Aiheeseen liittyvää: Lisää kuvia
Matkakohteita, kulttuuria ja maailman monimuotoisuutta
TwitterInstagram
Aiheeseen liittyvää
Lisää kuvia
Booking.com
Ratslaukums
Vanhankaupungin aukiot ovat turistien suosikkikohteita, ja niiden laitamilla ja lähistöllä on paljon kaikenlaisia vierailupaikkoja, konserttisaleista museoihin.

Riian kaupunginosia ja alueita

Latvian pääkaupunki Riika perustettiin vuonna 1201, ja nykyään se on Baltian maiden suurin kaupunki. Se on reilun kahdeksan vuosisadan aikana ollut osana montaa eri maata ja muuta liittoutumaa, ja 1600–1700-luvuilla se oli osa Ruotsia ja vuosina 1721–1917 osa Venäjää. Venäjän kaupungeista Riika oli sen pääasiallisen satamakaupunki ja kolmanneksi suurin, ja tältä ajalta on esimerkiksi peräisin kaupungin päänähtävyyksiin kuuluva jugendtyylinen arkkitehtuuri. Latvian pääkaupunkina Riika ei ole vielä ollut montaa vuosikymmentä, ja kaupunkikuvaa leimaavat nykyisin Venäjän-aikojen lisäksi eniten keskiaika ja neuvostovuodet (1944–1991).

Riiassa asuu nykyään reilut 700 000 ihmistä, kun siellä vielä vuonna 1990 asui yli 900 000. Riian väestöstä 46 % on latviankielisiä ja 38 % puhuu äidinkielenään venäjää. Riiassa puhutaan sekä venäjää että latviaa, mutta venäjänkieliset ovat enemmistönä palvelualoilla, ja hotelleissa, ravintoloissa, baareissa, kaupoissa ja eritoten keskustorilla puhutaan pääasiassa venäjää. Latvian ja venäjän lisäksi kaupungissa puhutaan entistä enemmän ja entistä parempaa englantia, ja siitä on tullut Riian kolmas virallinen kieli, jota käytetään paljon juuri turismiin liittyvissä asioissa.

Kaupungin yleisluonteesta

Riika on kätevästi jakautunut erilaisiin osiin, joista vierailijalle merkityksellisimpiä ovat ydinkeskustan alueet. Vanhakaupunki, keskustan uusi osa ja alue, jolla ovat rautatieasema, Stockmann ja keskustori, muodostavat tienoon, jolla Riian-matkalla tulee lähinnä seikkailtua. Joen toisella puolella olevat alueet jäävät lentoasemaa lukuun ottamatta valtaosalle kaupungissa vierailevista tuntemattomiksi, mutta ne ovat viime vuosina parantuneet. Niille, jotka ovat Riiassa ennenkin käyneet tai jotka ovat jo kolunneet ytimen, voidaan suositella ainakin jonkinlaista vierailua joen toisella puolelle, etenkin kesäkuukausien aikana.

Kadunnimet

Kaikki kadunnimet samoin kuin erilaiset kyltit kaduilla ja myös kaupoissa ovat ankaran lain määräämänä latviaksi. Kunkin kadun nimeen on kylteissä ja kartoissa liitetty ”iela”, joka tarkoittaa katua. Sitä ei kuitenkaan ole joka paikassa, sillä monista osoitteista ja joistain kartoista se on jätetty pois. Tässä oppaassa sitä käytetään silloin kun katu jossakin yhteydessä mainitaan ensimmäistä kertaa.

Ratslaukums
Vanhankaupungin kolmesta tärkeimmästä aukiosta yksi on Rātslaukums.

Vanhakaupunki – Vecrīga

Riian vanhakaupunki on alue, johon turistit mieluiten tutustuvat ja jossa on kaikenlaista mielenkiintoista nähtävää ja tekemistä. Vaikka vanhakaupunki on melko laaja alue, on sen varsinainen, pääosin keskiajalta oleva osa melko pieni. Loput vanhankaupungin alueesta on melko uutta, mutta koko aluetta, joka on joen ja kolmen suuren puiston välissä, on tapana kutsua nimellä vanhakaupunki (Vecrīga, lausutaan ”vetsriiga”) [kartalla].

Vanhankaupungin tärkeimpiä aukioita on kolme: tuomiokirkon vieressä oleva Doma laukums [kartalla], eläväinen yöelämän ja kulttuurin keskipiste Līvu laukums [kartalla] ja Mustapäiden talon ja uudelleenrakennetun kaupungintalon (dome) välissä oleva RātslaukumsRatslaukums [kartalla], joka on toisen vanhankaupungin merkittävän kirkon, PietarinkirkonPietarinkirkko takana. Kaikki kolme aukiota ovat turistien suosikkikohteita, ja niiden jokaisen laitamilla ja lähistöllä on paljon kaikenlaisia vierailupaikkoja, konserttisaleista museoihin.

Kolmen aukion lisäksi vanhassakaupungissa on muutama katu, jotka ovat normaalia merkittävämpiä. RuutitorninRuutitorni, jossa on sotamuseo, ja arsenaalin, jossa on taidemuseo, välissä kulkeva Torņa iela [kartalla] on turistien suosikkeja. Sen varrella ovat Zviedru vārti eli ruotsalainen portti (Swedish Gate) ja Jēkaba kazarmas eli Jaakobin kasarmit (Jacob’s Barracks). Tässä pitkässä rakennuksessa on muutama kahvila ja ravintola, ja tämä on tunnelmallista ja kesäaikaan eläväistä seutua oleskella, istahtaa kahville tai syödä ateria. Katu jatkuu vielä arsenaalin jälkeen ja vie vuonna 2013 osin palaneelle ja toistaiseksi turistin näkökulmasta hyödyttömälle Riian linnakkeelle (Rīgas pils).

Pääaukioiden lisäksi Galerija Centrs -ostoskeskuksen [kartalla] ympäristö, on kaikkein olleellisinta vanhaakaupunia. Kauppakeskuksen ohi kulkevat kadut ovat nykyisin melko hintavien baarien ja ravintoloiden hallitsemaa maastoa, jossa on kesäiltaisin meteliä aamuun asti, mutta päiväsaikaan osa niistä on kaupungin parhaita kauppakatuja.

Koko vanhankaupungin pääkaduksi voidaan nimittää Vaļņu ielaa, joka kulkee kauppakeskuksen ohi ja jolla on monta erilaista osaa. Sen varrella on keskustorin päässä baareja ja Depo, klubi jossa on keikkoja ja rajuja bileitä ja jonka naapurissa on paljon baareja ja majapaikkoja. Lähempänä ruutitornia, jolle katu päättyy, se on leveä kauppakatu, jolla kesäisin on tuliaiskojuja ja katusoittajia. Se on hyvää maastoa tehdä ostoksia, sen varrella on kahviloita mutta nykyisin sillä on ainakin kesäisin melko turistivoittoinen tunnelma.

Vapauden monumentti
Keskustan uudella puolella sijaitseva Milda on yksi Riian tunnusmerkkejä.

Keskustan uusi puoli – Centrs

Keskustan uudet osat eli Centrs [kartalla] ovat laaja alue, jota voisi kävellä ympäriinsä päivätolkulla. Sillä on monta erilaista osaa, mutta pääosin se on vilkas alue viikolla aamusta iltaan ja melko rauhallinen iltaisin ja viikonloppuisin. Se on suurin piirtein yhtä vilkas kesä- kuin talvikaudellakin, ja näin se on varsin hyvä alue tutustua ja majoittuakin kesäkuukausina ja muina aikoina, jolloin vanhakaupunki on vilkas ja meluisa.

Laima-kello
Laimas pulkstenis eli Laima-suklaatehdan pieni kellotorni on ollut paikalla lähellä Mildaa vuodesta 1924 alkaen.

Vanhankaupungin puolella sijaitsevan Vaļņu-kävelykadun vieressä ovat puistot, joissa on kaikenlaista oopperatalosta kansallisteatteriin. Vain sadan metrin päässä siitä on myös Laimas pulkstenis eli Laima-suklaatehdan pieni kellotorni [kartalla], joka on ollut paikalla vuodesta 1924 alkaen. Tästä vain vähän matkaa eteenpäin on yksi Riian tunnusmerkkejä, Milda [kartalla] eli eräänlainen vapaudenpatsas, jonka virallinen nimi on Brīvības piemineklis. Se onkin antanut nimensä ensin bulevardina alkavalle ja sitten valtakatuna jatkuvalle kadulle, ja tämä on alueen pääkatuja. Se on paras katu siirtyä alueen läpi, etenkin jos aikoo alueen äärimmäisellä laidalla olevalle Laima-suklaatehtaalle [kartalla]. Raitiovaunut eivät kulje sitä pitkin, vaan samansuuntaisesti kulkevaa Krišjāņa Barona ielaa pitkin, ja Brīvības-valtakatua pitkin kulkevat useat bussilinjat.

Brīvības ielaBrivibas iela on lähes aina liikenteeltään vilkas katu, ja sen varrella on kaikenlaista. Vilkkaudesta huolimatta varsin kauniissa kortteleissa on esimerkiksi KGB:n entinen päämaja, joka nykyisin on osa miehitysmuseota [kartalla], paljon ravintoloita ja kauppoja. Sen sivukadut ovat nekin monet hyviä kauppa- ja ravintolakatuja, joilla on kaikenlaista mielenkiintoista. Yksi kaupungin kauneimmista kirkoista eli Ģertrūde [kartalla] on samannimisen kadun varrella, ja tässä kirkossa, joka on nimetty matkustajien suojeluspyhimyksen mukaan, on ajoittain konsertteja, joista kerrotaan ulkopuolella olevalla ilmoitustaululla. Lauantaisin klo 18 on usein urkumusiikin konsertteja ja erikoisaikoina kuten pääsiäisenä on musiikkia, ja tapahtumista kerrotaan myös kirkon latviankielisillä verkkosivuilla.

Keskustan uudet osat ovat eläneet noususuhdannetta jo pitkän aikaa, ja edelleenkin tälle varsin laajalle ja monipuoliselle alueelle ilmaantuu kaikenlaista. Vilkkaiden osien läpi kohti uuden keskustan hiljaisempia osia, jotka englanniksi ovat saaneet nimen ”Quiet Centre”, kulkeva Elizabetes iela lienee koko kaupungin merkittävin katu. Tämän osin puistoalueita reunustavan kadun varrella on useita hienoja hotelleja, jugendtyylistä arkkitehtuuria, kaupungin hienoin elokuvateatteri eli SplendidSplendid palace -elokuvateatteri ja myös kauppakeskus Berga Bazārs [kartalla]. Katu alkaa kuitenkin pitkän matkan päässä näistä vilkkaista osista, keskustan hiljaisista osista, joiden ympäristössä kuitenkin on melkoisesti liikennettä arkisin aamusta iltaan.

Elizabetes iela
Elizabetes iela lienee koko kaupungin merkittävin katu. Tämän osin puistoalueita reunustavan kadun varrella on hienoja hotelleja ja jugendtyylistä arkkitehtuuria.

Yksi pääkatuja on aivan Elizabetes-kadun vieressä oleva Alberta iela [kartalla], joka on yksi jugendtyylisen arkkitehtuurin pääkatuja. Sen vieressä on tyylisuuntausta tutuksi tekevä museo ja sen tyylisiä matkamuistoja myyvä kauppa, ja tämä on mukavaa, aina rauhallista aluetta. Alueella on ravintoloita ja kahviloita, ja lähistöllä on myös hotelleja, jotka sijaitsevat tyylikkäällä ja rauhallisella alueella. Huomionarvoisia vierailupaikkoja täällä ovat myös Alberta-hotellin yläkerran terassibaari Star Lounge Bar ja Radisson-hotellin Skyline Bar, jotka tarjoavat ylittämättömät näkymät keskustan uudelle puolelle ja vanhaankaupunkiin.

Elizabetes-katu kulkee useiden kilometrin pituisen matkan, joka alkaa Riian matkustajasataman [kartalla] vierestä ja kulkee ohi monen hotellin ja Lido-ravintolan parhaan pisteen kohti rautatieasemaa, jonka edustalla se päättyy. Korttelit, jotka ovat lähellä rautatieasemaa, ovat uuden keskustan kaikkein vilkkaimpia osia, ja niillä on kaikenlaista myös iltaisin. Liikenne on näillä tienoin ärsyttävän vilkasta, ja Elizabetes-kadulta kohti rautatieasemaa ja Origo-kauppakeskusta kulkevan on vaikea ylittää joitain katuja ilman pitkiä odotteluja.

Muutkin kadut täälläpäin ovat vilkkaita, ja niillä on jonkin verran mielenkiintoisia vierailupaikkoja, kuten sirkus eli Rīgas cirks [kartalla], joka on Merķeļa ielalla. Se on muutaman vuoden ajan ollut remontissa, mutta syksyllä 2019 siellä oli kursseja ja muutakin ohjelmaa ja on mahdollista että se vuonna 2020 avataan kokonaan.

Näissä kortteleissa on paljon majapaikkoja laidasta laitaan, ja täällä on myös paljon öisin avoinna olevia kauppoja ja baareja, jotka voivat olla erittäin hämäräperäisiä ja avoinna aamuun asti. Vaikka nämä kadut tulevat tutuksi monelle, harva niistä pitää ja niiltä yleensä siirrytään nopeasti kohti vanhaakaupunkia, puistoalueita, uuden keskustan miellyttävimpiä osia tai sitten vilkkaiden katujen yli alueelle, jolla on ostoskeskus, Stockmann ja keskustori.

Keskustorin hangaari
Linja-autoaseman vieressä olevissa Zeppelin-halleissa on yksi Riian suurimmista vetonauloista, Centrāltirgus eli keskustori.

Keskustorin ja kauppakeskusten hallitsema alue ja Maskavas Forštate

Alue, joka tulee kaikille kunnolla ostoksille mieliville tutuksi, on Elizabetes-kadun loppupään ja joen välimaastossa oleva varsin kapea kaistale. Se on osin Riian kanavan päällä ja vieressä, ja kanava kulkee Stockmannin alta ja vierestä keskustorin ja linja-autoaseman välistä joelle.

Ensimmäinen merkkipaikka on rautatieaseman kummallakin puolella oleva Origo-ostoskeskusOrigo-ostoskeskus, joka on erittäin mukava paikka talvisin ja huonoilla ilmoilla. Rautatieasemalta lähdetään lähinnä paikallisjunalla Jürmalaan, mutta siltä pääsee muuallekin, kuten Siguldaan ja Venäjälle.

Latvian tiedeakatemia
Kauppahallin ja Stockmannin takana olevat alueet ovat varsin laaja tienoo, nimeltään Maskavas Forštate. Täällä on mm. Latvian tiedeakatemian talo.

Kauppakeskuksen vieressä oleva Stockmann on eräänlainen keskus, jossa on kaupungin suurin elokuvateatteri. Sen vieressä, lähellä jokea, on Autoosta eli linja-autoasema, jolle pääsee muualta kaupungista ratikalla pysäkille nimeltään Prāgas iela [kartalla]. Linja-autoasemalta pääsee kaikkialle Latviaan lähimaihin ja Keski-Eurooppaan.

Linja-autoaseman vieressä olevissa Zeppelin-halleissa on jo pitkään ollut yksi Riian suurimmista vetonauloista, Centrāltirgus eli keskustori, joka muodostuu kauppahallien lisäksi ulkona olevista kojuista ja lähistöllä olevista rakennuksista, joissa on kauppoja ja kaikenlaista muuta. Tori on avoinna päivittäin, myös pyhäpäivinä, ja siellä on vanhaankaupunkiin ja uuden keskustan trendipaikkoihin nähden hyvin edullista ja autenttista. Se on näyteikkuna perinteiseen paikalliseen elämänmenoon, ja sieltä saa kunakin vuodenaikana tuotteita, joita koko maa nauttii. Sen huomattavimpia piirteitä on myös se, että kesät talvet siellä on kaikenlaista eksoottista ja tuoretta myynnissä, sillä sinne tuodaan päivittäin kaukaa entisen Neuvostoliiton eteläosista tuotteita, joista talvisin voi Pohjoismaissa vain haaveilla. Siellä käyvät kaikki paikalliset, ja nykyisin se on myös harmillisen suuressa turistiryhmien suosiossa, ja itse asiassa turistien jatkuva läsnäolo on viime vuosina hieman vesittänyt sen tunnelmaa. HalleissaCentraltirgus-keskustorin halli sisältä voi huoletta ottaa kuvia, kunhan ei ota lähikuvia ihmisistä eikä häiritse kaupankäyntiä.

Kauppahallin ja Stockmannin takana olevat alueet ovat varsin laaja tienoo, nimeltään Maskavas Forštate, jolla on jonkin verran kaikenlaista mielenkiintoista. Latvian tiedeakatemian talo näkyy kauas, ja jos sille suuntaa, kannattaa myös katsastaa sen lähellä oleva Jeesus-kirkkoJeesus-kirkko [kartalla], joka rakennettiin vuonna 1822 ja joka on Latvian suurin klassista tyyliä edustava puukirkko. Alue on nykyisin melko normaali, turvallinen osa Riian keskustaa, ja siellä voi kävellä, katsella lukuisia hienoja puutaloja ja kenties mennä syömään. Siellä on myös jonkin verran majapaikkoja, ja se on ydinkeskustaa edullisempi alue huoneelle, hotellille tai hostelille. Parhaimmillaan alue on kesällä, mutta talvisin sinne ei kannata majoittua eikä siellä juuri silloin kannata vieraillakaan.

Vansu tiltis -silta
Joen toisella puolella oleviin osiin pääsee tutustumaan menemällä Vanšu Tiltis -siltaa pitkin joen yli.

Pārdaugava – Joen toisella puolella sijaitsevat kaupunginosat

Moni jättää jo käytännönkin syistä Daugavajoen toisella puolella olevat kaupunginosat (Pārdaugava) tutkimatta, ja monelle ne tulevatkin tutuksi vain keskustan ja lentoaseman väliä kuljettaessa. Siellä on kuitenkin kaikenlaista, kuten kaksi leirintäaluetta, uudehko erikoinen kansalliskirjasto [kartalla] ja useita pitkälle näkyviä, pilvenpiirtäjämäisiä toimistotaloja.

Ķīpsala

Jos haluaa tutustua joen toisella puolella oleviin osiin, kannattaa mennä Riian linnanRiian linna vierestä kulkevaa siltaa pitkin (Vanšu Tiltis) [kartalla] joen yli. Siellä tulee vastaan saari nimeltään Ķīpsala, jolla sijaitsevat Riian huvipursilaiturit ja jolla on paljon kauniita taloja. Leirintäalue sijaitsee siellä, ja se onkin telttailijoille tai asuntoautolla liikkeellä oleville kätevä paikka viettää yönsä.

Kipsala
Ķīpsalan suurin vetonaula nykyisin on rantakatu Balasta dambis, joka on mukulakivikatu ja jonka varrella on monipuolinen määrä hienoja, pääosin vastikään kunnostettuja taloja.

Alueen suurin vetonaula nykyisin on rantakatu Balasta dambisBalasta dambis, joka on mukulakivikatu ja jonka varrella on monipuolinen määrä hienoja, pääosin vastikään kunnostettuja taloja. Sen alussa oleva hiekkaranta erilaisine vempaimineen ja keinuineen on paikka, jossa perheet ja muutkin jonkin aikaa viihtyvät. Ne, joita pikkurahan puute ei vaivaa, voivat ruokailla kadun loppupäässä olevassa Hercogs-ravintolassa.

Saarella on myös jonkin verran muuta nähtävää, ja ihmisten kokemuksista voi lukea TripAdvisorista.

Kalnciema

Suurimman huomion tätä nykyä joen toisella puolella ansaitsee korjattujen puutalojen alue, Kalnciema kvartāls [kartalla], jolle suurimman syyn lähteä antaa ympäri vuoden lauantaisin klo 10–16 pidettävä tuottajatoriTuottajatori Kalnciemassa. Muulloinkin kesäaikaan sinne on mukava lähteä, katsella taloja, nauttia tunnelmasta, syödä tai istahtaa juomalle. Ennen joulua siellä on myös sunnuntaisin tori, ja alueella on ilmaisia ulkoilmakonsertteja joka torstai, toukokuun alusta syyskuun loppuun.

Alue on tarjontoineen kuitenkin jakanut siellä vierailleiden mielipiteet, eivätkä kaikki ole pitäneet siellä vierailusta. Kalnciema on kuitenkin hyvä esimerkki perinteisestä riikalaisesta asuinalueestaAsuinaluetta Kalnciemassa, ja siellä on nähtävää Slokas ielanSlokas iela [kartalla] varrella. Siellä on esimerkiksi kaunis MartinkirkkoMartinkirkko. Yhden raitiovaunupysäkin matkan eteenpäin on Latvian yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha [kartalla]. Sinne on vuodenajasta riippuen 3,50–5 euron pääsymaksu, ja se on myös eri vuodenajoin eri tavoin avoinna: talvella klo 10–16, huhti- ja lokakuussa klo 10–19 ja toukokuun alusta syyskuun loppuun klo 10–21.

Keskustasta rautatieaseman edustalta ja lähistöltä Kalnciemaan pääsee esimerkiksi bussilinjoilla 9 ja 25 (pysäkki ”Melnsila iela”). Kalnciemaan kulkevat kenties kaikkein kätevimmin raitiovaunulinjat 1 ja 5, ja siellä kirkon lähellä oleva pysäkki on “Mārtiņa iela” ja nopeimmin torille pääsee jäämällä pois edellisellä pysäkillä, nimeltään “Kalnciema iela”.

Latvian kansalliskirjasto
Latvian kansalliskirjasto sijaitsee Torņakalnsin alueella.

Torņakalns

Kolmas alue, jolla voi joen toisella puolella vierailla, on Torņakalns, joka kuitenkin on melko laaja alue. Sinne voi siirtyä kävellen tai monella eri raitiovaunulinjalla (1, 2, 5 ja 10) yli sillan nimeltään “Akmens tilts”, jolloin saapuu Latvian erikoisen kansalliskirjaston [kartalla] eteen. Siltä on melko lyhyt kävelymatka puistoalueelle, joka tunnetaan nimellä Uzvaras parks, ja tämän laajan puiston näkemisen arvoisin asia on suuri neuvostoaikainen sotamuistomerkkiNeuvostoaikainen sotamuistomerkki [kartalla], jonka ympäristössä on mukava kesäaikaan kävellä.

Melko lähellä sitä on toinenkin puistoalue, ja sen vieressä on Torņakalns-rautatieasema [kartalla], jolta paikallisjunalla pääsee muutamassa minuutissa takaisin Riian keskustaan. Sen yhteydessä on muutama muistomerkki, jotka kertovat paikallisten joukkokuljetuksista Siperiaan toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2019/10

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti