/23). Monet ravintolat sulkevat ovensa elokuussa ainakin joksikin aikaa, ja suuri osa ravintoloista pitää myös vapaapäivän tai kaksi viikossa.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2016/11
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
Suosittelen Tavola Calda lounaspaikkoja - tiskillä esillä pasta / cannelloni / salaattiannoksia, joista voi valita ja ruoka tuodaan hetken kuluttua pöytään - coperton joutuu usein maksamaan - mutta ruokailu on suht edullinen - viidellätoista eurolla saa aterian oluen / pöytäviinin / limpparin / veden kanssa. /MIksu
