Aiheeseen liittyv: Lis valokuvia
Kroatia – Lisää kiinnostavia paikkoja
Uutta Pienessä matkaoppaassa
koristekuva Äkkilähtöjen avulla voit löytää tavallista edullisemman matkan tai päätyä seikkailulle yllättävään paikkaan. Mutta mitä pitää ottaa huomioon ennen äkkilähdön varaamista? Lue kattava tietopaketti matkailijalle!
koristekuva Frankfurt on suuri liikenteen solmukohta ja sinne on Suomestakin suhteellisen helppo päästä. Suoria lentoja on sen verran, että välilaskullisia lentoja ei ole välttämätöntä katsella. Suomalaiset matkustavat lähes poikkeuksetta Frankfurtin lentoasemalle, jolta juna on kaikkein paras ja nopein kyyti kaupunkiin.
Lue myös
koristekuvaViron kylpylät ovat äärimmäisen monipuolisia, ja niiden joukosta kuka tahansa voi löytää unelmiensa kylpylän. Eniten kylpylöitä on suurimmissa kaupungeissa, mutta kylpylähotelleja on myös pienillä paikkakunnilla ja kansallispuistoissa metsien keskellä. Lue lisää Viron kylpylöistä
Hotelleja – Dubrovnik
Linkit ovat hotellipalvelun mainoslinkkejä.
Booking.com
Ilmoitus
Roland-pylvas Luza-aukiolla
Luža-aukiolle on keskittynyt kaupungin suurin nhtvyysryps. Sponza-palatsi, Roland-pylvs, kaupungin suojelupyhimyksen mukaan nimetty kirkko ja portit vanhaan satamaan.

Dubrovnikin kaupunginosia ja alueita

Dubrovnik on 40 000 asukkaan kaupungiksi laaja, ja mys sen kaupunginosat ovat melko kookkaita.

Vanhakaupunki lhikortteleineen on turistien ykkskohde, jossa tulee paljon vietetty aikaa, ja siellkin on sen verran alaa ja vierailupaikkoja, ett siihen tutustumiseen kuluu helposti pari piv.

Vanhankaupungin vieress olevilla alueilla on muutama mukava ranta ja muitakin vierailupaikkoja, mutta vanhankaupungin jlkeen paras kaupunginosa lhte tutustumaan on Lapad. Se on tunnettu rannastaan, rantapromenadistaan, lukuisista ravintoloistaan ja monipuolisista majapaikoistaan, joita on mys siihen kuuluvalla Babin kukin niemimaalla.

Jos Dubrovnikiin saapuu bussilla tai katamaraanilla, nkee silloin Gruž-kaupunginosan, jossa on jonkin verran majapaikkoja, ravintoloita ja kauppoja, kuten mys kaupungin todellinen tori.

Kaupungin yleisluonteesta

Dubrovnik on valtaosan historiastaan tunnettu Ragusa-nimell, mutta tarkkaa tietoa sen synnyst ja alkuperst ei ole. Nykyist muotoaan kaupunki sai ollessaan osa Venetsiaa, ja tlt ajalta on nhtviss muistakin Adrianmeren rannikkokaupungeista tuttuja pylvit ja rakennuksia. Sen jlkeen se kuului Unkarin kuningaskuntaan, ja 1300-luvun alusta aina 1800-luvulle se kuului vapaavaltiona ottomaanien eli osmanien valtakuntaan. Tlle aikakaudelle sattui suurin kaupunkiin edelleenkin vaikuttava katastrofi eli vuoden 1667 maanjristys, jonka seurauksena Ragusa sai aivan uudenlaisen ilmeen.

Napoleonin sodissa tm vapaakaupungin statuksesta nauttinut kaupunki ji pois ottomaanien valtakunnasta ja tuli osaksi Itvalta-Unkaria. Vasta vuonna 1918, kun jugoslaavien eli etelslaavien liittovaltio perustettiin, kaupungista tuli Dubrovnik. Se oli Jugoslavian suosituin lomapaikka, joka 1970- ja -80-luvuilla tuli suosituksi mys ulkomaalaisten keskuudessa. Jugoslavian hajottua Dubrovnikista tuli osa Kroatiaa, ja nykyisin sen vanhassakaupungissa on varsin helppoa loman yhteydess tutustua kaupungin mielenkiintoisiin ja vrikkisiin vaiheisiin. Dubrovnikissa asuu nykyisin pysyvsti noin 40 000 asukasta, mutta huhtikuulta lokakuun loppuun siell on jatkuvasti moninkertainen mr turisteja.

Dubrovnikin kadunnimet

Dubrovnikissa kadunnimiss on yleens edess tai perss ”ulica” tai ”ul.”, ja tm tarkoittaa katua. Tmn oppaan sivuilla kuten myskn turisti-infon (Brsalje 5, Pile-portin bussipyskkien vieress) ilmaiseksi antamassa kartassa tt liitett ei ole. Joissain tapauksissa kuten taksia kytettess, kun halutaan tiettyyn osoitteeseen, on hyv mainita mys ulice jos kadunnimess sellainen on, mutta esimerkiksi tiettyyn hotelliin tai ravintolaan haluavan usein tarvitsee ilmoittaa vain sen nimi. Yliptn jos haluaa tiettyyn osoitteeseen, on hyv selkeyden takia sanoa ”ulica” (lausutaan ”ulitsa”), jotta taksikuski tiet, ett kysymyksess on katu eik esimerkiksi hotelli tai ravintola.

Portaat Grad-vanhassakaupungissa
Grad on muurein ymprity vanhakaupunki, jossa on palatseja, kirkkoja sek kaikenlaisia katuja ja kujia.

Dubrovnikin trkeimmt alueet turistin nkkulmasta

Grad – Dubrovnikin vanhakaupunki

Dubrovnikin vanhakaupunki eli Grad on turistien valtavaa suosiota nauttiva, pieni mutta hornankattilanmuotoisuudessaan mkinen kaupunginosa. Tm parin kilometrin pituinen muurein ymprity alue pit sislln ainutlaatuisen kokoelman nhtvyyksi, lhinn palatseja, kirkkoja, kaikenlaisia katuja ja kujia ja hienoja maisemia niin sismaahan kuin merellekin.

Vanhaakaupunkia on helpoin lhesty Pile-portin [kartalla] kautta, jolle tulevat bussit Lapadista ja Babin kuk -niemimaalta ja jolla mys taksit ympri vuorokauden odottelevat asiakkaita. Portin luona on aina valtava mr turisteja, ja koko Brsalje-katu, joka sen edess on, on pivisin noin klo 10–16 turistilaumojen kansoittama.

Placa eli Stradun
Placa, joka tunnetaan mys nimell Stradun, on 400 metrin pituinen vanhankaupungin pkatu.

Tst on mukava kvell ennen vanhaankaupunkiin portin lpi siirtymist merta katsomaan, ja kannattaa kvell ravintola Nautikan ohi siin olevalle nkalatasanteelle [kartalla]. Vain osa turisteista uskaltautuu alas portaita ns. lnsisatamaan (Western Harbour), jolla on hiekkaranta, terassiravintola ja kajakkivuokrausta. Tll voi jonkin aikaa ihailla hienoja maisemia, mutta pois ei pse kuin samaa reitti, jota tulikin, ja Bokar-linnakkeen [kartalla] alapuolella on turha harhailla oikotiet pois etsimss. Rannalla on mys Lovrijenac-linnake, joka on vuodelta 1050 perisin oleva suojalinnoitus. Nykyisin Lovrijenac kunnostautuu keskikesll Dubrovnikin kesfestivaalien aikaan, jolloin se toimii tunnetusti Shakespearen Hamletin esityspaikkana. Linnakkeessa on pieni museo, joka esittelee kaupungin menneisyytt, ja etenkin sen kolmion muotoiseen sispihaan kannattaa kyd tutustumassa.

Stradun
Stradun

Placa, (“platsa”) joka tunnetaan mys nimell StradunStradun, [kartalla] on 400 metrin pituinen vanhankaupungin pkatu. Sen varrella on nhtvyyksi kuten kauniilla tornilla varustettu fransiskaaniluostari ja paljon putiikkeja ja kahviloita, jotka aamusta iltaan ovat turistien suuressa suosiossa. Placan sivukadut kummallakin puolella ovat kahviloiden ja ravintoloiden tyttmi, ja niill on mys kiinnostavia kauppoja. Sivukatujen tutkiminen on suositeltavaa, niin meren- kuin sismaankin puolella, ja helpompaa on ensin tutustua merenpuolella oleviin katuihin, sill sismaahan kuljettaessa tulee heti vastaan jyrkhkj portaita.

Luza-aukio
Luza-aukio

Placan pss siintvn kellotornin luona on Luža-aukioLuza-aukio, jossa pivsaikaan pyrii paljon turisteja ja jolle on keskittynyt kaupungin suurin nhtvyysryps. Sponza-palatsi, Roland-pylvs, kaupungin suojelupyhimyksen mukaan nimetty kirkko ja portit vanhaan satamaan kuuluvat aukion unohtumattomaan rekvisiittaan. Aukion vlittmss lheisyydess sijaitsevat mys Pred Dvorom -kadulla olevat nhtvyydet, kuten kellotornin vieress oleva suihkulhde, Gradsko vijeće eli kaupungintalo, jonka yhteydess on teatteri, ja Knežev dvor eli papin hovipalatsi, jossa on museo, konserttisali ja kaunis julkisivuHovipalatsin julkisivu.

Istuskelijoita kahvilan terassilla
Istuskelijoita kahvilan terassilla

Luža-aukiolla ja sen lhettyvill tuleekin vietetty loman aikana melkoisesti aikaa, mutta tm on tukossa oleva paikka pivisin ja tunnelma on huomattavasti parempi aikaisin aamulla tai auringon laskiessa. Aukion tuntumassa on mys mielenkiintoisia museoita, ja sen lhistn kirjakaupat Placan varrella ovat kaupungin parhaiten varusteltuja. Aukion tuntuman kahvilat ja ravintolatIstuskelijoita kahvilan terassilla ovat kaupungin kalleimmasta pst, mutta ne ovat hyvin suosittuja jtellle tai virvokkeelle, aamusta iltaan.

Vanha satama
Kauniissa vanhassa satamassa on erilaisia laivoja joka lhtn, kalastajaveneist huvipursiin.

Lužan jlkeen valtaosa turisteista suuntaa kauniiseen vanhaan satamaan (Stara luka) [kartalla], joka on aukion takana. Tll on aina paljon ihmisi kesaikaan, ja jonotPitki jonoja etenkin Lokrumin saarelle suuntaaviin veneisiin voivat olla pitki. Erilaisia laivoja on joka lhtn kalastajaveneist huvipursiin, ja niit on kauniina pivin mukava ainakin vhn aikaa katsella. Satamasta lhtevt risteilyt paitsi Lokrumin saarelle mys muualle Dubrovnikin ympristn, kuten Cavtatiin. Niit kaupataan innokkaasti pitkin piv kenelle tahansa turistin nkiselle, mutta ensimmist tarjousta ei kannata hyvksy, vaan risteilylle haluavien kannattaa tutustua kunnolla tarjontaan. Vanhan sataman alueella on mukava oleskella etenkin alkuillasta, jolloin suuri osa turisteista on lhtenyt, ja sen terassiravintolassa on hyv syd tyypillisi Adrianmeren merenelvi tutuksi tekevi ruokia, jos sattuu lytmn vapaan pydnIhmisi pytien rell.

Vanhasta satamasta psee useastakin portista takaisin vanhankaupungin puolelle. Luža-aukion vasemmalla puolella, Pyhn Blasiuksen kirkon takana, on lis suosittua nhtv. Dubrovnikin tuomiokirkko on kaunis ja suosittu vierailukohde, ja sen sistiloihin ja etenkin sen alttaritauluun monet kyvt tutustumassa. Sen takana oleva Bunićeva poljana -aukio [kartalla] on iltaisin kaupungin ykkspaikkoja vaihtaa vapaalle, sill sen laitamilla on jazz-klubi ja muita hyvi baareja, joiden terassit tyttvt aukion.

Bunićeva poljanan edess oleva Gundulićeva poljana [kartalla] puolestaan on aamupivisin vanhankaupungin ruokatori, joka tosin nykyisin on suureksi osaksi turisteille suunnattu. Torilta saa joitain paikallisia elintarvikkeita mutta lhinn tyypillisi dalmatialaisia tuliaisia ja makeisia, joita turisteille tll ylihintaan kuuluu yritt kaupataLaventeli-kauppiaita. Paikallisesti kasvatetut viikunat ovat suurta herkkua, samoin mantelit ja appelsiininkuoret, jotka on makeutettu paikallisin menetelmin. Laventelista valmistetut tuotteet, oliiviljyt, paikallinen rakija-viina (jota mainostetaan italialaisittain "grappana") ja jotkin muut vastaavat tuotteet ovat tll kaupan, ja niit tyrkytetn kenelle tahansa turistin nkiselle. Aukion laitamilla on mys pari ruokakauppaa, mutta ne ovat pieni eivtk kovin hyvin varusteltuja. Huomattavasti parempi on kyd torilla Gružissa lhell satamaa, ja parempia kauppojakin tulee vastaan muissa kaupunginosissa.

Gundulićeva poljana -aukiolta alkavan od Puča -kadun varrella on autenttinen paikallinen ruokakauppa, jossa on kaikenlaista sellaista, mit turistikojuista ei lydy. Od Puča on hyv katu kvell pst phn, mutta tmkin katu on lounasajasta myhiseen iltapivn tukossa ja parempi sill on liikkua aikaisin aamulla tai iltaviiden jlkeen. Sen varrella on muun muassa serbialainen ortodoksikirkko ja sen yhteydess museo, jossa on hyv ikonikokoelma.

Buza I -kahvila
Meren puolella Placalta nhden on kaksi Buža -nimist rantaravintolaa, joiden terasseilta voi maisemia ihaillessa nauttia juomat.

Tm meren puoli Placalta nhden on hyv koluta loman aikana kunnolla lpi. Vanhankaupungin merenpuoleiset kadut muuttuvat pian paikallisten asuinalueiksi, jotka lhinn sijaitsevat jyrkill mill. Tll tulee vastaan niit, jotka harmikseen ovat menneet varaamaan ysijansa vanhankaupungin hankalista paikoista ja nin tysin liikenneneuvottomassa kaupunginosassa raahaavat laukkujaan loputtomia rappuja yls ja alas. Meren puolella muurit peittvt ikvsti nkymi, mutta pelastuksen tarjoavat kaksi Buža-nimist rantaravintolaa, joiden terasseille paistaa aurinko pitkin piv ja joilla voi maisemia ihaillessa nauttia juomat.

Niss kortteleissa sijaitSee Muutama Kirkko, joista kaunein on Ignatius [kartalla], ja kaupungin etnografinen museo [kartalla]. Kortteleiden trkeimmt nhtvyydet sijaitsevat korkeuksissa, ja etnografinen museo sijaitsee normaalia merkittvmmll kadulla. Tm katu on Široka eli leve katu, ja se onkin huomattavasti tilavampi kuin standardinmukaiset muut vanhankaupungin sivukadut. Sen varrella on numerossa 7 on Dom Marina Držića, jossa sijaitsee paikallisen nytelmkirjailijan, Marian Držićin museo [kartalla].

Placasta katsoen vanhankaupungin toisella eli sismaan puolella on vhemmn nhtv kuin vhemmn mkisill ja tilavammilla merenpuoleisilla kaduilla. Siell suuri osa nhtvst on keskittynyt Ploče-portin vieress olevalle alueelle [kartalla], jolle psee hyvin Luža-aukiolta. Matkalla aukiolta Ploče-portille tulee vastaan kirkko, dominikaaniluostari ja Revelin-linnoitus, joka valmistui vuonna 1539. Tss suuressa linnakkeessa on nykyisin kaupungin keskiaikaisista kirkoista pelastettuja veistoksia esittelev arkeologinen nyttelytila ja mys klassisen musiikin konsertteja.

Banje-ranta, taustalla Plocen kaupunginosa
Pločen huomattavimpia vierailupaikkoja on Banje-ranta.

Ploče

Linnakkeen takana on vanhankaupungin suurin portti eli PločePloce, joka johtaa samannimiseen kaupunginosaanPlocen kaupunginosaa. Maisemat ovat kauniita, ja mikli tiet jatkaa poispin vanhastakaupungista, nkyy pian Lazareti-kompleksi, joka oli ruton aikaan 40 vuorokauden ajan karanteenipaikka ottomaanien valtakunnasta saapuville, mahdollisesti ruttoa kantaville matkalaisille. Lazaretin lisksi Pločen huomattavimpia vierailupaikkoja ovat Dubrovnikin taidegalleria (Frana Supila 23), joka on ptiest vhn ylmkeen, ja alhaalla oleva Banje-ranta, joka tosin kesll tyttyy turisteista melko nopeasti ja varhain aamulla.

Toisella puolella vanhaakaupunkia olevalle Pile-portille psee Pločesta mys kiertmll vanhankaupungin muurit. Tm reitti on tietenkin vhemmn mielenkiintoinen kuin Placa, mutta sopii niille, jotka haluavat nhd muureja ja kaupunkia enemmnkin ja jotka kenties haluavat laskeutua alas Stradunille niin sanotun Pohjoisen portin [kartalla] kautta. Portin edess olevalta alueelta lhtevt kysijunat reilun 400 metrin korkeuteen Srd-vuorelle. Lhell on mys paikka, jossa lentokenttbussit pyshtyvt ja jolta psee bussilla Cavtatiin pivretkelle [kartalla]. Tst eteenpin jatkavalle tulee vastaan linnake eli Tvrđava MinčetaTakseja parkissa Tvrdava Mincetan edess ja pian Pile-portti, jonka edess ky jatkuva kuhina aamusta iltaan.

Lapad

Pile-portin ja Lapadin vlimaastossa ei ole mitn erityisen kiinnostavaa niille, joiden majapaikka ei tll alueella sijaitse, ja vanhastakaupungista psee Lapadiin vartissa bussilla tai 30–50 minuutin kvelymatkan jlkeen.

Lapad on laaja paikka, jossa ensimmisen vastaan tulee Vukovarska-kadun [kartalla] varrella olevat ostospaikat. Seuraava kiinnekohta on satama-allas, ja se on Lapadska obala -rantakadulla [kartalla], jolla on puisto ja jolla voi katsella kaikenlaisia veneit. Sille psee Pile-portilta esimerkiksi bussilla numero 5 ja pyskki on ”Stanica Lapad.” Lis mielenkiintoisia paikkoja tulee vastaan kun kvelee kohti rantaa,miss on esimerkiksi kaupunginosan parhaita ostospaikkoja. DOC [kartalla] on hyv kiintopiste niille, jotka haluavat tekemn elintarvike- tai juomaostoksia. Alueella on mys muutama hyv ravintola ja kymmenittin paikallisten suosiossa olevia kahviloita.

Setaliste kralja Zvonimira
Setaliste kralja Zvonimira

Tst lyhyen matkan pss sijaitsee Šetalište kralja ZvonimiraSetaliste kralja Zvonimira [kartalla], Lapadin rannalle johtava promenadi. Sen varrella on useita hotelleja ja terasseja, joilla voi syd ja juoda aamusta iltaan. Kadun varrella on monipuolinen valikoima kaikenlaista, kuten tenniskentti, mutta sen ravintolat ovat valitettavan ylihintaisia ja tarjonnaltaan keskinkertaisia. Joitain poikkeuksia niiden joukossa on, ja aivan kadun alun urheilubaari esimerkiksi on normaalihintainen, paikallisten suosima kahvittelupaikka. RantaRanta on niille, jotka ovat pitkien hyvin varusteltujen rantojen ystvi, pettymys, mutta se edustaa tyypillist Adrianmeren rantaa ja se on hyv rentoutumispaikka kenelle tahansa, mys lapsiperheille.

Kopakabana-ranta
Kopakabana-ranta

Rannalta voi jatkaa eteenpin pitkin jalkakytv, joka kiert Babin kuk -niemen. Siell on majapaikkoja, muutama ravintola ja hyv ranta, ja jos haluaa loman aikana kuntoilla kvellen pidemmn lenkin, on tm siihen Lapadin lhell mielekkin reitti. Rantapolun varrella on lukuisia majapaikkoja, ravintoloita ja auringonottopaikkojaVke ottamassa aurinkoa. Ajan kanssa tll olevat voivat hyvin kvell Kopakabana-rannalleKopakabana-ranta [kartalla], joka tietenkin on saanut nimens kuuluisasta Copacabanasta.

Valtamerialuksia, etualalla Gruz-kaupunginosa
Gružissa on kaupungin pasiallinen satama.

Gruž

Gruž-kaupunginosaan psee Pošta Lapad -bussipyskilt, josta sinne on vain lyhyt matka, mutta kvelymatkaan kuluu silti helposti lhes puoli tuntia. Gružiin psee Lapadista harvakseen kulkevalla bussilla 7 ja Pile-portilta bussilla 1a, 3 tai 8. Gružin pyskeist Posta Gruž on sataman ja bussiaseman vieress, ja Stanica Lapad lhell Lapadska obala -rantakatua. Lahden rannalla on paljon kaikenlaisia veneit, ja vhn edempn ovat parkissa suuret valtamerialukset, jotka Vlimerell kuljettavat turisteja kaupungista toiseen.

Gružissa on kaupungin pasiallinen satama (Luka Dubrovnik) [kartalla], josta voi lhte katamaraanilla Mljetin, Korčulan ja Hvarin kautta Splitiin asti, ja Dubrovnikin satamasta kulkee mys laivoja Italian Bariin.

Dubrovnikin satamasta lhtee laivoja mys lheisille saarille, kuten Elafiittisaarille ja Mljetiin, joka onkin suosituimpia pivretkikohteita Dubrovnikista ja jonne mennn samalla katamaraanilla joka kulkee Hvariin ja Splitiinkin.

Linja-autoasema (autobusni kolodvor), joka on satamasta muutaman sata metri kohti suurta siltaa, on paikka, josta voi siirty lentoasemalle, Bosniaan, Montenegroon ja kaikkialle Kroatiaan, kuten mys muihin maihin.

Gružissa on ravintoloita ja mys kahviloita ja baareja, ja niiden joukossa on useita kohtuuhintaisia, terassilla varustettuja ruoka- ja juomapaikkoja. Siell on mys hyv mahdollisuus tehd elintarvikeostoksia, niin torilla kuin lukuisissa valintamyymlisskin.

Kaupunginosa on viime vuosina kohottanut profiiliaan, ja se on entist parempi alue majoittua. Sinne on mys viime vuosina ilmestynyt uusi vierailupaikka, museo joka kertoo Jugoslavian liittovaltiosta, joka oli olemassa ensimmisen maailmansodan loppumisesta 1990-luvulle tai oikeastaan vuoteen 2003 asti. Red History Museum [kartalla] on kehuttu vierailupaikka, jossa on paljon ainutlaatuista rekvisiittaa ja esineist Jugoslavian ajalta.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2022/04

l majoitu minne tahansa – Lue alue- ja hotellivinkit

Alue- ja hotellivinkeiss kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisksi esittelemme eri alueiden pidetyimpi ypymispaikkoja.

Tilaa uutiskirjeemme

Lue ensimmisten joukossa uusista oppaista, artikkeleista ja muista Pienen matkaoppaan kuulumisista.

Lue verkkopalvelun kyttehdot ja tietosuojakytnt.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti