Kevät herättää monissa kaipuun matkustamiseen.
Tässä tekstissä tarkastelemme vaihtoehtoja kevätmatkakohteille ja tarjoamme ideoita lomalle, joka on sekä lämmin että kohtuuhintainen.
Lue, minne keväällä kannattaa matkustaa
Hampurin kaupunkialueella asuu 1,86 miljoonaa ihmistä, ja koko metropolin alueella, joka käsittää myös sellaisia kaupunkeja kuin Bremenin ja Lyypekin, asuu yli viisi miljoonaa ihmistä. Se on kaupunkialueeltaan Saksan toiseksi suurin kaupunki, ja se poikkeaa melkoisesti muista Saksan suurista kaupungeista. Se on ainoa suuri merellinen Saksan kaupunki, ja ilmasto on erilainen eli talvisin leudompi ja kesäisin viileämpi kuin eteläisemmässä Saksassa.
Kaupunki on Saksan ja Euroopan vauraimpia, ja siellä oli maan ensimmäinen pörssi. Se on sellaisten suurien yritysten kuin Airbusin ja Unileverin päämaja, ja siellä on useita suuria media-alan konserneja, joista sanomalehdet Der Spiegel ja Die Zeit ovat tunnetuimpia. Hampurin satama on Saksan suurin ja Euroopan toiseksi suurin, ja jo tämänkin takia se on maan kansainvälisimpiä kaupunkeja. Sen asukkaista lähes 30 % on peräisin Turkista, yli 20 % Aasiasta ja lähes 7 % Afrikasta.
Hampuri on suuri ja laajalle levittäytynyt kaupunki, ja se on myös yksi maailman harvimpaan asutetuista miljoonakaupungeista. Kaupunginosat ovat lähes poikkeuksetta ainakin jonkin verran erillään toisistaan, mutta tästä huolimatta aina ei ole niin väliä mistä kaupunginosasta on kyse.
Etenkin ydinkeskusta on jakautunut moneen eri osaan, joista ostoskatujen puolella oleva Neustadt eli uusi osa on melko erilainen kuin lähellä entisiä satama-alueita oleva Altstadt eli vanhakaupunki, joka sekin on varsin monipuolinen ja laaja kaupunginosa. Vanhankaupungin kiehtovin osa lienee Kontorhausviertel, joka on lähellä entistä varastoaluetta Spreicherstadtia, ja vuonna 2015 ne lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon.
Näiden kaupunginosien lisäksi kaupungissa vierailevalle voivat tulla tutuksi edelleen Spreicherstadtin viereen nouseva HafenCity ja varastoalueen toisella puolella olevat joenrannat (Elbpromenade ja Landungsbrücken), jotka kuuluvat vanhankaupunkiin ja St. Pauliin. Myös Schanzenviertel, joka on messualueen vieressä, on kaupunginosa, joka tulee monille tutuksi. Niiden lisäksi rautatieaseman vieressä oleva St. George tulee ainakin osin tutuksi niille, jotka saapuvat sinne junalla tai linja-autolla tai jotka majoittuvat sen entistä monipuolisempiin hotelleihin.
Hampurin varsinainen keskusta eli Mitte on laaja alue, ja se käsittää suurin piirtein kaikki kaupunginosat ja alueet, joilla kaupungissa muutaman päivän vierailulla oleva näkee. Näin ollen Mittestä puhuminen ei ole hedelmällistä, vaan kannattavampaa on nähdä alue, joka on kaupungintalon edustalla olevan aukion (Rathausmarkt) ympärillä, kaupungin ydinkeskustana.
Ydinkeskustaan kuuluvat Poststrassen ja muiden Kleine Alsterin takana olevat ostoskadut, kuten myös alueet lähellä Planten un Blomen -puistoa, jotka muodostavat ydinkeskustan uuden osan (Neustadt).
Ydinkeskustaan kuuluvat myös keskusaukion ja Zollkanalin välimaastossa olevat varsin laajat korttelit, joita usein kutsutaan vanhaksikaupungiksi (Altstadt). Sillä on kuitenkin erilaisia osia, kuten Kontorhausviertel ja täysin uusi Mönckebergstrasse, mutta nimensä tämä alue ansaitsee sen takia, että se on ydinkeskustan vanhinta korttelistoa, sillä tulipalojen ja pommitusten tuhoamassa Hampurissa ei ole samanlaisia vanhoja kortteleita tai edes vanhoja rakennuksia kuin joissain muissa Saksan kaupungeissa. Itse asiassa siellä on hyvin vähän juuri minkäänlaista 1850-lukua edeltävää arkkitehtuuria, lukuun ottamatta joitain kirkkoja, jotka nekin ovat joko uudelleen rakennettuja tai raunioina.
Ydinkeskusta on alue joka rajoittuu yhdellä suunnalla päärautatieasemaan ja sen ohi kulkeviin kiskoihin, toisella suunnalla Zollkanaliin, kolmannella Herrengrabenfleet-kanavaan ja neljännellä Planten un Blomeniin ja Dammtor-asemaan. Tästä alueesta vain osat tulevat muualta tulevalle tutuiksi, eikä kaupungissa vierailevan ole tarvetta tutustua eri osiin ja niiden rajoihin tämän enempää.
Keskustan uusi osa eli Neustadt ei olemukseltaan poikkea monista vanhaksikaupungiksi luokiteltavista kortteleista. Se on turistin näkökulmasta pienehkö alue, sillä harva lähtee kohti Dammtor-asemaa eikä sen ympäristössä oleva alue ole kovin oleellinen kuin niille, jotka lähtevät tänne oopperaan. Jos alueen laitamille kuten juuri oopperaan tai Planten un Blomen -puistoon tulee asiaa, kannattaa sinne kulkea suoraan metrolla eikä lähteä jalkaisin hortoilemaan sinne läpi pitkien ja puuduttavien korttelien.
Hampurin keskus on Rathausmarkt [kartalla], ja siltä lähtevät kadut ja sen vieressä olevat alueet ovat olennaisinta Hampuria.
Kahdella eri suunnalla eli Mönckebergstrassen ja Alsterarkaden-pylväskäytävän suunnalla ovat kaupungin parhaat ostospaikat, ja näissä kortteleissa on myös jonkin verran nähtävyyksiä ja ravintoloita. Yöelämää on sitäkin Rathausmarktin tuntumassa, ja niin aukio kuin sen vieressä olevan järven (Binnenalster) rantapromenadikin (Jungfernstieg ) ovat marras-joulukuussa pidettävien joulumarkkinoiden pääpaikkoja.
Jungfernstieg
on yksi kaupungin hienoimpia paikkoja, mutta lähes 1000 vuotta vanhassa Hampurissa se on melko uusi rantapromenadi. Vasta 1800-luvulla Alsteriin alettiin kiinnitettää huomiota, ja äveriäät kauppiasperheet alkoivat muuttaa alueelle. Sunnuntaisin perheillä oli tapana tehdä kävelyretkiä Binnenalsterin rannalla, ja suurimman huomion veivät perheiden naimattomat tyttäret eli ”Jungfern”, jotka sitten antoivat rantapromenadille nimensä. Nykyään tämä on paikka, jossa kesäkauden aikana istutaan
terasseilla
ja noustaan mitä erilaisimpiin reitti- ja
risteilyveneisiin
.
Alsterarkadenin suunnalla on Hanseviertel, eli kaupungin hienoin paikka tehdä ostoksia, ja samannimisen ostoskeskuksen [kartalla] ympäristön kadut ovat kalliita, lähes yksinomaan luksusluokan ostospaikkoja. Hampuri on Saksan vaurain ja perinteisesti myös Euroopan vauraimpia kaupunkeja, ja rahaa siellä riittää.
Tämä alue on virallisesti ”Passengenviertel”, ja se on kalliiden liikkeiden lisäksi erilaisten kauppakeskusten hallitsemaa aluetta. Alue on melko vilkas perjantai- ja lauantai-iltapäivisin, mutta sunnuntait ovat siellä hiljaisia päiviä, sillä Saksassa sunnuntait ovat päiviä, jolloin aikaa vietetään läheisten kanssa, museoissa ja muilla perinteisillä tavoilla.
Vanhakaupunki, joka saksalaiseen tyyliin on nimeltään Altstadt, on lähes käsittämättömän laaja alue, jota ei hevin miellä yhdeksi ja samaksi kaupunginosaksi. Oli miten oli, tämä alue, johon tulee tutustuttua niin ostoksia tehdessä kuin nähtävyyksiä katsellessakin, ja sen alueella on paljon kaikkein oleellisimpia Hampurin vierailupaikkoja.
Kaupungissa on vauraudesta ja rikkaista huolimatta pääasiallisesti kuitenkin keskiluokkaa ja paljon lähiöitä, ja he tekevät ostoksiaan ydinkeskustassa
Mönckebergstrassella
[kartalla], joka kulkee Rathausmarktilta päärautatieasemalle (Hauptbahnhof). Sen tuntumassa on paljon muitakin kauppakatuja, ja tällä alueella on myös jonkin verran hotelleja ja eräitä kaupungin tunnetuimpia teattereita.
Mönckebergstrasse päättyy Rathausmarktille, ja alueet aukion ja Zollkanalin [kartalla] välimaastossa ovat kortteleita, joissa ei ole juurikaan kauppoja mutta joissa on nähtävyyksiä, ravintoloita ja yöelämää. Yksi kaikkein tärkeimpiä osia turistin näkökulmasta on Kontorhausviertel, joka on kuuluisan Chilehausin [kartalla] ympäristössä. Alue on esitelty tämän oppaan nähtävyys-osassa, ja se on paikka, jossa etenkin viikonloppuisin on mukava kierrellä ja tutustua sen moninaiseen tarjontaan ja erikoisiin taloihin.
Huomionarvoinen on Nikolaifleet, kanava jonka rannoilla on erityisen kauniita taloja. Sen varrella on myös lukuisia toimistotaloja, mikä tekee alueesta aution iltaisin ja viikonloppuisin, mutta niiden keskeltä löytyy esimeriksi kaupungin vanhin silta, Trostbrücke [kartalla]. Se on melko lähellä tämän alueen merkittävintä ja vierailluinta kirkkoa tai oikeastaan kirkon rauniota, eli Nikolainkirkkoa (St. Nikolai), jonka 144 metriä korkea torni on suosittu paikka käydä tutustumassa alueeseen yläilmoista.
Nikolaifleetin rannoilla oleva Deichstrasse [kartalla] on sekin yksi olennaisimpia vanhankaupungin osia. Se on hyvä, joskin täysin turistivoittoinen katu mennä kesäterassille tai talvella syödä yhdessä sen lukuisista ravintoloista. Talot täällä olivat alun perin 1600- ja 1700-lukujen kauppiaiden asuintaloja, ja täältä, huhun mukaan numerosta 42, alkoi vuoden 1842 tuhoisa tulipalo. Aikalaisten mukaan tulipalo kesti kolme vuorokautta, mutta monet talot jäivät kuitenkin tällä alueella pystyyn, joskin esimerkiksi numerossa 25 on jälkiä tuosta tulipalosta. Deichstrassen ja Kajenin kulmauksen tienoilla on myös hyvää tunnelmaa, sillä tässä kulmauksessa ovat kaunis silta (Hohe Brücke) ja talo nimeltään Haus der Seefahrt.
Vähän toisenlaista tunnelmaa on vanhankaupungin laitamilla, Rödingsmarkt-valtakadun tuntumassa, mutta koko tämä alue kannattaa ainakin kesällä koluta läpi. Näistä jo varsin merellisistä osista, aivan
Binnenhafenin
ja
Baumwallin
tienoilta, löytyy huimia näkymiä, joita voi ihailla silloilta ja muilta korkeilta paikoilta.
Täälläpäin on myös kaunista arkkitehtuuria, joka usein on peräisin 1900-luvun alusta, ja tällaista edustaa
Stellahaus
[kartalla], joka tosin nykyisin on aivan tavallinen toimistotalo.
Hauptbahnhofin, Aussenalsterin, Sechslingspforten ja Nordestrassen väliin jäävä kaupunginosa on St. Georg [kartalla], joka nykyisin on varsin monipuolinen ja moniulotteinen kaupunginosa. Se on laaja kokonaisuus, joka harvalle tulee täysin tutuksi, mutta sen olennaisimmat kadut ja alueet on hyvä oppia ainakin niiden, jotka yöpyvät siellä tai ovat kiinnostuneita sen tarjonnasta.
St. Georg on tunnettu monesta eri asiasta, kuten teattereistaan, hotelleistaan, turkkilaisista ravintoloistaan, monista muista ravintoloista, yöelämästä ja homojen ja lesbojen suosimasta Lange Reihe -kadusta [kartalla]. Yksi merkittävä alue on aukio nimeltään Hansaplatz [kartalla] lähitienoineen, ja tällä alueella on paljon baareja ja myös katuelämää, joka ei kestä lähempää tarkastelua. Yksi varsin monipuolinen ja muualtakin kaupungista vierailunarvoinen katu on Steindamm [kartalla], joka on lähellä linja-autoasemaa ja jonka tuntumassa on paljon majapaikkoja. Sillä on hyviä liikkeitä, joista monet ovat edullisia, maahanmuuttajien ylläpitämiä ruokakauppoja, ja sen varrella on etenkin turkkilaisia ja muitakin ravintoloita.
St. George on keskiluokkaisempi kuin vielä 10 vuotta sitten, mutta edelleenkään se ei ole mikään koko perheen ilta-aikojen vierailupaikka. Se ei kuitenkaan ole vaarallinen alue, joskin siellä on kaikenlaisia suurien kaupunkien tietyille alueille ominaisia lieveilmiöitä. Alueella on kuitenkin paljon normaaleja katuja, ja päärautatieaseman vierestä kulkeva Kirchenallee [kartalla] on katu, jolla perheet ja aratkin ihmiset voivat hyvin yöpyä tai mennä syömään tai iltaa viettämään.
Hampurin satama on vuodesta 1189 lähtien ollut maailman merkittävimpiä, ja joskus aikoinaan, ennen sotia, sekä satama että sen varastorakennusalue olivat aivan ydinkeskustan vieressä. Sota kuitenkin teki satama-alueella tuhojaan, ja nykyään varsinainen satama sijaitsee kaukana keskustasta. Entiset, nykykäyttöä ajatellen hyvin pienet alueet ovat koko 2000-luvun olleet paikkoja, joissa on erilaisia vierailupaikkoja museoista vuonna 2017 avattuun konserttitaloon. Spreicherstadt on alue, jolla on lähinnä museoita ja liikeyrityksiä, mutta HafenCity on pääosin asuinalue, jolla tosin on paljon kaikenlaista sellaista mikä vetää sinne sekä paikallisia että turisteja.
Vanhankaupungin vieressä, Zollkanalin ja Binnenhafenin [kartalla] rannalla oleva Spreicherstadt rakennettiin 1880-luvulta vuoteen 1927, ja pitkään se oli maailman suurin puupaalujen päälle rakennettu varastoalue. Kuten monen muunkin Hampurin osan toisen maailmansodan pommitukset tuhosivat sen pahoin, ja varastot rakennettiin sodan jälkeen kauemmas keskustasta. Osa rakennuksista rakennettiin pikkutarkasti uudelleen, ja ne ovat kaikkein viehättävimpiä alueen rakennuksia.
Parasta tunnelmaa on satama-altaalla nimeltään
Sandtorhafen
[kartalla], jolla on kaikenlaisia aluksia. Altaan ja vanhankaupungin välissä olevilla Kehrwieder- ja Am Sandtorkai -kaduilla on useita hyviä vierailupaikkoja, joista miniatyyrimaailma on perheiden suosikki, ja Am Sandtorkain varrella on varastoalueen historiaa valottava museo. Näiden kahden kadun varrella olevat talot ovat niitä entiseen uskoon sodan jälkeen laitettuja, mutta alueella myös uusia taloja, kuten korkea
Columbus Haus
.
Spreicherstadt on alue, jolla ei asu juuri kukaan, mutta sen vieressä, Sandtorhafenin toisella rannalla oleva HafenCity muodostuu lähes yksinomaan uusista asuintaloista. Alue on laajempi ja monin tavoin tylsempi kuin Spreicherstadt, mutta siellä on kaikenlaista sellaista mikä vetää ihmisiä puoleensa.
Pitkään työn alla ollut Elbphilharmonie [kartalla] on alueen suurin vetonaula, ja se on harvinainen konserttitalo siinä mielessä, että siellä on konsertteja keskikesälläkin. Sen vieressä on lauttalaituri, ja lautta onkin paras kyyti suunnata suoraan konserttiin. Konserttitalon ympäristössä olevilla
aukioilla
on paljon paikkoja, joissa on mukava hyvällä säällä viettää aikaa.
Alue, joka myös vetää ihmisiä puoleensa, on Grasbrookhafen-allas, jonka rantapromenadi,
Dalmannkai
on suosittu paikka paitsi sunnuntaikävelylle myös terassilla nautitulle aterialle tai juomalle. Se johtaa altaan päässä olevalle
Marco-Polo-Terrassenille,
joka on miellyttävä paikka nauttia paitsi HafenCityn ilmapiiristä myös kauniista kesäpäivistä. Tänne on myös tapana tulla tarkkailemaan alueen kehitystä, sillä monet osat siitä ovat vielä työn alla ja koko alueen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Joka vuosi kuitenkin on jotakin uutta nähtävää, kuten vuonna 2017 vihdoin avattu konserttitalo ja metroasema nimeltään Überseequartier
,
jolle voi ydinkeskustasta päästä parissa minuutissa. Aseman vieressä oleva puisto (Grasbrookpark) on mukava paikka etenkin perheille, ja siitä voi jatkaa vielä ohi metroaseman alueille, joille yliopisto on jo alkanut siirtyä.
Myös yliopiston alueella on oma uusi metroasema (HafenCity Universität), ja jos haluaa nähdä rakennustyömaita ja keskeneräisiä alueita, voi siirtyä yli Magdeburger Brücken keskeneräiselle alueelle, jonka valmistumista voi tutkia verkkosivuilta. Alueella on jo vierailupaikkoja, kuten puisto ja museoita, ja täällä ovat jo toiminnassa Prototyp-automuseo ja merenkulkumuseo.
Baumwall-metroasemalta alkava Elbpromenade antaa hyvät näkymät joelle ja entisille
satama-alueille
,
ja se jatkuu aina Landungsbrücken-asemalle, jolla on samantyylinen joenrantapromenadi, nimeltään Landungsbrücken.
Elbpromenade on osa vanhaakaupunkia, ja sen varrella ovat museolaivat Cap San Diego ja Rickmer Rickmers [kartalla].
Landungsbrücken on vanhempi ja prameampi promenadi, jolla on aivan omanlaistansa hohtoa. Tämä vanhaa aika huokuva, viehättävä ja ihmisiä kesäaikaan puoleensa vetävä promenadi jatkuu aina Altonaan ja Fischmarktille asti. Vielä senkin jälkeen niin sanottu Elbmeile on kaupungin parhaita ravintolakatuja, ja koko tällä rantapromenadilla on myös paljon kaupungin parasta yöelämää, etenkin St. Paulin puolella.
Landungsbrücken on osa Hampurin ehdottomasti kuuluisinta kaupunginosaa eli St. Paulia, ja moni suomalainen tietää sen Irwin Goodmanin hitistä Sankt Pauli ja Reeperbahn. Vaikka tämä on kaupungin osin rietas huvittelualue, jonka syntisimmät alueet ovat Reeperbahnin loppupäässä [kartalla] ja lähitienoilla, on se laaja ja monipuolinen alue, jota ei kannata sen huonon maineen ja polttariporukoiden suosion takia ainakaan täysin hyljeksiä.
St. Pauli on siisti, uuden arkkitehtuurin ja suurten puistojen hallitsema alue St. Pauli -metroaseman tienoilla, mutta sen luonne muuttuu melkoisesti, jos siirtyy Reeperbahnia ja huvitusten täyttämää Spielbudenplatzia pitkin kohti Reeperbahnin S-bahn-asemaa. Etenkin Davidstrassen kulmaus Davidwache-poliisitalon ulkopuolella, Davidstrasse muutenkin ja Herbertstrasse ovat paikkoja, joissa maksulliset naiset yrittävät hankkia asiakkaita. Muilta osin Reeperbahnin kulmat ovat suhteellisen siistejä, joskin pornokauppoja ja arveluttavia baareja sen varrella on melkoisesti.
Aivan normaalia baarimeininkiä on luvassa monella eri kadulla, ja täällä voi hyvin käveleskellä ja katsella mieleisiä baareja ja muita illanviettopaikkoja. Turistivoittoisinta on itse Reeperbahnin varrella samoin kuin Hans-Albers-Platz-aukion [kartalla] tuntumassa ja siltä lähtevillä kaduilla. Viikonloppuisin ja erilaisten bileiden aikaan täällä on hyvin vilkasta eikä tämä tällöin välttämättä ole hyvä paikka ottaa iloa irti. Turistivoittoisia katuja ovat etenkin Friedrichstrasse ja sitä jatkava Kastanienallee, mutta kohti jokea suuntaava Davidstrasse on kaikin tavoin raju katu, jolla on monin tavoin alueelle tyypillistä ja autenttista meininkiä.
Toinen turistivoittoinen paikka on Beatles-Platz vähän matkan päässä S-bahn-asemalta Reeperbahnin varrelta, ja se on juuri kaikkein pahimpien paikkojen vieressä. Itse aukiossa ei ole mitään näkemistä, sillä Beatlesin patsaat ovat aika onnettomia. Kaiken lisäksi aukiolla oleskelee yleensä muutama joutomies ja muita epäsosiaalisia yksilöitä. Aasialaisia turisteja tässä kohtaa kuitenkin pyörii kuvauslaitteineen, ja suomalaista saattaa viehättää erikoisin aukioloajoin toimiva
Hesburger
.
Aukiolta lähtevä Grosse Freiheit on St. Paulin toiseksi kuuluisin katu, jolla Beatlesien ura pyörähti käyntiin. Se on nykyisin hyvä katu bändeille, tiskijukkien vetämille bileille ja baareille, joita on moneen lähtöön ja joilla kaikilla on valtaosan vuodesta terassit.
Beatles-Platzista katsottuna toisella puolella Reeperbahnia oleva Silbersackstrasse on yksi alueen parhaita baarikatuja, ja se johtaa kohti St. Paulin miellyttävimpiä asuinkortteleita, joissa on paljon tyypillisiä saksalaisia korttelikapakoita ja ravintoloita. Toinen samantyylinen katu on Lincolnstrasse, mutta näilläkin alueilla ja etenkin näiden kahden kadun välissä olevalla puistoalueella on aina jotakin vähän arveluttavaa, mutta suoranaisen vaarallista täälläpäin ei kuitenkaan ole.
Reeperbahnin alkupäässä, kohti U-bahn-asemaa mentäessä, tulee vastaan kaikenlaista, mutta Spielbudenplatz ja sitä vastapäätä olevat Reeperbahnin korttelit ovat myös Hampurin pääasiallisia huvittelualueita. Aukiolla on useita teattereita, joissa on viihteellisiä esityksiä kuten musikaaleja. Aukion keskelle ilmestyy kesäisin terasseja, hiekkaranta ja lava, ja tämä on huhti-toukokuulta aina syys-lokakuun vaihteeseen paikka, jossa on bileitä ja kaikenlaista sellaista mikä kiinnostaa eniten alle keski-ikäisiä.
Jos Reeperbahnia jatkaa loppuun asti, tulee vastaan suuri Heiligengeistfeld-kenttä, jolle Hamburger Dom eli Hampurin huvipuisto ilmaantuu neljäksi viikoksi alkaen maaliskuussa, heinäkuussa ja marraskuussa. Huvipuisto on Feldstrasse-metroaseman vieressä, missä edelleenkin seisoo lyömätön Flakturm IV -torni, jonka Hitler rakennutti kestämään liittoutuneiden ilmaiskut. Bunkkeritalo on vaikuttavan näköinen rakennus, ja sen suojissa on nykyisin kaikenlaista radioasemista yökerhoon. Sen vieressä on mäkinen, alas kohti Landungsbrückeniä johtava Alter Elbpark, jonka maamerkki on suuri
Bismarck-patsas
ja joka on hyvä reitti kesäisin kävellä Elben rannalle.
St. Paulin vieressä, Reeperbahnin loppupään eli Beatles-Platzin jälkeen alkaa Altonan kaupunginosa. Landungsbrückenin jatke eli Elbmeile on osa sitä, ja siihen kuuluvat myös kuuluisat, sunnuntaiaamuisin pidettävät kalamarkkinat. Joenrannalla on myös paljon merkittävää arkkitehtuuria, jota on jo St. Paulin puolella ja jota on koko pitkän Altonan joenrannan varrella.
Hyvä paikka ihailla tätä pohjoisen Elben (Nordelbe) joenrantaa Altonassa on Dockland-alue [kartalla], jolle voi tulla samannimiselle laiturille lauttalinjoilla 61 ja 62. Sen takana kulkevalla Grosse Elbstrassella on tällä kohtaa useita hyviä kalaravintoloita, ja tämä on hyvä kesäinen vierailukohde niille, jotka ovat Hampurissa ennenkin olleet tai jotka viettävät siellä pidemmän aikaa kuin vain viikonlopun.
Altonan muut pääpaikat ovat sen rautatieaseman [kartalla] ympäristössä, ja jos Altonasta ottaa hotellihuoneen, on sen hyvä olla kävelymatkan etäisyydellä asemalta. Aseman yhteydessä on Altonan ainoa S-bahn-asema, ja sen ympäristössä myös paljon ostospaikkoja, joihin kuuluu useita suuria elektroniikkaliikkeitä.
Kohti jokea mentäessä tulee vastaan myös Altonasta kertova museo, joka on lähellä Altonan kaupungintaloa. Altona oli nimittäin oma kaupunkinsa aina vuoteen 1938 asti, jolloin siitä vasta tuli osa Hampuria. Se onkin oma maailmansa, jossa ei ole kuitenkaan mäkisyyden, vilkkaiden teiden ja huonojen liikenneyhteyksien takia kovin helppo liikkua, mutta se voi tulla osin tutuksi niille, jotka yöpyvät siellä.
St. Paulin pohjoispuolella sijaitseva Schanzenviertel eli paikallisten suussa ”Schanze” on osin St. Paulia muistuttava kaupunginosa. Siellä on etenkin Schanzenstrassella, joka on Sternschanze-S-bahn-aseman vieressä, sen poikkikadulla Susannenstrassella ja sen päässä olevalla Schulterblatt-kadulla paljon baareja ja ravintoloita. Se on perinteisesti ollut opiskelijoiden suosima kaupunginosa, sillä siellä on edullisia asuntoja ja myös paljon edullisia kauppoja, baareja ja ravintoloita. Kaupunginosa on kuitenkin keskiluokkaistunut, ja talonvaltaajat, jotka pitkään ovat hallinneet Schulterblattin varrella olevaa Rote Flora -keskusta, ovat siellä jo pitkään olleet paheksuttuja ja poliisien silmätikkuina. Alueella on kuitenkin edelleenkin berliiniläistyylistä vapaata tunnelmaa, ja se on nykyisin Berliinin tavoin paikka, jossa on lähes kaikille jotakin. Schulterblattin terassit ovat varsin siistejä ja vetävät paikalle kaikenlaisia ihmisiä, ja alueen kaupat ovat monipuolisia ja täällä voi tehdä ostoksia, joita ei muualla tule vastaan.
Sternschanzen U-bahn-metroaseman lähellä sijaitsevat Hampurin suuret messu- ja kongressialueet samoin kuin suuret puistoalueet, jotka alkavat
Schanzenpark-puistosta
[kartalla] ja jatkuvat idässä Alsterjärville , etelässä Landungsbrückenille asti.
Sternschanzen asemalta on lyhyt matka Eimsbüttelin [kartalla] kauniille, vehreälle asuinalueelle, jolta on hyvät mahdollisuudet lähteä soutelemaan tai veneilemään kaupungin vesistöille. Toisella puolella puolestaan on Rothenbaumin kaupunginosa, joka sijaitsee Aussenalsterin rannalla ja jonka vetonaula on Museum für Völkerkunde eli etnologinen museo. Toinen vetonaula on Hampurin luonnontieteellinen museo eli CeNak [kartalla].
Rothenbaumiin pääsee suoraan parhaiten tulemalla joko Rathausmarktilta bussilinjalla 4 tai linja-autoasemalta (ZOB) tai päärautatieasemalta (Hauptbahnhof) bussilinjalla 5. Hyvä keskeinen pysäkki on ”Grindelhof ”, joka on luonnontieteellisen museon lähellä.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2018/01
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
