Sivukartta Ota yhteyttä

Dubrovnikin kaupunginosia ja alueita

Dubrovnik on 40 000 asukkaan kaupungiksi laaja, ja myös sen kaupunginosat ovat melko kookkaita.

Vanhakaupunki lähikortteleineen on turistien ykköskohde, jossa tulee paljon vietettyä aikaa, ja sielläkin on sen verran alaa ja vierailupaikkoja, että siihen tutustumiseen kuluu helposti pari päivää.

Vanhankaupungin vieressä olevilla alueilla on muutama mukava ranta ja muitakin vierailupaikkoja, mutta vanhankaupungin jälkeen paras kaupunginosa lähteä tutustumaan on Lapad. Se on tunnettu rannastaan, rantapromenadistaan, lukuisista ravintoloistaan ja monipuolisista majapaikoistaan, joita on myös siihen kuuluvalla Babin kukin niemimaalla.

Jos Dubrovnikiin saapuu bussilla tai katamaraanilla, näkee silloin Gruž-kaupunginosan, jossa on jonkin verran majapaikkoja, ravintoloita ja kauppoja, kuten myös kaupungin todellinen tori.

Kaupungin yleisluonteesta

Dubrovnik on valtaosan historiastaan tunnettu Ragusa-nimellä, mutta tarkkaa tietoa sen synnystä ja alkuperästä ei ole. Nykyistä muotoaan kaupunki sai ollessaan osa Venetsiaa, ja tältä ajalta on nähtävissä muistakin Adrianmeren rannikkokaupungeista tuttuja pylväitä ja rakennuksia. Sen jälkeen se kuului Unkarin kuningaskuntaan, ja 1300-luvun alusta aina 1800-luvulle se kuului vapaavaltiona ottomaanien eli osmanien valtakuntaan. Tälle aikakaudelle sattui suurin kaupunkiin edelleenkin vaikuttava katastrofi eli vuoden 1667 maanjäristys, jonka seurauksena Ragusa sai aivan uudenlaisen ilmeen.

Napoleonin sodissa tämä vapaakaupungin statuksesta nauttinut kaupunki jäi pois ottomaanien valtakunnasta ja tuli osaksi Itävalta-Unkaria. Vasta vuonna 1918, kun jugoslaavien eli eteläslaavien liittovaltio perustettiin, kaupungista tuli Dubrovnik. Se oli Jugoslavian suosituin lomapaikka, joka 1970- ja -80-luvuilla tuli suosituksi myös ulkomaalaisten keskuudessa. Jugoslavian hajottua Dubrovnikista tuli osa Kroatiaa, ja nykyisin sen vanhassakaupungissa on varsin helppoa loman yhteydessä tutustua kaupungin mielenkiintoisiin ja värikkäisiin vaiheisiin. Dubrovnikissa asuu nykyisin pysyvästi noin 40 000 asukasta, mutta huhtikuulta lokakuun loppuun siellä on jatkuvasti moninkertainen määrä turisteja.

Dubrovnikin kadunnimet

Dubrovnikissa kadunnimissä on yleensä edessä tai perässä ”ulica” tai ”ul.”, ja tämä tarkoittaa katua. Tämän oppaan sivuilla kuten myöskään turisti-infon (Brsalje 5, Pile-portin bussipysäkkien vieressä) ilmaiseksi antamassa kartassa tätä liitettä ei ole. Joissain tapauksissa kuten taksia käytettäessä, kun halutaan tiettyyn osoitteeseen, on hyvä mainita myös ulice jos kadunnimessä sellainen on, mutta esimerkiksi tiettyyn hotelliin tai ravintolaan haluavan usein tarvitsee ilmoittaa vain sen nimi. Ylipäätään jos haluaa tiettyyn osoitteeseen, on hyvä selkeyden takia sanoa ”ulica” (lausutaan ”ulitsa”), jotta taksikuski tietää, että kysymyksessä on katu eikä esimerkiksi hotelli tai ravintola.

Dubrovnikin tärkeimmät alueet turistin näkökulmasta

Grad – Dubrovnikin vanhakaupunki

Dubrovnikin vanhakaupunki eli Grad on turistien valtavaa suosiota nauttiva, pieni mutta hornankattilanmuotoisuudessaan mäkinen kaupunginosa. Tämä parin kilometrin pituinen muurein ympäröity alue pitää sisällään ainutlaatuisen kokoelman nähtävyyksiä, lähinnä palatseja, kirkkoja, kaikenlaisia katuja ja kujia ja hienoja maisemia niin sisämaahan kuin merellekin.

Vanhaakaupunkia on helpoin lähestyä Pile-portin [kartalla] kautta, jolle tulevat bussit Lapadista ja Babin kuk -niemimaalta ja jolla myös taksit ympäri vuorokauden odottelevat asiakkaita. Portin luona on aina valtava määrä turisteja, ja koko Brsalje-katu, joka sen edessä on, on päivisin noin klo 10–16 turistilaumojen kansoittama.

Tästä on mukava kävellä ennen vanhaankaupunkiin portin läpi siirtymistä merta katsomaan, ja kannattaa kävellä ravintola Nautikan ohi siinä olevalle näköalatasanteelle [kartalla]. Vain osa turisteista uskaltautuu alas portaita ns. länsisatamaan (Western Harbour), jolla on hiekkaranta, terassiravintola ja kajakkivuokrausta. Täällä voi jonkin aikaa ihailla hienoja maisemia, mutta pois ei pääse kuin samaa reittiä, jota tulikin, ja Bokar-linnakkeen [kartalla] alapuolella on turha harhailla oikotietä pois etsimässä. Rannalla on myös Lovrijenac-linnake, joka on vuodelta 1050 peräisin oleva suojalinnoitus. Nykyisin Lovrijenac kunnostautuu keskikesällä Dubrovnikin kesäfestivaalien aikaan, jolloin se toimii tunnetusti Shakespearen Hamletin esityspaikkana. Linnakkeessa on pieni museo, joka esittelee kaupungin menneisyyttä, ja etenkin sen kolmion muotoiseen sisäpihaan kannattaa käydä tutustumassa.

Placa, (“platsa”) joka tunnetaan myös nimellä Stradun, [kartalla] on 400 metrin pituinen vanhankaupungin pääkatu. Sen varrella on nähtävyyksiä kuten kauniilla tornilla varustettu fransiskaaniluostari ja paljon putiikkeja ja kahviloita, jotka aamusta iltaan ovat turistien suuressa suosiossa. Placan sivukadut kummallakin puolella ovat kahviloiden ja ravintoloiden täyttämiä, ja niillä on myös kiinnostavia kauppoja. Sivukatujen tutkiminen on suositeltavaa, niin meren- kuin sisämaankin puolella, ja helpompaa on ensin tutustua merenpuolella oleviin katuihin, sillä sisämaahan kuljettaessa tulee heti vastaan jyrkähköjä portaita.

Placan päässä siintävän kellotornin luona on Luža-aukio, jossa päiväsaikaan pyörii paljon turisteja ja jolle on keskittynyt kaupungin suurin nähtävyysrypäs. Sponza-palatsi, Roland-pylväs, kaupungin suojelupyhimyksen mukaan nimetty kirkko ja portit vanhaan satamaan kuuluvat aukion unohtumattomaan rekvisiittaan. Aukion välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Pred Dvorom -kadulla olevat nähtävyydet, kuten kellotornin vieressä oleva suihkulähde, Gradsko vijeće eli kaupungintalo, jonka yhteydessä on teatteri, ja Knežev dvor eli papin hovipalatsi, jossa on museo, konserttisali ja kaunis julkisivu.

Luža-aukiolla ja sen lähettyvillä tuleekin vietettyä loman aikana melkoisesti aikaa, mutta tämä on tukossa oleva paikka päivisin ja tunnelma on huomattavasti parempi aikaisin aamulla tai auringon laskiessa. Aukion tuntumassa on myös mielenkiintoisia museoita, ja sen lähistön kirjakaupat Placan varrella ovat kaupungin parhaiten varusteltuja. Aukion tuntuman kahvilat ja ravintolat ovat kaupungin kalleimmasta päästä, mutta ne ovat hyvin suosittuja jäätelölle tai virvokkeelle, aamusta iltaan.

Lužan jälkeen valtaosa turisteista suuntaa kauniiseen vanhaan satamaan (Stara luka) [kartalla], joka on aukion takana. Täällä on aina paljon ihmisiä kesäaikaan, ja jonot etenkin Lokrumin saarelle suuntaaviin veneisiin voivat olla pitkiä. Erilaisia laivoja on joka lähtöön kalastajaveneistä huvipursiin, ja niitä on kauniina päivinä mukava ainakin vähän aikaa katsella. Satamasta lähtevät risteilyt paitsi Lokrumin saarelle myös muualle Dubrovnikin ympäristöön, kuten Cavtatiin. Niitä kaupataan innokkaasti pitkin päivää kenelle tahansa turistin näköiselle, mutta ensimmäistä tarjousta ei kannata hyväksyä, vaan risteilylle haluavien kannattaa tutustua kunnolla tarjontaan. Vanhan sataman alueella on mukava oleskella etenkin alkuillasta, jolloin suuri osa turisteista on lähtenyt, ja sen terassiravintolassa on hyvä syödä tyypillisiä Adrianmeren mereneläviä tutuksi tekeviä ruokia, jos sattuu löytämään vapaan pöydän.

Vanhasta satamasta pääsee useastakin portista takaisin vanhankaupungin puolelle. Luža-aukion vasemmalla puolella, Pyhän Blasiuksen kirkon takana, on lisää suosittua nähtävää. Dubrovnikin tuomiokirkko on kaunis ja suosittu vierailukohde, ja sen sisätiloihin ja etenkin sen alttaritauluun monet käyvät tutustumassa. Sen takana oleva Bunićeva poljana -aukio [kartalla] on iltaisin kaupungin ykköspaikkoja vaihtaa vapaalle, sillä sen laitamilla on jazz-klubi ja muita hyviä baareja, joiden terassit täyttävät aukion.

Bunićeva poljanan edessä oleva Gundulićeva poljana [kartalla] puolestaan on aamupäivisin vanhankaupungin ruokatori, joka tosin nykyisin on suureksi osaksi turisteille suunnattu. Torilta saa joitain paikallisia elintarvikkeita mutta lähinnä tyypillisiä dalmatialaisia tuliaisia ja makeisia, joita turisteille täällä ylihintaan kuuluu yrittää kaupata. Paikallisesti kasvatetut viikunat ovat suurta herkkua, samoin mantelit ja appelsiininkuoret, jotka on makeutettu paikallisin menetelmin. Laventelista valmistetut tuotteet, oliiviöljyt, paikallinen rakija-viina (jota mainostetaan italialaisittain "grappana") ja jotkin muut vastaavat tuotteet ovat täällä kaupan, ja niitä tyrkytetään kenelle tahansa turistin näköiselle. Aukion laitamilla on myös pari ruokakauppaa, mutta ne ovat pieniä eivätkä kovin hyvin varusteltuja. Huomattavasti parempi on käydä torilla Gružissa lähellä satamaa, ja parempia kauppojakin tulee vastaan muissa kaupunginosissa.

Gundulićeva poljana -aukiolta alkavan od Puča -kadun varrella on autenttinen paikallinen ruokakauppa, jossa on kaikenlaista sellaista, mitä turistikojuista ei löydy. Od Puča on hyvä katu kävellä päästä päähän, mutta tämäkin katu on lounasajasta myöhäiseen iltapäivään tukossa ja parempi sillä on liikkua aikaisin aamulla tai iltaviiden jälkeen. Sen varrella on muun muassa serbialainen ortodoksikirkko ja sen yhteydessä museo, jossa on hyvä ikonikokoelma.

Tämä meren puoli Placalta nähden on hyvä koluta loman aikana kunnolla läpi. Vanhankaupungin merenpuoleiset kadut muuttuvat pian paikallisten asuinalueiksi, jotka lähinnä sijaitsevat jyrkillä mäillä. Täällä tulee vastaan niitä, jotka harmikseen ovat menneet varaamaan yösijansa vanhankaupungin hankalista paikoista ja näin täysin liikenneneuvottomassa kaupunginosassa raahaavat laukkujaan loputtomia rappuja ylös ja alas. Meren puolella muurit peittävät ikävästi näkymiä, mutta pelastuksen tarjoavat kaksi Buža-nimistä rantaravintolaa, joiden terasseille paistaa aurinko pitkin päivää ja joilla voi maisemia ihaillessa nauttia juomat.

Näissä kortteleissa sijaitSee Muutama Kirkko, joista kaunein on Ignatius [kartalla], ja kaupungin etnografinen museo [kartalla]. Kortteleiden tärkeimmät nähtävyydet sijaitsevat korkeuksissa, ja etnografinen museo sijaitsee normaalia merkittävämmällä kadulla. Tämä katu on Široka eli leveä katu, ja se onkin huomattavasti tilavampi kuin standardinmukaiset muut vanhankaupungin sivukadut. Sen varrella on numerossa 7 on Dom Marina Držića, jossa sijaitsee paikallisen näytelmäkirjailijan, Marian Držićin museo [kartalla].

Placasta katsoen vanhankaupungin toisella eli sisämaan puolella on vähemmän nähtävää kuin vähemmän mäkisillä ja tilavammilla merenpuoleisilla kaduilla. Siellä suuri osa nähtävästä on keskittynyt Ploče-portin vieressä olevalle alueelle [kartalla], jolle pääsee hyvin Luža-aukiolta. Matkalla aukiolta Ploče-portille tulee vastaan kirkko, dominikaaniluostari ja Revelin-linnoitus, joka valmistui vuonna 1539. Tässä suuressa linnakkeessa on nykyisin kaupungin keskiaikaisista kirkoista pelastettuja veistoksia esittelevä arkeologinen näyttelytila ja myös klassisen musiikin konsertteja.

Ploče

Linnakkeen takana on vanhankaupungin suurin portti eli Ploče, joka johtaa samannimiseen kaupunginosaan. Maisemat ovat kauniita, ja mikäli tietä jatkaa poispäin vanhastakaupungista, näkyy pian Lazareti-kompleksi, joka oli ruton aikaan 40 vuorokauden ajan karanteenipaikka ottomaanien valtakunnasta saapuville, mahdollisesti ruttoa kantaville matkalaisille. Lazaretin lisäksi Pločen huomattavimpia vierailupaikkoja ovat Dubrovnikin taidegalleria (Frana Supila 23), joka on päätiestä vähän ylämäkeen, ja alhaalla oleva Banje-ranta, joka tosin kesällä täyttyy turisteista melko nopeasti ja varhain aamulla.

Toisella puolella vanhaakaupunkia olevalle Pile-portille pääsee Pločesta myös kiertämällä vanhankaupungin muurit. Tämä reitti on tietenkin vähemmän mielenkiintoinen kuin Placa, mutta sopii niille, jotka haluavat nähdä muureja ja kaupunkia enemmänkin ja jotka kenties haluavat laskeutua alas Stradunille niin sanotun Pohjoisen portin [kartalla] kautta. Portin edessä olevalta alueelta lähtevät köysijunat reilun 400 metrin korkeuteen Srd-vuorelle. Lähellä on myös paikka, jossa lentokenttäbussit pysähtyvät ja jolta pääsee bussilla Cavtatiin päiväretkelle [kartalla]. Tästä eteenpäin jatkavalle tulee vastaan linnake eli Tvrđava Minčeta ja pian Pile-portti, jonka edessä käy jatkuva kuhina aamusta iltaan.

Lapad

Pile-portin ja Lapadin välimaastossa ei ole mitään erityisen kiinnostavaa niille, joiden majapaikka ei tällä alueella sijaitse, ja vanhastakaupungista pääsee Lapadiin vartissa bussilla tai 30–50 minuutin kävelymatkan jälkeen.

Lapad on laaja paikka, jossa ensimmäisenä vastaan tulee Vukovarska-kadun [kartalla] varrella olevat ostospaikat. Seuraava kiinnekohta on satama-allas, ja se on Lapadska obala -rantakadulla [kartalla], jolla on puisto ja jolla voi katsella kaikenlaisia veneitä. Sille pääsee Pile-portilta esimerkiksi bussilla numero 5 ja pysäkki on ”Stanica Lapad.” Lisää mielenkiintoisia paikkoja tulee vastaan kun kävelee kohti rantaa,missä on esimerkiksi kaupunginosan parhaita ostospaikkoja. DOC [kartalla] on hyvä kiintopiste niille, jotka haluavat tekemään elintarvike- tai juomaostoksia. Alueella on myös muutama hyvä ravintola ja kymmenittäin paikallisten suosiossa olevia kahviloita.

Tästä lyhyen matkan päässä sijaitsee Šetalište kralja Zvonimira [kartalla], Lapadin rannalle johtava promenadi. Sen varrella on useita hotelleja ja terasseja, joilla voi syödä ja juoda aamusta iltaan. Kadun varrella on monipuolinen valikoima kaikenlaista, kuten tenniskenttiä, mutta sen ravintolat ovat valitettavan ylihintaisia ja tarjonnaltaan keskinkertaisia. Joitain poikkeuksia niiden joukossa on, ja aivan kadun alun urheilubaari esimerkiksi on normaalihintainen, paikallisten suosima kahvittelupaikka. Ranta on niille, jotka ovat pitkien hyvin varusteltujen rantojen ystäviä, pettymys, mutta se edustaa tyypillistä Adrianmeren rantaa ja se on hyvä rentoutumispaikka kenelle tahansa, myös lapsiperheille.

Rannalta voi jatkaa eteenpäin pitkin jalkakäytävää, joka kiertää Babin kuk -niemen. Siellä on majapaikkoja, muutama ravintola ja hyvä ranta, ja jos haluaa loman aikana kuntoilla kävellen pidemmän lenkin, on tämä siihen Lapadin lähellä mielekkäin reitti. Rantapolun varrella on lukuisia majapaikkoja, ravintoloita ja auringonottopaikkoja. Ajan kanssa täällä olevat voivat hyvin kävellä Kopakabana-rannalle [kartalla], joka tietenkin on saanut nimensä kuuluisasta Copacabanasta.

Gruž

Gruž-kaupunginosaan pääsee Pošta Lapad -bussipysäkiltä, josta sinne on vain lyhyt matka, mutta kävelymatkaan kuluu silti helposti lähes puoli tuntia. Gružiin pääsee Lapadista harvakseen kulkevalla bussilla 7 ja Pile-portilta bussilla 1a, 3 tai 8. Gružin pysäkeistä Posta Gruž on sataman ja bussiaseman vieressä, ja Stanica Lapad lähellä Lapadska obala -rantakatua. Lahden rannalla on paljon kaikenlaisia veneitä, ja vähän edempänä ovat parkissa suuret valtamerialukset, jotka Välimerellä kuljettavat turisteja kaupungista toiseen.

Gružissa on kaupungin pääasiallinen satama (Luka Dubrovnik) [kartalla], josta voi lähteä katamaraanilla Mljetin, Korčulan ja Hvarin kautta Splitiin asti, ja Dubrovnikin satamasta kulkee myös laivoja Italian Bariin.

Dubrovnikin satamasta lähtee laivoja myös läheisille saarille, kuten Elafiittisaarille ja Mljetiin, joka onkin suosituimpia päiväretkikohteita Dubrovnikista ja jonne mennään samalla katamaraanilla joka kulkee Hvariin ja Splitiinkin.

Linja-autoasema (autobusni kolodvor), joka on satamasta muutaman sata metriä kohti suurta siltaa, on paikka, josta voi siirtyä lentoasemalle, Bosniaan, Montenegroon ja kaikkialle Kroatiaan, kuten myös muihin maihin.

Gružissa on ravintoloita ja myös kahviloita ja baareja, ja niiden joukossa on useita kohtuuhintaisia, terassilla varustettuja ruoka- ja juomapaikkoja. Siellä on myös hyvä mahdollisuus tehdä elintarvikeostoksia, niin torilla kuin lukuisissa valintamyymälöissäkin.

Kaupunginosa on viime vuosina kohottanut profiiliaan, ja se on entistä parempi alue majoittua. Sinne on myös viime vuosina ilmestynyt uusi vierailupaikka, museo joka kertoo Jugoslavian liittovaltiosta, joka oli olemassa ensimmäisen maailmansodan loppumisesta 1990-luvulle tai oikeastaan vuoteen 2003 asti. Red History Museum [kartalla] on kehuttu vierailupaikka, jossa on paljon ainutlaatuista rekvisiittaa ja esineistöä Jugoslavian ajalta.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2022/04