Alanyan tärkeimmät nähtävyydet

Alanya tunnetaan ennen kaikkea rannoistaan ja vilkkaasta lomatunnelmastaan, mutta kaupungissa ja sen ympäristössä on myös historiallisia nähtävyyksiä, museoita ja luontokohteita. Monet niistä on helppo yhdistää rantapäivään tai muutaman tunnin retkeen.

Kaupungin tärkein nähtävyys on Alanyan linnake ja sitä ympäröivä Linnakukkula, jolta avautuvat laajat näkymät Välimerelle ja kaupungin yli. Samalla retkellä voit tutustua myös Punaisen tornin ympäristöön, historialliseen satama-alueeseen ja vanhaan telakkaan. Keskustassa sijaitsevat arkeologinen museo ja Atatürkin talo tarjoavat puolestaan katsauksen alueen historiaan ja kulttuuriin.

Kleopatran rannan vieressä sijaitseva Damlataş-luola on helppo yhdistää rantapäivään tai linnakevierailuun. Kun kaipaat vaihtelua kaupungin kuumuuteen ja vilinään, voit suunnata Alanyan ulkopuolelle Dimçayn vehreään jokilaaksoon tai yhdistää retkeen vierailun vaikuttavassa Dim-luolassa.

Kale eli Alanyan linnake ja Kale-kukkula

Alanyan linnake, turkiksi Kale tai Alanya Kalesi [kartalla], kruunaa kaupungin yllä kohoavan niemekkeen ja levittäytyy sen kukkuloille noin kymmenen hehtaarin alueelle. Muurien ympäröimä alue ulottuu korkeimmalta huipulta aina rantaviivaan saakka. Ylhäältä avautuvat komeat näkymät kukkulan molemmille puolille, Välimerelle, Alanyan satamaan ja kaupungin ympäristöön.

Linnoitusalue on laaja, joten vierailuun kannattaa varata vähintään muutama tunti. Jos haluat kulkea rauhassa muurien lomassa, pysähtyä näköalapaikoille ja tutustua myös maksullisiin kohteisiin, aikaa voi helposti kulua puoli päivää tai enemmän.

Muureja on yli kuusi kilometriä, ja niiden varrella kohoaa 140 vartiotornia. Osa muureista ja torneista on entisöity, ja alueella pääsee kävelemään monia reittejä pitkin. Matkan varrella on useita näköalapaikkoja, joista avautuvat hienot näkymät. Kaikkialle ei kuitenkaan pääse, sillä osa reiteistä on suljettu ja vain osa linnakkeen sisätiloista on avoinna.

Linnoituksen historia näkyy alueella monina kerrostumina. Täällä on sekä seldžukkien että bysanttilaisten rakennusten jäänteitä, kuten 1200-luvun Süleymaniye-moskeija ja pieni bysanttilainen kappeli. Sisälinnoituksen eli İç Kalen alueella on myös vanhan kirkon raunioita.

Linnakkeen sisällä on lisäksi noin 400 vesisäiliötä eli sarnıçia. Laaja säiliöjärjestelmä turvasi linnoituksen vedenjakelua keskiajalla, ja sen jäänteitä voi nähdä alueella edelleen.

Niemekkeen merenpuoleisella reunalla sijaitsee Tersane eli vanha telakka vuodelta 1227. Seldžukkiaikainen telakka muodostuu meren äärelle rakennetuista kaariholveista, joissa rakennettiin ja korjattiin aikanaan etenkin sotalaivoja. Linnoituksen ympäristöön tutustuessa kannattaa huomioida myös sataman suunnalla sijaitseva Punainen torni, joka kuuluu Alanyan tunnetuimpiin maamerkkeihin.

Linnake ja Tersane ovat Turkin ehdokkaana Unescon maailmanperintökohteeksi, ja ne lisättiin niin sanotulle aielistalle helmikuussa 2000.

Näin pääset linnakkeelle

Ylös pääset monella tavalla. Damlataş-rannan tuntumasta lähtevä köysirata tai "hissi", kuten monet sitä myös kutsuvat, on vaivattomin vaihtoehto, ja samalla pääset katselemaan maisemia jo nousun aikana.

Gondolihissin lisäksi linnakkeelle voi nousta myös taksilla, bussilla tai kävellen. Kävely ylös on maisemallinen mutta melko raskas, koska reitti on paikoin jyrkkä ja mutkitteleva. Kuumalla säällä nousu voi tuntua erityisen raskaalta, joten moiseen urakkaan ryhtyvän kannattaa muistaa vesi, aurinkosuoja ja hyvät kävelykengät. Monelle toimivampi ratkaisu onkin kulkea ylös köysiradalla ja alas kävellen. Näin vierailuun saa sekä maisemallisen köysiratamatkan että mahdollisuuden tutkia linnakukkulan kujia ja näkymiä omaan tahtiin.

Lippujen hinta gondolihissiin

Ajantasaisen hinnan tarkistaminen Alanyan köysiradalle voi olla hieman haastavaa perinteisten nettisivujen kautta, sillä operaattorilla ei ole aktiivista verkkokauppaa tai jatkuvasti päivittyvää hinnastoa netissä. Tarkka hinta selviää yleensä vasta paikan päällä suoraan lippuluukun yläpuolella olevilla digitaalisilla näytöillä. Tämän tekstin kirjoitushetkellä edestakainen hinta oli aikuisilta 620 liiraa eli hieman alle 12 euroa.

Paras aika vierailulle

Kesäkuukausina linnakukkulalla on usein hyvin kuuma. Varhainen aamu on hyvä aika välttää sekä pahinta kuumuutta että suurimpia kävijämääriä.

Toinen vaihtoehto on suunnata linnakkeelle muutamaa tuntia ennen auringonlaskua. Silloin ehdit tutustua alueeseen päivänvalossa ja jäädä seuraamaan iltavaloa maisemapaikoilta. Auringonlaskun aikaan näkymät Alanyan, rannikon ja Välimeren yli ovat yksi linnakukkulan hienoimmista elämyksistä.

Kahviloita, kujia ja levähdyspaikkoja

Kale Yolu -reitin varrella ja muualla linnakukkulalla on pieniä terassikahviloita, teepuutarhoja, ravintoloita ja kioskeja. Vanhojen katujen ja kujien varsilla on myös pieniä käsityö- ja matkamuistomyymälöitä. Kahviloihin on mukava pysähtyä levähtämään ja katselemaan maisemia.

Kızıl Kule eli Punainen torni

Kızıl Kule [kartalla] on yksi Alanyan tunnetuimmista maamerkeistä ja kaupungin parhaiten säilyneitä rakennelmia seldžukkien ajalta. Se kohoaa linnakukkulan juurella aivan sataman vieressä, ja linnakkeelta katsottuna torni erottuu selvästi osana laajempaa historiallista puolustuskokonaisuutta. Siihen kuuluvat myös Alanyan linna, kaupunginmuurit ja Punaisen tornin lähellä sijaitsevat keskiaikaiset telakat.

Torni rakennettiin suojaamaan satamaa ja telakka-aluetta. Sen suunnitteli Alepposta tullut rakennusmestari Ebu Ali Reha, ja rakennustyöt tehtiin 1200-luvulla seldžukkisulttaani Alaeddin Keykubad I:n toimeksiannosta. Torni valmistui vuonna 1226.

Kahdeksankulmainen torni on noin 33 metriä korkea. Jokainen sen sivu on noin 12,5 metriä leveä, ja rakennelman halkaisija on lähes 29 metriä. Massiivisen tornin sisätilat suunniteltiin puolustuskäyttöön, ja rakennukseen kuuluu myös oma vesisäiliö.

Rakennusaineet vaihtelevat kerroksittain. Alaosassa on säännöllisesti hakattua kalkkikiveä ja vanhoista rakennelmista uudelleen käytettyjä kiviosia, kun taas ylemmät kerrokset on muurattu paistetuista punatiilistä. Juuri tiilien väristä torni on saanut nimensä.

Tornia on kunnostettu useaan otteeseen. Mittavat restauroinnit tehtiin 1950-luvun alussa ja jälleen vuonna 1979, minkä jälkeen rakennuksen alakerta avattiin näyttelykäyttöön. Tornissa toimii museo, jonka näyttelyt esittelevät alueen historiaa, kansanperinnettä ja seldžukkien aikaista kulttuuria. Esillä on muun muassa perinteisiä tekstiilejä, vaatteita ja erilaisia käyttöesineitä. Näyttelyiden sisältö voi vaihdella.

Huipulle noustaan kivisiä portaita pitkin, ja askelmia on noin 85. Portaikko on paikoin jyrkkä, kapea ja epätasainen, ja kivipinnat voivat olla liukkaita. Nousu ei ole esteetön, ja se voi olla hankala liikuntarajoitteisille. Nousu kannattaa kuitenkin tehdä, jos kunto sallii. Tornin yläosista avautuvat hienot näkymät satamaan, Alanyan kaupunkiin ja Välimerelle. Myös ympäröivät linnoitusmuurit ja historiallinen satama-alue muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Kamera kannattaa ottaa mukaan.

Vierailua ei tarvitse rajata pelkästään torniin. Punaisen tornin läheltä voi jatkaa kohti historiallisia seldžukkien telakoita, ja alueella on mukava kävellä muureja ja rantaa seuraillen. Torni sijaitsee aivan sataman kupeessa, ja sen edustalla kulkee leveä promenadi. Alanyan keskustan ja sataman suunnasta tänne on lyhyt kävelymatka.

Aukioloajat ja pääsymaksut muuttuvat sesongin mukaan. Talvikaudella torni on avoinna harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin kesällä.

Satama-alueet

Sataman ja Punaisen tornin eli Kızıl Kulen ympäristö kuuluu olennaisesti Alanyan lomaan, ja merellisyydestä pitävät viihtyvät siellä erityisen hyvin. Satamassa näkee monenlaisia aluksia, joten paikka kiinnostaa etenkin veneistä ja laivoista innostuneita.

Rantapromenadi yhdistää sataman, Punaisen tornin alueen ja keskustan. Reitti on pääosin tasainen ja helppo kävellä, ja sen varrella ohitat merirosvolaivoja ja muita matkailijoille suunnattuja aluksia.

Juuri näillä aluksilla pääset päiväretkelle, sillä satamasta lähtee kierroksia lähes päivittäin. Illaksi pääset auringonlaskuristeilylle, ja vilkkaimmillaan veneliikenne on kesällä. Merirosvoteemaiset päiväretket kestävät tavallisesti neljästä seitsemään tuntia, ja yleinen aikataulu on suunnilleen yhdeksästä kolmeen tai kymmenestä neljään. Matkan varrella pysähdytään useaan otteeseen uimaan ja snorklaamaan, ja hintaan kuuluu usein grillilounas. Joillakin aluksilla on lisäksi ohjelmaa, kuten vaahtobileitä tai kalliohyppyesityksiä.

Sataman ja promenadin varrella on paljon ravintoloita, jotka ovat erikoistuneet kalaan ja muihin merenantimiin. Monessa paikassa saat päivän kalaa, ja ateria meren äärellä kuuluu satamavierailuun.

Sataman tuntumassa on myös pieniä rantoja, joilla voit yhdistää satamakäynnin uimiseen tai muuhun tekemiseen veden äärellä. Näin sataman ympäristössä voi helposti viettää useamman tunnin, tai vaikka kokonaisen päivän, yhdistämällä kävelyn, veneretken, ruokailun ja rantahetken.

Kaupunginmuseo / arkeologinen museo

Alanyan kaupunginmuseo eli Alanya Arkeoloji Müzesi [kartalla] tunnetaan ennen kaikkea arkeologisista kokoelmistaan. Museossa pääset tutustumaan alueen pitkään historiaan hellenistiseltä kaudelta roomalais- ja bysanttilaisaikaan. Kokoelmiin kuuluu muun muassa keramiikkaa, kolikoita, mosaiikkeja, marmoriesineitä ja veistoksia. Museon tunnetuimpiin esineisiin kuuluvat pronssinen Herakles-patsas ja Pegasos-hahmo.

Museolle on lyhyt kävelymatka Kleopatra-rannalta, Damlataş-luolalta ja köysiradalta, joka vie ylös Alanyan linnoitukselle. Museokäynnin voi siis helposti yhdistää linnan ja rannikon nähtävyyksiin. Ilmastoitujen sisätilojensa ansiosta museo tarjoaa myös miellyttävän hengähdyspaikan kuumana päivänä, ja sateellakin sinne on helppo pistäytyä.

Varsinaisten näyttelytilojen lisäksi museoon kuuluu rauhallinen puutarha, jossa on esillä kiviveistoksia ja muita arkeologisia löytöjä. Varjoisa ulkoalue istumapaikkoineen sopii pieneen levähdystaukoon. Puutarhassa voi nähdä myös riikinkukkoja, kilpikonnia ja muita eläimiä, joten museossa riittää kiinnostavaa katseltavaa myös lapsille.

Nykyinen museorakennus valmistui vuonna 1967, mutta näyttelytilat on sen jälkeen kertaalleen uudistettu peruskorjauksen yhteydessä. Museo on melko kompakti ja yleensä rauhallinen, joten kokoelmiin voi tutustua ilman suurta kiirettä tai tungosta. Tavalliseen vierailuun kannattaa varata noin tunti, mutta näyttelyteksteihin perusteellisesti perehtyvä voi viettää museossa pidempäänkin.

Atatürkin talo

Alanyan Atatürk-talo [kartalla] on pieni museo, jossa yhdistyvät Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin historia ja perinteinen alanyalainen kotielämä. Atatürk vieraili talossa helmikuussa 1935, ja rakennuksen silloinen omistaja Tevfik Azakoğlu lahjoitti sen myöhemmin valtiolle. Museo avattiin yleisölle vuonna 1987.

Vastaavia Atatürk-taloja on monissa muissakin Turkin kaupungeissa, ja ensi näkemältä ne voivat vaikuttaa lähinnä isänmaallisia turkkilaisia kiinnostavilta. Alanyan museo tarjoaa kuitenkin samalla katsauksen seudun paikalliseen kulttuuriperintöön, joten sisään kannattaa poiketa. Kohde on pieni, ja kierrokseen riittää tavallisesti puolisen tuntia.

Alakerran näyttelyt keskittyvät Atatürkin vierailuun ja hänen elämäänsä. Esillä on henkilökohtaisia esineitä, valokuvia ja historiallisia asiakirjoja sekä muun muassa Alanyaan lähetetty sähke. Osa Atatürk-muistoista on lainassa Ankaran Anıtkabir-museosta. Kokoelmiin kuuluu myös Turkin tasavallan alkuaikojen seteleitä ja postimerkkejä.

Talon ylemmissä kerroksissa esitellään perinteistä alanyalaista kotielämää huonekalujen, käyttöesineiden, tekstiilien ja valokuvien avulla. Jo itse rakennus on kiinnostava nähtävyys. Huolellisesti kunnostettu vanha talo antaa kuvan alueen varakkaamman väestön asumisesta menneinä aikoina. Talon ympärillä on pieni puutarha, jossa voi istahtaa hetkeksi varjoon.

Sisäänpääsy museoon on maksuton. Rakennuksessa on useita kerroksia ja portaita eikä hissiä, joten kohde sopii huonosti liikuntarajoitteisille. Sisään mentäessä kengät suojataan paikan päältä saatavilla kengänsuojilla, ja suuremmat laukut tai reput voi joutua jättämään säilytykseen.

Museo sijaitsee Şekerhanen kaupunginosassa aivan keskustan ja vilkkaan basaarialueen tuntumassa. Rannan Damlataş-luolalta matkaa kertyy reilu kilometri, joten kävely kestää suunnilleen 15-20 minuuttia. Kohde jää hieman sivuun vilkkaimmilta kaduilta, joten sijainti kannattaa tarkistaa kartasta etukäteen.

Atatürk-talo sopii erityisesti historiasta, turkkilaisesta kulttuurista ja vanhoista rakennuksista kiinnostuneille. Suurta museokokonaisuutta ei kannata odottaa, mutta rauhallisena ja nopeasti kierrettävänä kohteena se tarjoaa miellyttävän tauon Alanyan rantojen, ostoskatujen ja basaarien lomassa.

Damlataş-luola

Damlataş-luola [kartalla] on yksi Alanyan tunnetuimmista nähtävyyksistä, ja se sijaitsee linnakukkulan juurella aivan Kleopatran rannan tuntumassa, lähellä Alanyan köysiradan alempaa asemaa. Keskeisen sijaintinsa ansiosta siellä on helppo poiketa esimerkiksi rantapäivän lomassa tai ennen köysiradalla tehtävää retkeä Alanyan linnalle.

Luolan sisään johtaa lähes 50 metriä pitkä sylinterimäinen käytävä, jonka päässä avautuu noin 15 metriä korkea kammio. Sen katosta riippuu stalaktiitteja eli tippukivipuikkoja, ja lattialta kohoaa stalagmiitteja. Luolaan rakennettu valaistus korostaa kivimuodostelmien muotoja ja värejä.

Damlataş on melko kompakti nähtävyys. Luolassa ei kuljeta pitkää maanalaista reittiä, vaan vierailu keskittyy pääasiassa suureen kammioon ja sen kahdelle tasolle. Nopeasti katseltuna luolan ehtii nähdä noin vartissa, mutta muodostelmien tarkempaan katseluun ja valokuvaamiseen voi varata enempikin aikaa. Alemmalla tasolla on myös penkkejä, joille voi pysähtyä hetkeksi istumaan ja pohtimaan, miten elämässä on tähän tultu.

Luolan sisälämpötila pysyttelee ympäri vuoden noin 22 asteessa, mutta ilma on hyvin kosteaa. Hiilidioksidia ilmassa on selvästi enemmän kuin ulkoilmassa. Kesähelteellä luola voi tuntua mukavan viileältä taukopaikalta, vaikka suuri ilmankosteus tekee ilmasta samalla raskaan tuntuisen.

Damlataş tunnetaan myös speleoterapiasta eli luolaympäristössä toteutettavasta hoidosta, jonka väitetään lievittävän hengitystieoireita. Luolassa järjestetään hoitojaksoja, joissa siellä oleskellaan säännöllisesti useita tunteja päivässä. Vaikutuksia on tutkittu myös pienissä kliinisissä tutkimuksissa, mutta tutkimusnäyttö on rajallista. Tavallisen matkailijan kannalta ilmiö näkyy lähinnä siinä, että varhaiset aamutunnit voi olla varattu hoitokäyttöön.

Luolaan kuljetaan portaita pitkin, ja myös sisällä on rappusia, mikä liikuntarajoitteisten on hyvä huomioida. Jos portaiden kulkeminen on hankalaa, osa suuren kammion muodostelmista on nähtävissä jo ylemmältä tasolta ilman laskeutumista aivan alas.

Damlataş ei ole Alanyan suurimpia eikä aikaa vievimpiä nähtävyyksiä, mutta sijaintinsa vuoksi se on erittäin helppo lisätä päivän ohjelmaan. Luolakäynti sopii erityisen hyvin yhteen Kleopatran rannalla vietetyn päivän tai köysiradalla ja linnakukkulalla tehtävän retken kanssa.

Dimçay: Viileää jokivettä, joenrantaravintoloita ja luola

Dimçay on yksi Alanyan seudun suosituimmista luontokohteista. Taurusvuoriston kupeessa sijaitseva jokilaakso tunnetaan viileästä vuoristovedestään, vehreistä maisemistaan ja joen päälle rakennetuista ravintolaterasseistaan. Erityisesti kuumina kesäpäivinä alue on miellyttävä pakopaikka rannikon helteestä.

Dimçay sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Alanyan keskustasta. Sinne pääsee bussilla, ja matka kestää noin 45 minuuttia. Taksilla tai omalla autolla matka taittuu selvästi nopeammin liikenteestä riippuen. Omatoiminen retki on usein järkevin vaihtoehto, sillä silloin voit viettää alueella juuri niin paljon aikaa kuin haluat ja valita itse, missä joen varren paikoista pysähdyt. Toisaalta, helppoudessaan mikään ei tietysti vedä vertoja esimerkiksi GetYourGuiden valmiille retkipaketeille.

Alueelle saavuttaessa kannattaa huomioida, että Dimçay tarkoittaa pitkää jokilaaksoa eikä vain yhtä tarkasti rajattua nähtävyyttä. Ensimmäiseen vastaan tulevaan ravintolaan ei siksi tarvitse pysähtyä, vaan jokea voi seurata pidemmälle ja etsiä itselleen mieluisan paikan. Näyttävimmillään jokimaisema on keväällä ja runsaiden sateiden jälkeen, jolloin joessa virtaa tavallista enemmän vettä.

Moni suuntaa Dimçaylle ennen kaikkea virkistäytymään ja uimaan. Joen vuoristovesi on hyvin kylmää myös kesällä, ja sen lämpötila voi yllättää etenkin ensimmäisellä pulahduksella. Joessa voi paikasta riippuen uida, kahlata tai vain viilentää jalkoja vedessä. Joidenkin jokiravintoloiden yhteydessä on myös uima-altaita ja vesiliukumäkiä, jotka ovat erityisesti lasten suosiossa.

Lasten ja heikosti uivien kanssa kannattaa olla vedessä varovainen. Kylmä vesi voi viedä voimat nopeasti, ja joen kiviset rannat sekä märät tasot voivat olla liukkaita. Uimaan aikovan kannattaa ottaa mukaan pyyhe ja vaihtovaatteet, ja uimakengistä voi olla hyötyä kivisillä ja liukkailla pinnoilla.

Dimçayn tunnetuin näky ovat jokirantaan ja osittain suoraan veden päälle rakennetut puiset ja kelluvat terassit pergoloineen. Monissa paikoissa ruokailijat istuvat aivan virran äärellä ja voivat upottaa jalkansa viileään veteen. Rauhallinen jokimaisema, veden solina ja ympäröivä vehreys tekevät alueesta selvän vastakohdan Alanyan rantojen ja keskustan vilinälle.

Ravintoloita on paljon, ja niiden tasossa sekä hinnoissa on vaihtelua. Tarjolla on tavallisesti turkkilaista aamiaista, gözleme-lettuja, grillattua lihaa, salaatteja sekä erilaisia kala- ja äyriäisruokia. Monet ravintolat mainostavat erikoisuutenaan tuoretta taimenta tai muuta makean veden kalaa. Ennen tilaamista kannattaa vilkaista ruokalistaa ja hinnastoa, sillä osa paikoista on selvästi muita kalliimpia.

Jokilaaksoon ei ole yleistä pääsymaksua, ja alueella liikkuminen on vapaata. Ravintolat, erilaiset aktiviteetit ja pysäköinti voivat kuitenkin olla maksullisia.

Alueella voi viettää muutaman tunnin lounaan ja kahvin merkeissä tai kokonaisen päivän uimista, ruokailua ja maisemista nauttien.

Rauhallisimmillaan alue on arkisin ja aamupäivisin. Sunnuntaisin Dimçay on erityisen suosittu paikallisten keskuudessa, ja jokivarren ravintolat sekä piknikpaikat voivat täyttyä brunssia ja yhteistä vapaapäivää viettävistä seurueista. Useimmat jokiravintolat toimivat vilkkaimmin kesäkaudella, ja osa sulkee ovensa kokonaan talveksi.

Yhdistä retkeen vierailu Dim-luolassa

Dimçayn retkeen on helppo yhdistää vierailu läheisessä Dim-luolassa. Taurusvuoriston maisemissa sijaitseva tippukiviluola on vaikuttava lisäkohde jokilaakson rinnalle, ja jo matka sinne tarjoaa hienoja näkymiä ympäröiville vuorille ja laaksoihin.

Luolan sisällä kulkeva reitti vie stalaktiittien, stalagmiittien ja muiden kalkkikivimuodostelmien lomitse. Pidemmän reitin päässä on pieni kirkasvetinen allas, joka on yksi luolan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Luolakierrokseen kannattaa varata noin 30–60 minuuttia kävelyvauhdista ja pysähdysten määrästä riippuen.

Vierailu vaatii kohtuullista liikuntakykyä, sillä reitillä on runsaasti portaita ja osa askelmista voi olla jyrkkiä, kosteita ja liukkaita. Hyvät, pitävät kengät ovat siksi tärkeät, eikä luolaan kannata lähteä varvastossuissa. Sisällä on selvästi ulkoilmaa viileämpää ja kosteampaa, joten kevyt takki tai neule voi olla tarpeen lämpimänäkin päivänä.

Omatoimisen retken etuna on, että saman päivän aikana voi tutustua rauhassa sekä Dim-luolaan että Dimçayn jokilaaksoon. Luolan ympäristössä kannattaa varata hieman aikaa myös maisemien ihailuun, sillä vuoristo- ja laaksonäkymät ovat tärkeä osa vierailukokemusta.

Hyvä päiväretken rytmitys on käydä luolassa aamupäivällä ja jatkaa sen jälkeen Dimçaylle lounaalle, uimaan tai vain rentoutumaan joen äärelle. Näin samaan retkeen yhdistyvät kaksi hyvin erilaista puolta Alanyan ympäristöstä, viileä ja hämärä tippukiviluola sekä vehreä jokilaakso terasseineen ja virkistävine vuoristovesineen.