Lisää yrityksesi
Maan mainioiden
matkakohteiden
joukkoon
Tavoitat matkaa suunnittelevia Pienen matkaoppaan lukijoita.
70% lukijoistamme
aikoo tehdä kotimaanmatkan
puolen vuoden sisällä.
Lue lisää
Melomassa, Mäntsälä
Melomassa, Mäntsälä (täyskuva)

Muistatteko vielä Kake Singersin rallatuksen "Mäntsälä mielessäin"? Moni ei ehkä muuta kappaleesta muistakaan kuin mukaansatempaavan kertosäkeen osan. Kuitenkaan kappaleessa ei kerrota Mäntsälän sytyttävästä tulitikkuhistoriasta eikä edes viitata kuuluisaan Mäntsälän kapinaan. Siinä ei kerrota maailman ehkä suurimman tutkimusmatkailijan nuoruusajasta Mäntsälän Alikartanossa eikä Mustijoen tukinuittajista.

Mäntsälän sepänmäki
Hirvihaarasta löytyy idyllinen ulkoilmamuseo, Sepänmäen käsityömuseo.

Mäntsälä

Mäntsälä on yli 20 000 asukkaan kunta Uudellamaalla. Pinta-alaltaan se on yksi suurimmista Uudenmaan kunnista, lähes kolme kertaa Helsingin kokoinen. Vaikka Mäntsälän pohjoisosat rajoittuvat Päijät-Hämeeseen, Helsingistä matka taittuu alle tunnissa autolla ja junalla vielä nopeammin. Mäntsälä siis soveltuu hyvin päiväretkikohteeksi, vaikkakin halutessa voi hyvin myös köllähtää puhtaisiin lakanoihin.

Mäntsälän historia alkoi, kun ensimmäinen kirkko nousi vuonna 1585 kirkonmäelle. Nykyinen kirkko seisoo kuta kuinkin samalla paikalla. Sen korkealle kurottava kirkon torni näkyy jo pitkän matkan päästä Mäntsälään saavuttaessa. Kultainen risti tornin huipulla säihkyy kuin kultakimpale auringon siihen sopivasti paistaessa. Nykyinen tiilinen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1866.

Mustijoki – kauppiaiden ja viikinkien kulkureitti

Mäntsälän läpi virtaa Mustijoki, ja sen haara, Mäntsälänjoki, halkoo Mäntsälän keskustan. Mustijoella on ollut tärkeä merkitys Mäntsälälle. Joki toi ensimmäiset asukkaat, kun hämäläiset valuivat jokea pitkin etelämmäs uusille asuinseuduille. Sitä ennen se oli jo ollut kulkureitti ja kauppakäyntiväylä.

Suoraan Hämeestä ei Mustijokeen päässyt, sillä Mustijoki katsotaan alkavaksi Pohjois-Mäntsälästä. Vedenjakaja Hämeen vesistöihin oli kuitenkin kohtuu helppo ylittää vaikka suurenkin laivaston kanssa. Tätä reittiä pitkin hurjat viikingit ovat koittaneet valloittaa turkiskaupasta kuulua Hämettä. Toisaalta jokea on myös käytetty pakoreittinä, kun aluettaan puolustavat hämäläiset olivat estäneet viikinkien valloitusaikeet.

Hirvihaaran kartano
Hirvihaaran kartano toimii hotellina ja sijaitsee muutaman kilometrin päässä tulitikkutehtaan raunioista.

Tikusta asiaa ja kipinäherkkää historiaa

Mustijokea pitkin kulkivat ihmiset, mutta niin myös tukit. Tukkeja kuljetettiin sahoille ja tulitikkutehtaille raaka-aineeksi. Mäntsälä oli 1900-luvun alussa oikea tulitikkupitäjä. Alueella toimi jopa seitsemän tulitikkutehdasta. Tulitikkutehtaan rakentamiselle tuli anoa aina lupa ja usein se haluttiin evätä, sillä tehtailla oli tapana olla paloherkkiä laitoksia. Kun sana kiiri, että Mäntsälässä olisi oivalliset mahdollisuudet tehtaille ja luvatkin heltisivät, niin tehtaita putkahteli moneen kylään. Parhaimmillaan Suomen tulitikkuviennistä kolmasosa oli mäntsäläläisiä tulitikkuja.

Kartanon meijeri
Hotelli Kartanon Meijeri on hotelli- ja kulttuurikäyttöön vuonna 2019 täysin remontoitu vanha meijeri.

Hirvihaarassa tulitikkutehtailija Herman Holmberg oli toisen sukupolven tulitikkutehtailija.  Hän oli kunnianhimoinen ja halusi rakennuttaa modernin tiilisen tehtaan joen toiselle puolelle vanhan hirsisen sijaan. Pian tehtaan avaamisen jälkeen, Herman joutui vakavaan onnettomuuteen, kun tulitikkujen kuivausrumpu kaatui ja murskasi hänen jalkansa. Hän kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin. Tulitikkutehdas myytiin ja sen toiminta ajettiin sitten alas. Mutta vielä tänäkin päivänä pariinkin otteeseen palanut tiiliraunio on huomiota herättävä näky Hirvihaaran kylässä Mustijoen rannalla.

Herman Holmberg rakennutti Hirvihaaran kartanon kodikseen 1918.  Nyt yli 100-vuotias Hirvihaaran kartano toimii hotellina ja sijaitsee muutaman kilometrin päässä tulitikkutehtaan raunioista. Kartanolla on kuvattu useita elokuvia ja sarjoja, kuten Pamela Tolan ohjaama elokuva Swingers ja vuoden 2017 Idolsin kartanoviikkojen jaksot.

Hirvihaaran tulitikkutehtaan läheisyydessä on myös Majatalo Elsa, jonka yhteydessä toimii leipomo ja kesäkahvila. Lakanoiden väliin voi myös kömpiä Hirvihaaran Kartanon sisarhotelliin, Hotelli Kartanon Meijeriin Mäntsälän keskustaan. Se on hotelli- ja kulttuurikäyttöön vuonna 2019 täysin remontoitu vanha meijeri. Varsin vastuullista rakentamista on harjoitettu jo n. 1800-luvulla: talon tiilet ovat tarinan mukaan kirkon rakentamisesta ylijääneitä tiiliä.

Mäntsälän keskustasta löytyy, Kapina-tori ja Kapina-niminen baari. Eikä syyttä, sillä onhan Mäntsälä tuttu metakastaan! Vuonna 1932 Mäntsälässä Ohkolan seurojentalolla kajahti kapinan laukaukset. Tilanne Mäntsälän kapinassa oli varsin kipinäherkkä. Ilmaan singottiin 700 laukausta ja vaadittiin silloista hallitusta eroamaan. Seurojen talo ei ole enää olemassa, mutta Mäntsälä muistetaan kapinastaan hyvin.

Mistä löytyy se kuuluisa Jokapaikan höylä?

Hirvihaarasta löytyy idyllinen ulkoilmamuseo, Sepänmäen käsityömuseo. Museo koostuu käsityöläismökeistä, joissa käsityöläiset ovat harjoittaneet ammattiaan. Vanhimmat talot ovat 1700-luvulta. Museossa pääsee sukeltamaan vanhaan aikaan ja siellä riittää ihmeteltävää. Museosta löytyy myös Jokapaikan höylä, mahdatko sen löytää? Sepänmäen käsityömuseo on auki kesäaikaan ja siellä toimii myös kesäkahvila.

Museona toimii myös Nummisten kylässä sijaitseva Alikartano. Se oli kuuluisan tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin lapsuuden koti. Nordenskiöldin kuuluisin saavutus on ollut Koillisväylän löytäminen eli pohjoinen laivareitti Euroopasta Aasiaan.

Sarvikota – Lappi lähempänä kuin luuletkaan

Yksi Mäntsälän erikoisimmista paikoista on ehkä Sarvikota. Se on tiettävästi Uudenmaan suurin lapinkota. Sarvikota sijaitsee Hirvihaaran ja Soukkion kylien rajalla Mustijoen rannalla. Vuonna 2016 Mäntsälään siirrettyyn kotaan mahtuu jopa 80 ihmistä yhtä aikaa nauttimaan tulen tunnelmasta ja Lapin taiasta. Sarvikodassa järjestetään yritysten virkistyspäiviä, yksityisjuhlia ja se toimii Elämyksen Taian Jokamiesmelontaretkien tukikohtana.

Sarvikodan rannasta pääsee suoraan melomaan Mustijoelle. Joki on Sarvikodalta ylävirtaan kapeahko ja vehreä, oikea vihreä syli. Kesällä sähkönsiniset neidonkorennot leikkivät rannoilla ja ulpukan keltaiset kukat pilkistelevät. Tuuli ei juuri koskaan pääse eksymään joelle, eikä laineita muodostu. Joki on siis erinomainen melonta- ja suppailukohde myös aloitteleville melojille.

Jokamiesmelontaretket Mustijoella

Elämyksen Taika on järjestänyt Mustijoella Jokamiesmelontaretkiä vuodesta 2013 lähtien. Jokamiesmelontaretkelle voi ilmoittautua kuka vain, yksin, kaksin tai vaikka perheen kanssa. Myös lapset ovat tervetulleita kokemaan melonnan ihanuus. Retkiä järjestetään kesässä noin 40. Aiempaa melontakokemusta melontaretkelle osallistuvalta ei vaadita. Opas on mukana retkellä huolehtimassa ryhmän turvallisuudesta ja kertoen mielenkiintoisia tarinoita Mustijoesta. Melontaosuuden jälkeen opas keittelee Sarvikodan mahtavassa tulipesässä aidot nokipannukahvit ja -teet, ja kaikki pääsevät paistelemaan herkullisia nuotiolettuja.

Oppaana toimii koulutettu eräopas ja melonnanohjaaja. Retkeen sisältyvät kaikki melontavälineet ja -varusteet aina kanootista kännykkäkuivapusseihin sekä nokipannukahvit ja -teet sekä nuotioletut!

Melontaa
Mustijoki on erinomainen melonta- ja suppailukohde, ja sille järjestää jokamiesmelontaretkiä Elämyksen Taika.

Sarvikota piha-alueineen on auki tilauksesta ryhmille lukuun ottamatta Sarvikodan PopUp-päiviä. Silloin voi vuokrata kanootteja, sup-lautoja tai vaikkapa joenrantalaavun.  Kurkkaa Elämyksen Taian tapahtumakalenteriin

Sarvikota on myös erinomainen paikka järjestää yrityksen virkistyspäivät ja tykypäivät, jotka muistetaan pitkään. 4 tunnin tyky-ohjelmaan sisältyy niin aktiviteetti, maistuva poronkäristys karjalanpiirakkoineen ja nokipannukahvitus sekä nuotioherkut. Ohjelma toimii parhaiten 10-50 hengen ryhmille. Sarvikodan lapintunnelma on myös elämys ulkomaalaisille yritysvieraille, ja tilauksesta loihdimme maukkaat Sarvikodan tulilla tehdyt loimulohet ja muut herkulliset eräruuat, jotka tietysti syödään suomalaiselta päreeltä. Lopuksi pääsee vielä polttamaan päreensä!

Sarvikodalle on helppo tulla autolla, Hanko-Hyvinkää tieltä (tie nro25) Hirvihaaran Golfin risteyksestä matkaa on vain alle viisi kilometriä. Kota sijaitsee myös Hyvinkää-Porvoo pyöräilyreitin varrella, joten pyörälläkin pääsee perille kivasti!

Kaken hittibiisin alkusanat ovat: "Jos sä haluut mennä Lahteen, joudut Mäntsälään?" Kappale siis viittaa järkyttäviin autojonoihin aikaan, jolloin Lahden moottoritie päättyi ennen Mäntsälää, ja kaikki autot pakkautuivat Vanhalle Lahdentielle seisomaan Mäntsälän keskustaan. Nyt junien oikorata tuo Mäntsälään vauhdilla, ja moottoritietä pääsee kivasti niin Helsingistä kuin Lahdestakin mutkattomasti Mäntsälään matkailemaan!

Linkit

Teksti: Julia Loukia
Kuvat: Julia Loukia, Tarja Kuusela, Mika/Lähtöportti matkablogi
2021/04

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti