Turisteja yleensä eniten kiinnostava alue Amsterdamissa on Nieuwmarkt-aukion tienoo.

Amsterdamin kaupunginosia ja alueita

Amsterdamissa vierailevat viettävät valtaosan ajastaan ydinkeskustan kapeilla kujilla ja kanavien rannoilla, mutta kaupungissa on ydinkeskustan ulkopuolellakin kaikenlaista nähtävää. Centrum eli varsinainen keskusta on hyvä ensin tutkia kunnolla, ja tämän jälkeen kannattaa ehdottomasti tutustua ainakin aivan keskustan vieressä sijaitseviin Jordaanin ja de Pijpiin, joissa molemmissa on erityisen hyvät katumarkkinat, paikallisia enemmän kuin turisteja ja ydintä edullisemmat hinnat.

Amsterdamin keskusta on vanhan ydinkeskustan osalta melko kompakti, ja siihen voi ainakin pintapuolisesti tutustua päivässä parissa. Muulla kaupungissa välimatkat ovat pitkiä, ja Prinsengrachtin toisella puolella ne alkavat olla liian pitkiä käveltäviksi. Niinpä niiden, jotka eivät vain halua viettää kaikkea aikaansa päärautatieaseman ja Singelin välimaastossa olevassa ydinkeskustassa, kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä. Metrolla pääsee hyvin ydinkeskustan laitamille ja sen ulkopuolelle, ja raitiovaunut vievät esimerkiksi päärautatieaseman edustalta nopeasti kaikkialle kaupunkiin.

Centrum

Centrum [kartalla] eli varsinainen keskusta sijaitsee alueella, joka rajoittuu pohjoissuunnalta päärautatieasemaan ja eteläsuunnalta Leidsepleiniin. Varsinainen ydinkeskusta, jonka alueella voi kävellä paikasta toiseen, on päärautatieaseman ja Singel-kanavan ja sen vieressä olevan Waterloopleinin välimaastossa, mutta Centrum on varsin laaja alue, jolla välimatkat jo Singelin jälkeen ovat pitkiä ja puuduttavia. On mahdollista kävellä melko nopeasti Dam-aukiolta aina Leidsepleinille asti, mutta tämä on melko pitkä matka, joka yleensä matkustetaan raitiovaunulla. Kenties paras tapa tutustua koko laajaan keskustaan on ottaa osaa kanavaristeilyille, joita lähtee eri puolilta kaupunkia useita joka tunti. Kävellen alueeseen tutustuu hyvin mikäli aikaa on monta päivää, ja raitiovaunulla voi myös nähdä paljon ja oppia minkälainen keskusta ainakin joiltain osin on.

Centrum on paras paikka Amsterdamissa hotellille, ja sen alueella sijaitsevat monet kaupungin kuuluisimmat nähtävyydet: kauneimmat kirkot kuten Oude Kerk ja Westerkerk, Anne Frankin kotitalo, punaisten lyhtyjen alue ja useita museoita. Keskustan alueelta löytyvät myös kaupungin kaikki paheet, kuten punaisten lyhtyjen alueen ikkunoissa asiakkaita houkuttelevat maksulliset naiset, coffeeshopit, tyypilliset paikalliset pubit ja modernit juhlimispaikat.

Centrum on kaupungin pääasiallinen alue ostoksille, ja Nieuwendijk yksi kaupungin johtavista ostoskaduista.

Centrum on kaupungin pääasiallinen alue ostoksille, ja monet sen kadut kuten Kalverstraat ja Nieuwendijk ovat kaupungin johtavia ostoskatuja. Kiinnostava on myös kiinalainen korttelisto, joka on Zeedijk -kävelykadun varrella. Tämä rautatieaseman ja Nieuwmarktin välimaastossa kulkeva katu on kaupungin paras paikka aasialaiselle aterialle, mutta se on myös hyvä aasialaisille ostoksille ja yöelämälle. Alue on monipuolinen mutta nykyään pääosin turisteille suunnattu, ja Zeedijkin varrelta löytyy kaikille jotakin. Nieuwmarkt [kartalla] on vanhan ytimen pääaukio, ja se on viime vuosina muuttunut pelkäksi turistien viihdytysalueeksi.

Kanavat ovat yksi ydinkeskustan valttikortteja, ja niihin kannattaa tutustua kunnolla.

Punaisten lyhtyjen alue, joka on Oude Kerkin [kartalla] vieressä kulkevien kanavien varrella, sen ja Nieuwmarktin välissä, on kohonnut suureksi yleisömagneetiksi, johon käyvät tutustumassa aivan kaikenlaiset ihmiset, perheistä vanhoihin pariskuntiin. Sinne tehdään erilaisia kierroksia, joilla voi tutustua asioihin, joita muuten ei huomaisi ja jotka monista ovat ryhmässä turvallisempia kuin alueella itsekseen kävely. Punaisten lyhtyjen alueella kulkiessa on tärkeää muistaa, että kuvausvälineisiin suhtaudutaan kuin ruttoon eikä puhelinta tai kameraa kannata edes pitää esillä alueella liikkuessa. Toinen huomionarvoinen asia on se, että coffeeshopien tavoin bordellit katoavat nopeaa tahtia, ja niiden tilalle on tullut tavaksi rakentaa design-putiikkeja ja ylipäätään trendikkäitä liikkeitä, jotka myyvät etenkin paikallista muotoilua ja muotia.

Kanavat ovat yksi ydinkeskustan valttikortteja, ja niihin kannattaa tutustua kunnolla – etenkin Prinsengracht ja Singel [kartalla] ovat tutustumisen arvoisia. Singelille on mahdollista kulkea nopeasti ratikalla monesta eri paikasta, ja myös Prinsengrachtilla on lukuisia ratikkapysäkkejä. Yksi hyvä reitti nähdä enemmän on kulkea Singeliltä joko kävellen tai raitiovaunulla Leidsestraatia pitkin ja ohi Prinsengrachtin kohti Leidsepleiniä.

ravintolaterasseja

Leidseplein [kartalla] on kaupungin teatteri- ja huvittelukeskus, joka on ehdoton paikka yöelämälle mutta myös muulle huvittelulle. Siellä ovat kaupungin parhaat klubit, teatterit ja muut esityspaikat, ja siellä on satoja baari- ja ravintolaterasseja, jotka kesäkaudella ovat suosittuja jo iltapäivällä. Hyvällä ilmalla tänne kannattaa ehdottomasti lähteä kävelylle, tutkimaan liikkeitä, syömään ja terassilla istumaan. Tarjonta on varsin monipuolista, ja täältä löytyy jotakin jokaiseen makuun sopivaa.

Singeliltä voi nopeasti kävellä tai siirtyä Koningspleinin kautta myös Amsterdamin keskustan toiselle huvittelualueelle, Rembrandtpleinille [kartalla], joka terasseineen on hyvin samantyylinen alue kuin Leidseplein. Koningspleinin ja Rembrandtpleinin välissä kulkeva, hankalasti muistettava katu (Reguliersdwarsstraat) on Amsterdamin paras ravintolakatu, ja jos ei oikein ole varma, mitä haluaisi syödä, löytyy siltä aivan varmasti jotakin suuhunpantavaa.

Jos Leidsestraatia pitkin kävelee kohti Leidsepleiniä, kannattaa kiinnittää huomio myös kahteen muuhun kanavaan, jotka ovat sen ja Singelin välissä: Herengracht ja Keizersgracht. Ne ovat mukavia kanavia, joiden rantakadut ovat tutustumisen arvoisia. Prinsengracht on hieno kanava kaikilta osiltaan, mutta parhaat palat ovat ehdottomasti Westerkerkin ja Anne Frank Huisin tienoilla, Jordaan-kaupunginosan vieressä.

Noordermarkt on Joordanin pääaukio.

Jordaan

Keskustan kanavien rannoille asettui 1600-luvulla kaupungin ylhäisö, joka rakennutti upeita taloja keskustan parhaille paikoille. Heitä köyhemmille rakennutettiin asuntoja aivan eri paikoille, ja pian Prinsengrachtin varrelle kohosi aivan uusi kaupunginosa, Jordaan [kartalla]. Nykyään kaupunginosa on miellyttävä paikka viettää aikaa, ja siellä on aika usein enemmän paikallisia kuin turisteja.

Kaupunginosan pääpaikat ovat nimenomaan Prinsengrachtin varrella, Anne Frankin museoidusta kotitalosta nähden kanavan toisella puolella. Noordermarkt [kartalla] on alueen pääaukio, ja sen vierestä kulkeva Westerstraat on yksi pääbulevardeja, jolla on paljon kesäterasseja ja muuta miellyttävää. Kaupunginosan parasta antia ovat talot, joita alun perin rakennettiin sellaisille ammatinharjoittajille kuin oluenpanijoille, kaupanpitäjille ja käsityöläisille. Siellä on myös miellyttäviä ja vehreitä katunäkymiä, jotka ovat parhaimmillaan huhtikuulta lokakuulle, ja nykyään se on haluttu asuinalue, jolla on entistä enemmän kaikenlaista tarjontaa. Sinne voi lähteä maanantaiaamuisin kirpputorille tai luomutorille, ja elintarviketori siellä on myös lauantaisin. Westerstraat ja Noordermarkt ovat paikkoja, joilla torit pidetään, ja niiden lisäksi siellä on kaikenlaista muuallakin.

De Pijp

De Pijp eli "Piippu" rakennettiin alun perin Jordaanin täytyttyä, ja sen alueelle ovat perinteisesti tulleet asumaan työväestön edustajat. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana siitä on monin tavoin tullut yksi suosituimmista kaupunginosista maahanmuuttajien keskuudessa.

De Pijp [kartalla] on muutaman sadan metrin päässä Prinsengrachtista, ja Museumpleinista. Alueelle on pitkä kävelymatka Nieuwmarktista ja muualta varsinaisesta ydinkeskustasta, mutta matka taittuu joutuisasti monilla eri raitiovaunulinjoilla, joista 24 tuo kätevästi Ferdinand Bolstraatin varrella olevalle ”Albert Cuypstraat”-pysäkille [kartalla], joka on torikadun vieressä.

Suurin syy tulla käymään de Pijpissä on vierailla sen markkinoilla, jotka pidetään Albert Cuypstraatin varrella ma–la klo 9–17.00, ja näitä markkinoita pidetään Manner-Euroopan pisimpinä katumarkkinoina. Kojujen joukosta löytyy kaikenlaisia, ja elintarvikkeet ja vaatteet ovat kaikkein yleisimpiä myyntiartikkeleita. Lauantai ei kuitenkaan ole hyvä paikka lähteä tälle torikadulle, sillä tällöin siellä voi vierailla 50 000 ihmistä.

Monikulttuurinen de Pijp on hyvä paikka tulla aterialle ja ostoksille muuallekin kuin Albert Cuypstraatille, ja muita hyviä ravintola- ja kahvilakatuja ovat Albert Cuypstraatin sivukadut, Ferdinand Bolstraat, Ceintuurbaan ja Marie Heinekenplein [kartalla]. Marie Heinekenplein on Heineken Experiencen takana oleva aukio, ja sillä ja sen lähistöllä on paljon erilaisia ravintoloita, jotka eivät kuitenkaan kuulu alueen edullisimpiin. De Pijp on hyvä paikka myös yöelämälle, ja sinne voi tulla ydinkeskustaa edullisemmille tuopeille ja etenkin kiireisinä matkustusaikoina ydinkeskustan valtavia turistivirtoja pakoon. Meininki on varsin leppoista, ja täällä jos missä voi päästä sisään Amsterdamin todelliseen elämänmenoon.

Toinen de Pijp -kaupunginosan suuri turistikohde on Heineken Experience, ja puistoista Sarphatipark [kartalla] on kuin luotu piknikeille – sieltä löytyy koiraton alue lammen ja suihkulähteiden vierestä.

De Pijpistä on parinkymmenen minuutin kävelymatka ydinkeskustaan, ja sen muutamissa hotelleissa ja muissa majapaikoissa voi olla hyvä yöpyä etenkin kaikkein kiireimpinä matkustusaikoina. Alueena se on erityisen hyvä tutkimus- ja yöpymispaikka niille, jotka jo ennestään tuntevat Amsterdamin ydinkeskustan, mutta ensi kertaa kaupungissa vierailevien ei ainakaan lyhyellä lomalla kannata tutustua turhan tarkkaan de Pijpiin, sillä matka sinne kestää ja alueeseen kunnolla tutustuminen vie useita tunteja.

Oud-Zuidissa Museumpleinillä sijaitsevassa Rijksmuseumin puutarhassa on hyvä viettää aikaa.

Oud-Zuid

De Pijpin vieressä sijaitseva Oud-Zuid [kartalla] oli vielä muutama vuosi sitten tunnettu vain Museumplein-alueesta, jolla kaupungin kuuluisimmat museot ovat, mutta tämä noin puolen tunnin kävelymatkan päässä Nieuwmarkt-aukiolta sijaitseva kaupunginosa on viime vuosina kohonnut merkittävään rooliin.

Museumpleinin terasseja

Museumplein [kartalla] on paikka, joka vetää eniten ihmisiä puoleensa, ja se onkin erinomainen oleskelupaikka kenelle tahansa. Siellä voi paitsi käydä museoissa myös syödä museoiden välissä olevilla terasseilla, viettää aikaa Rijksmuseumin puutarhassa tai vierailla kaupungin kuuluisimmassa konserttisalissa. Alueelta löytyy kaupungin paras puisto, Vondelpark, ja tämä nykyisin teknisesti de Pijp -kaupunginosan kanssa yhtynyt alue on yksi kalleimpia ja amsterdamilaisten eniten pitämiä asuinalueita. Esimerkiksi Museumplein- tai Rijksmuseum-ratikkapysäkeillä pääsee monesta eri paikasta raitiovaunulinjoilla 2, 3, 5 ja 12.

I Amsterdam kertoo lisää Oud-Zuidista

Havens Oost

De Pijpin ja ydinkeskustan itäpuolella oleva suuri Oost [kartalla] on kaupunginosa, joka on tunnettu lähinnä Oosterpark-puistosta [kartalla], mutta turistille kaupunginosaan ei muuten juuri ole asiaa. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin uudehko Havens Oost -alue, joka on kasvanut ja edelleen kasvaa useiden vuosien ajan päärautatieaseman itäpuolelle. Merkittävimmät asuinrakennukset sijaitsevat KSNM-saarella [kartalla], ja sen edessä sijaitseva suuri rakennus, joka tunnetaan Valas-nimisenä, on sekin vaikuttava pytinki.

KSNM:n vieressä oleva Java-saari [kartalla] on sekin hyvä kävelypaikka, ja se on vain pienen kanavan toisella puolella. Teknisesti Centrum-ydinkeskustan kuuluva Osterdookskade [kartalla] on kohtalaisen mielenkiintoinen katu katsastaa matkalla päärautatieasemalta kohti KSNM-saarta, sillä sen päästä löytyy Nemo-tiedemuseo ja sen varrelta vaikuttava kaupungin pääkirjasto OBA. Tienoolla ei ole paljonkaan hotelleja, ravintoloita tai kauppoja, ja sinne on hyvä lähteä retkelle nimenomaan aurinkoisella ilmalla, jolloin alueella on mukava vaellella ja upea arkkitehtuuri pääsee ominaisuuksiinsa.

I Amsterdam kertoo lisää entisistä satama-alueista

Lisää asiaa Amsterdamin alueista:

I Amsterdam esittelee keskustan ulkopuolisia kaupunginosia

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/11