Sivukartta Ota yhteyttä

Tarton kaupunginosia ja alueita

Tarton historia sai alkunsa 1000-luvun alussa, sillä ensimmäinen maininta alueesta on peräisin vuodelta 1030. Tällä keskeisellä kauppareitillä sijaitsi noihin aikoihin linnake, joka tunnettiin Jurjev-nimellä. Kaupunkina Tartto mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1262, ja osa Hansaliittoa siitä tuli myöhemmin saman vuosisadan aikana. Kaupunki tunnettiin pitkää Dorpat-nimisenä, ja 1700-luvun Pohjan sodan jälkeen se siirtyi osaksi Venäjän suurruhtinaskuntaa. Itsenäisen Viron merkittävin yliopistokaupunki siitä tuli vasta vuonna 1920, eikä sen asema heikentynyt neuvostovuosikymmeninäkään.

Nykyisin Tartto on 100 000 asukkaan kaupunki, joka on Viron kulttuuripääkaupunki ja jonka yliopistolle ei ole maassa tai koko Baltiassa uhkaajia.

Tarton kaupunginosia keskustassa ja sen lähistöllä

Tarton kaupunginosat ovat keskustassa ja sen ympäristössä helposti hahmotettavissa, ja eri osilla on erilaiset roolit. Vanhakaupunki on yliopiston ja kaupungin vanhimpien kortteleiden hallitsema alue, jolla on eniten nähtävää, ravintoloita ja yöelämää. Sen vieressä oleva keskustan uusi puoli on laajempi alue, jolla on kauppakeskuksia, hotelleja, jonkin verran nähtävyyksiä ja kaikenlaista muutakin, etenkin Riia-tien varrella. Sen naapurissa oleva Karlova on puutaloalue, jolla on hyvä ainakin käväistä, ja sen vieressä oleva Vaksali on rautatieaseman elävöittämä kaupunginosa.

Jonkin matkan päässä näistä kahdesta alueesta, Anne kanalin toisella puolella on Annelinn, Tarton suurin kaupunginosa. Toisella puolella vanhaakaupunkia sijaitsevat puutaloalueet ovat eräitä kaupungin viehättävimpiä. Etenkin Supilinn on alue, joka on kasvitieteellisen puutarhan lähellä ja jossa kannattaa käydä kävelyllä, joskaan mitään varsinaisia vierailupaikkoja siellä ei ole. Laaja Tähtvere, joka alkaa Supilinnan vierestä, on monipuolinen alue etenkin kuntoilijalle, mutta siitä on lyhyellä lomalla tai ensimmäisellä vierailulla hankala saada minkäänlaista otetta.

Joen toisella puolella ja hyvin lyhyen matkan päässä pääaukiolta ja Kaubamajalta, on turistin näkökulmasta mielenkiintoinen kaupunginosa, Ülejoe. Sen lähellä on kaksi kaupunginmuseota, mutta sitäkin monipuolisempi alue on Raadi, jossa sijaitsee Viron kansallismuseo ja joka on tunnettu suuresta puistoalueestaan ja kartanostaan.

Vanhakaupunki ja Toomemägi

Tarton vanha keskusta eli eräänlainen vanhakaupunki [kartalla] käsittää Raatihuoneenaukion toisella puolella olevat korttelit, joissa suuri osa yliopiston rakennuksista sijaitsee. Tämän lisäksi raatihuoneen takana oleva Toomemägi-puistoalue [kartalla] on olennainen osa Tarttoa, ja sen luonto ja nähtävyydet kuuluvat kenen tahansa kaupungissa oleskelevan vierailulistaan.

Raekoja plats on Tarton keskusaukio ja kaupungin elämän keskipiste ympäri vuoden, ja sen alueella pääsee hyvin sisään kaupungin ainutlaatuiseen henkeen. Tarton roolista eräänä Pohjois-Euroopan merkittävimpänä yliopistokaupunkina kertoo kauniin raatihuoneen edessä oleva Suutelevat opiskelijat -suihkulähde, jonka luona on kesäaikaan usein vilskettä ja erilaisia esityksiäkin.

Raatihuoneessa sijaitsevassa ystävällisessä turisti-infossa on hyvä piipahtaa heti vierailun aluksi, ja aukion laitamilla oleviin rakennuksiin kannattaa tutustua vierailun aikana. Ensi silmäyksellä aukio vaikuttaa kesäaikaan ravintoloiden terassien valtaamalta, mutta sen laitamien kauniissa rakennuksissa on kaikenlaista mielenkiintoista, kuten taidemuseo.

Muita varsinaisia nähtävyyksiä ei aukion laitamilla ole, ja aukiota aikansa koluttuaan kannattaa huomio kiinnittää joenrantoihin. Joenrannalla olevalla kapealla puistoalueella on mukava levähtää hetkinen, tutustua sen lukuisiin patsaisiin ja muistomerkkeihin ja nauttia joen tunnelmasta. Puiston kohdalla Kaarsild ylittää Emajoen, ja ikivanhan legendan mukaan vain ne, jotka ylittävät joen sillan kaarta pitkin yläilmoissa, voivat päästä opiskelemaan Tarton yliopistoon eli Viron parhaaseen opinahjoon.

Yliopiston valtaama vanhakaupunki on mukava alue, jolla on melko vilkkaat Rüütli- ja Ülikooli-kadut mutta joka muilta osin on yleensä rauhallinen käveleskelyalue. Yliopiston kauniiden rakennusten lisäksi vanhassakaupungissa on kaupungin kauneimmat kirkot, kuten Jaani kirik eli Johanneksen kirkko ja Uspenskin ortodoksinen katedraali [kartalla], kuten myös koko joukko mielenkiintoisia museoita.

Rüütli on kaupungin ravintola- ja yöelämän keskus, ja Ülikoolin tyylikkäät kahvilat, ravintolat ja hotellit kuuluvat kaupungin parhaisiin. Niiden sivukadut ja etenkin Küütri ovat nekin mielenkiintoisia niin baareiltaan kuin ravintoloiltaankin. Samoilla kaduilla on hyviä putiikkeja, joissa voi ostella käsitöitä ja normaalia uniikimpia tuotteita kuin kauppakeskuksista.

Raatihuoneen takana oleva Toomemägi on Tarton kohokohtia niin luontonsa kuin nähtävyyksiensäkin puolesta. Siellä on aina rauhallinen tunnelma, ja Tarton asema Viron sivistyneimpänä kaupunkina ja henkisenä keskuksena käy täällä hyvin selväksi. Puistoalueen patsaat esittelevät maan sivistyneistön kärkipäätä, sen museoissa oppii kaikenlaista ja sen alueella on mukava viettää aikaa niin kävellen, istuskellen kuin nähtävyyksiä kolutenkin. Näillä tienoin kannattaa oleilla lähinnä kesällä, jolloin parhaat kuukaudet viettää puistoissa aikaa ovat kolme varsinaista kesäkuukautta. Muulloin alueen museot ovat vierailemisen arvoisia, mutta puiston anneista voi täysin nauttia oikeastaan vain parhaina kesäkuukausina.

Rüütlista katsoen Raatihuoneentorin toisella puolella oleva Küüni [kartalla] on monipuolinen kävelykatu, jolla on useita baareja ja ravintoloita, ja se johtaa ydinkeskustan vanhoista osista sen uudempiin osiin. Küünin varrella on kaikenlaista, kuten suuri Keskpark eli keskuspuisto, ja kadun päässä on Kaubamaja, jolta alkavat uuden keskustan korttelit.

Keskustan uudet osat

Alue Küüni-kävelykadulta hivenen eteenpäin on suureksi osaksi aivan uudelleen muokattu, ja sen tarjontaan kuuluu kauppakeskuksia, hotelleja ja uimahallin ja linja-autoaseman kaltaisia komplekseja.

Sen alueella sijaitsevat monet suuret kansainväliset mitat täyttävät ostoskeskukset mutta myös sellaiset perinteiset ostospaikat kuin Turuhoone eli kauppahalli [kartalla] ja siitä vähän matkan päässä majaansa pitävä tori [kartalla], jonka yhteydessä on myös kauppahalli.

Alueella on kaupungin aina vilkas linja-autoasema, jolta vilkkaimpina aikoihin pääsee bussilla Tallinnaan vartin välein ja ympäri vuorokauden. Sen vieressä on hotelleja niin pienelle kuin suurellekin matkakassalle, uimahalli [kartalla], AHHAA-tiedekeskus, 83 metriä korkea Tigutorn eli Etanatorni ja useita eri ostoskeskuksia, joista monipuolisin on Kvartal [kartalla]. Joenrannalla on alueen teatteri eli Sadamateater [kartalla], jossa on esityksiä syyskuulta toukokuulle. Sen edessä olevalta laiturilta voi nousta jokiristeilylle, ja sen vieressä oleva Turu-silta erottuu edukseen kaupungin siltojen joukosta.

Alueen toisella puolella, Riia-valtakatua yllämäkeen sijaitsevan puistoalueen yhteydessä on kaupungin pääasiallinen kulttuurikompleksi, Vanemuine [kartalla], jossa voi kuulla korkeatasoista musiikkia ja katsella balettia ja teatteriesityksiä. Teatterilla on esityspaikkoja muuallakin kaupungissa, ja niihin kuuluvat samalla Vanemuise-kadulla oleva pieni sali ja Sadamateater. Teatterin alueella on pitkät etäisyydet eikä paljonkaan nähtävää, mutta teatterin edustalta pääsee hyvin kävellen kurvaamaan Tähe-katua [kartalla] pitkin kohti Karlovan asuinaluetta.

Karlova

Uuden keskustan vieressä on Karlova, joka on Tarton taidekoulun päämaja [kartalla]. Koulu kuten moni muukin tälle suurelle, idylliselle puutaloalueelle tärkeä sijaitsee Tähe-kadun varrella, jota pitkin kulkee bussi numero 9. Eniten kaikenlaista on Eha-kadun kulmauksessa, jossa on samanniminen bussipysäkki. Karlovan pääkadulla on tällä kohtaa muutama kauppa, kahvila ja Barlova, joka on baarimainen ravintola. Karlovan muihin tärkeisiin kohteisiin kuuluu Karlova park -puistoalue [kartalla], jolla sijaitsee Karlovan kartano (Karlova mõis), Eha- ja Salme-katujen risteyksessä.

Kylämäisessä Karlovassa voi tehdä hyviä ostoksiakin vanhanajan tyyliin, niin Tähe- kuin joillain muillakin kaduilla. Jonkin verran nähtävää on Õnne- ja Salme-katujen risteyksessä, jossa on liikkeitä ja kirkkoja ja jonne kulkee toinen kaupunginosaa halkova bussi, numero 6. Paljon nähtävää Karlovassa ei ole, mutta siellä on sitä kuulua Tarton tunnelmaa (Tartu vaim) ja siellä on myös muutama majapaikka, joissa yöpyvä todellakin pääsee kaupunginosan henkeen kiinni.

Vaksali

Karlovasta vähän matkan päässä Riian maantien takana oleva Vaksali tulee tutuksi etenkin niille, jotka käyttävät rautatieasemaa [kartalla].

Alueella kannattaa käydä muutenkin, sillä siellä on joitain nähtävyyksiä, etenkin Riia- ja Vanemuise-katujen varsilla. Aparaaditehas [kartalla] on Paavalin kirkkoa vastapäätä oleva entinen tehdas, jonka tiloissa on ravintoloita, kauppoja ja gallerioita.

Sen lähistöllä on otettaan viime vuosina parantanut, yliopiston ylläpitämä luonnontieteellinen museo [kartalla], ja sitä vastapäätä Vanemuisen pieni sali, molemmat Vanemuise-kadun varrella.

Toinen hyvä alue Vaksalissa on Riia- ja Karlovaan johtavan Väike-Tähe-katujen kulmauksessa [kartalla], mistä löytyvät KGB-museo ja Ekraan-elokuvateatteri. Jonkin matkan päässä tästä eteenpäin on vielä tämän alueen yksi kohokohta, Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1917 valmistunut Paavalin kirkko [kartalla].

Vaksalissa on jonkin verran myös majapaikkoja, kuten lähellä tätä kulmausta oleva hostel, siellä on jonkin verran kauppoja ja kauppakeskuksia, mutta etäisyydet siellä ovat pitkiä ja puuduttavia.

Supilinn

Vanhankaupungin vieressä, kasvitieteellisen puutarhan takana sijaitseva Supilinn [kartalla] on viehättävä puutaloalue, jossa kannattaa ainakin käväistä. Tämä oli suomaata vielä 1800-luvulla mutta silloin sitä alettiin kuivata ja kehittää, ja siitä tuli edullinen, työläisten suosima asuinalue. Alusta lähtien täällä oli paljon viljelyksiä pihoissa, ja katujen nimet, jotka viittaavat papuun, marjaan, herneeseen ja perunaan, ovat saaneet nimensä siitä syystä. Nykyään siellä on paljon kauniita puutaloja, joiden asukkaina ovat vieläkin usein opiskelijat ja taiteilijat. Erityisen hyvä ajankohta vierailla tällä on huhtikuun lopun Supillinan päivien aikaan, ja tietysti kesäkuukausina paikka on miellyttävimmillään.

Jos Supilinnaan lähtee kävelylle, hyviä katuja tutustua ovat etenkin Kroonuaia, jota pitkin voi kävellä kaupunginosan sydämeen, ja Herne, joka vie kohti Tähtveren suurta puistoa.

Tähtvere

Supilinnan vieressä sijaitseva Tähtvere on yksi Viron tunnetuimpia kaupunginosia, ja sen alueella on normaalia hienompia omakotitaloja ja jonkin verran ajanvietettä.

Tähtveren alueella sijaitsee Tarton Laululava [kartalla], jolla maan ensimmäiset kuorojuhlat vuonna 1869 pidettiin. Sen vieressä on Tähtveren Spordipark [kartalla] eli suuri ja ympäri vuoden monipuolinen urheilupuisto, jossa on Puhkepark ja sen vieressä vielä Dendropark, molemmat hyviä niin kesä- kuin talvilajeillekin.

Kaupunginosan nähtävyyksiin kuuluu myös A. Le Coqin panimomuseo [kartalla]. Se on keskustaan johtavan Kreutzwaldi-pääkadun varrella, ja samalla kadulla on myös numerossa 6, aivan panimomuseota vastapäätä, Alvar Aallon suunnittelema Villa Tammekann.

Kreutzwaldin varrella sijaitsee myös Tähtveren kartano [kartalla], jolle kuten kaikille muillekin Tähtveren vierailupaikoille pääsee kätevimmin keskustasta bussilinjoilla 3 ja 6.

Kaupunginosaan on työlästä ja aikaa vievää tutustua perinpohjaisesti, mutta jos haluaa vierailla tässä Jaan Krossinkin romaaneissa mainitussa kaupunginosassa, voi sen tehdä varsin nopeasti. Supilinnasta ja Riia-kadulta on aika lyhyt matka Veski-katua pitkin kohti roomalaiskatolista kirkkoa. Tämän kadun varrella ja tuntumassa on paljon kauniita rakennuksia ja alueelle tyypillistä älyllistä ja rauhallista tunnelmaa.

Ülejoe ja Raadi

Joen toisella puolella oleva Ülejoe on kaupunginosa, joka ei monellekaan tule tutuksi, mutta sen puistoalueet [kartalla], jotka ovat joenrantojen lähellä, ovat Tarttoa jo ennestään tunteville hyvä vierailupaikka.

Aivan puistoalueen vieressä kulkevan valtakadun toisella puolella sijaitsee kaupunginmuseon päärakennus (Narva mnt 23) [kartalla], joka on avoinna ke–su klo 11–18. Siellä on aina pari näyttelyä, jotka tosin eivät usein vaihdu, ja ne voi nähdä etusivulla. Sinne on viiden euron pääsymaksu, mutta muihinkin kaupunginmuseoihin mielivän kannattaa ostaa yhteislippu.

Toinen alueen museo on laulujuhlista kertova museo [kartalla], joka sijaitsee jonkin matkan päässä Narvan maantieltä. Tämä on ilmainen vierailupaikka, joka on avoinna samoin aukioloajoin kuin päämuseo, mutta se on avoinna myös tiistaisin.

Museon vierestä kulkeva Roosi on alueen merkittävimpiä katuja, jolla tosin ei ole paljon palveluita tai näkemistä. Se kuitenkin johtaa alueelle, joka on sellaisenaan Tartossa melko uusi, ja kadun loppupäässä sijaitsee ylösalaisin oleva talo [kartalla].

Aivan talon lähellä sijaitsee Viron suurin museo, eli vuonna 2016 avattu Kansallismuseo, jonne on joenrannalta reilun kilometrin matka. Rakennus on suuri ja näkemisen arvoinen, mutta sen näyttelyihin tutustumiseen kuluu useita tunteja. Huomionarvoinen seikka on se, että museo on suljettu ma ja ti.

Lähellä puistoa sijaitsevat Raadin järvi ja kartano [kartalla], joilla kesäisin voi käväistä. Laajalla puistoalueella on kaikenlaisia harrastusmahdollisuuksia, mutta siellä on myös muuta nähtävää, josta voi lukea Visit Estoniasta suomeksi.

Yksi alueen vetonauloja on sotilaskäyttöön tarkoitettu Raadin entinen lentoasema [kartalla]. Se sijaitsee kauempana joesta kuin museo, ja sinne on vähän pitkä matka kävellen. Lentoasemalle mennään tapahtumiin, ja siellä on ollut jonkin verran suuren luokan konsertteja, ja niitä tulee lähivuosina lisää.

Annelinn

Jos joen toisella puolella kulkee rantaa pitkin kulkee pohjoiseen, saapuu pian tekojärvelle nimeltään Anne kanal [kartalla]. Sille on kaikkein lyhyin matka, jos kulkee torin ja linja-autoaseman takana olevaa siltaa pitkin (Turusild).

Anne kanalin rannoilla on todellista kesäistä pohjoisen rantatunnelmaa, sillä siihen on tuotu hiekkaa, ja matala, kesäisin lämpimäksi tuleva vesi soveltuu hyvin perheen pienimmille. Hiekkarannan vieressä on mukiinmenevä rantaravintola, jossa on halvat mutta hyvät ruoat ja juomat. Lenkkeilijät kiertävät Anne kanalia terviseradaa eli lenkkipolkua pitkin ja sitä pitkin jos jatkaa kohti pohjoista, saapuu pian suurelle Eedén-kauppakeskukselle [kartalla]. Keskuksen yhteydessä on kaikenlaista pikaruokapaikoista huoltoasemaan, ja sen ohitse kulkevalla Kalda teellä on lisää kaikenlaisia, etenkin autoilijoille soveltuvia kauppoja. Parikin ruokakauppaa on Annelinna keskus -pysäkin vieressä, ja Selveriltä saa myös lippuja julkisiin liikennevälineisiin.

Tämä on suuren metsäalueen laitamilla olevia alueita, lähistöllä on myös kaupunginosan huokeahintainen Starest-hotelli [kartalla] mutta etäisyydet ovat täällä pitkiä ja linja-auto on hyvä tapa siirtyä Annelinnan ja keskustan väli. Hyvin tänne tulevat keskustasta ostoskeskus Kvartalin edustalta monet linja-autot, kuten 1 ja 2.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/11