Kroatia
Adrianmeren rannalla, maailman kirkkaimpien vesien äärellä sijaitseva Kroatia nousi 2010-luvulla Euroopan suosituimpien lomamaiden joukkoon. Matkailulla on Adrianmeren rannikolla pitkät perinteet: Opatija oli yksi ensimmäisiä lomakohteita, ja Jugoslavian aikaan etenkin Dubrovnik veti puoleensa myös suomalaisia.
Viime vuosina Kroatia on noussut yhdeksi kaikkein korkeatasoisimmista matkailumaista, jossa on kuitenkin täysin erilaista rauhallista tunnelmaa kuin monissa muissa Välimeren maissa. Kroatian valttikortteja ovat pitkän kesäkauden, kirkkaan meren ja silmiä hivelevien maisemien lisäksi erinomaiset ruoat, toinen toistaan kauniimmat nähtävyydet, täysin harmiton elämänmeno ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet.
Kroatia pähkinänkuoressa
Kroatia on kooltaan noin 57 000 neliökilometriä, ja vuoden 2021 väestönlaskennassa maassa oli noin 3,9 miljoonaa asukasta. Maan suurin kaupunki on sisämaassa sijaitseva Zagreb, ja sisämaassa sijaitsee myös maan neljänneksi suurin kaupunki, Osijek. Rannikon suurimpia kaupunkeja ovat Split, Rijeka, Zadar ja Pula.
Maa on varsin uskonnollinen, noin 79 prosenttia asukkaista ilmoitti olevansa katolisia ja noin 3 prosenttia ortodokseja.
Perinteisesti ortodoksit ovat olleet niin sanotun Krajinan alueen serbejä, jotka keskiajalta lähtien pitivät ottomaanit loitolla läntisestä Euroopasta ja joita on edelleen etenkin rannikolla Senjin ympäristössä, lähellä rannikkoa olevassa Kninissä, joka Senjin tavoin on varteenotettava vierailupaikka, pidemmällä sisämaassa etenkin Vukovarissa, joka tuhoutui 1990-luvun sodan aikana lähes täysin, ja Zagrebin ympäristössä. Serbivähemmistön kulttuuriin kuuluvat kyrilliset aakkoset ja ortodoksikirkot, mutta vähemmistön asemaan liittyy edelleen jännitteitä.
Kroatia on yleisesti turvallinen matkailumaa, jossa väkivaltarikollisuus on harvinaista. Turistialueilla esiintyy kuitenkin taskuvarkauksia. Splitin ja Dubrovnikin kaltaisissa kaupungeissa on vilkasta iltaelämää, mutta julkisella paikalla juopottelusta ja häiriökäyttäytymisestä voi saada sakon. Sama pätee moniin muihin paikkoihin, ja monessa Kroatian kolkassa kavahdetaan myös sitä, että miehet kulkevat muualla kuin oikealla rannalla ilman paitaa ja naiset bikineissä, ja tällaisesta voikin saada sakon.
Sakon uhalla on kielletty myös muita asioita, kuten syöminen kirkkojen portailla ja muissa vastaavissa paikoissa. Myös alkoholin nauttiminen muissa kuin anniskelupaikoissa on monessa kaupungissa kielletty, ja myös tästä voi saada tuntuvan sakon, aivan kuten siitäkin että metelöi myöhään illalla. Esimerkiksi Hvarin kaupungissa on kylttejä, joista saa käsityksen siitä mikä on Kroatiassa erityisen paheksuttavaa. Siellä täytyykin suurten kaupunkien keskustoja myöten oivaltaa, että Kroatiassa rauhaa rakastetaan yli kaiken, hyvät muut huomioonottavat käytöstavat kuuluvat asiaan ja että äänekäs, itsekeskeinen käytös on lähes ainoa asia, joka voi Kroatiassa lomaillessa aiheuttaa ongelmia.
Kroatian kieli
Kroatian kieli on hyvin samanlainen kuin serbia, ja Jugoslavian maiden kieliä kutsuttiinkin nimellä ”serbokroaatti”, jota käytettiin ja osin vieläkin käytetään myös Serbiassa, Bosniassa ja Montenegrossa. Kroatia ja serbia eroavat toisistaan melko vähän, mutta erojakin on, ja yksi suurimpia on se, että kroatiaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin mutta serbiaa eri yhteyksissä joko latinalaisin tai kyrillisin aakkosin. Eteläslaavien kielet ovat monin tavoin täysin samanlaisia, joskin eroja on etenkin sanastossa. Slovenia poikkeaa niistä eniten mutta venäjää tai muita slaavilaisia kieliä osaavat pääsevät kroatiasta ja muista eteläslaavien (eli jugoslaavien) kielistä nopeasti kärryille, ja monet sanatkin ovat tuttuja tai ainakin tutun oloisia.
Tärkeä asia Kroatiassa on se, että ihmiset ovat hyvin kielitaitoisia, eivätkä he missään nimessä oleta edes kaikkien slaavilaisten turistien hallitsevan maansa kieltä eivätkä muiden edes yhtä sanaa. Maassa puhutaan englannin lisäksi monissa turistipaikoissa italiaa ja saksaa, ja monet hallitsevat myös ranskaa ja venäjää, joka tosin on kroaatille helppo kieli oppia. Englanti on turismiin liittyvissä asioissa pääkieli, ja kaikki hotellien ja ravintoloiden työntekijöitä myöten hallitsevat kieltä erinomaisesti. Tosin on niitäkin, jotka eivät englantia osaa, kuten vanhemmat ihmiset ja normaalia vähemmän kouluja käyneet tai opetukseen huomiota kiinnittäneet. Joissain paikoissa kuten valintamyymälöissä, jotka eivät ole turistien kansoittamilla alueilla, ei kannata noin vain alkaa haastelemaan ihmisten kanssa englanniksi.
Kroatian auttavasta hallitsemisesta voi olla maassa usein lomaileville suurta apua, ja sen edes jonkinlainen oppiminen edesauttaa muidenkin slaavilaisten kielten kuten puolan, slovakian, tšekin ja bulgarian ymmärtämistä. Suurta hyötyä on etenkin ruokien nimien ja erilaisten ainesten osaamisesta, ja ne ovatkin saman tyylisiä kaikissa slaavilaisissa kielissä.
Kroatian hintataso ja valuutta
Kroatia on hintatasoltaan hyvin vaihteleva maa. Kalleimmat hinnat ovat Dubrovnikissa, Splitissä ja saarilla, joista nimenomaan turistien suosiota nauttivat saaret kuten Hvar ovat hinnoiltaan paikallisten palkkoihin nähden käsittämättömän kalliita paikkoja. Monista turistien suosimista paikoista kuitenkin yleensä löytyy paikallistenkin kukkarolle kelpuullisia paikkoja, ja sekä kahvi että olut saattavat kalleissakin kaupungeissa olla erittäin kohtuullisissa hinnoissa. Kaupoissa hinnat ovat pieniä, turisteille suunnattuja ruoka- ja juomakauppoja lukuun ottamatta samoja kautta maan, joskin aina ei turistien suosimilta alueilta normaaleja valintamyymälöitä löydy. Suurimmat vaikeudet löytää niitä ovat Dubrovnikissa ja Splitissä, ja kunkin kohteen Pienessä Matkaoppaassa esitellään poikkeuksetta niiden valintamyymälöitä.
Kroatia siirtyi käyttämään euroa valuuttanaan vuoden 2023 alusta. Tätä seurasi kahden viikon siirtymäaika, jolloin aiemman valuutan, kunan setelit ja kolikot olivat vielä hyväksyttäviä maksuvälineitä. Siitä eteenpäin euro kuitenkin on ainut käypä valuutta, ja euroalueelta tulevat turistit eivät enää joudu vaihtamaan valuuttaa.
Kroatiassa maksukortit käyvät melko hyvin, mutta niillä ei kannata maksaa pieniä ostoksia (kuten kahvia tai olutta), kaikki ravintolat eivät ota niitä vastaan, joskus on lisämaksuja ja monissa paikoissa kuten pienissä valintamyymälöissä käteisen käyttäminen saattaa edelleenkin olla helpompaa. Käteistä kannattaa Kroatiassa aina pitää mukana jonkin verran, mieluiten pieniä seteleitä ja kolikoita.
Kroatia lomakohteena
Kroatiaan matkustetaan eniten huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana, jolloin on eniten Suomesta suoria lentoja. Rannikon lomakohteisiin lennetään eniten kesäkaudella, ja Zagrebiin pääsee ympäri vuoden vaihtoyhteyksillä. Parhaimmillaan Kroatian saaret ja rannikko ovat lomailulle kesäkauden aikana ja silloin kun ei ole valtavasti turisteja. Heinä- ja elokuu ovat kaikkialla kalleimmat ja vilkkaimmat kuukaudet, jolloin myös lämpötilat ovat tukahduttavia eivätkä hellitä yöksikään. Eräänlaiset väliajat eli kesäkauden alkuaika (huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin) ja kesäkauden loppuaika (syyskuun loppupuoli ja lokakuun alkupuoli) ovat normaalia parempia ajankohtia vierailla Kroatian saarilla ja rannikolla.
Monissa Kroatian paikoissa, jotka eivät ole kaikkein suosituimpia vierailupaikkoja, on valtavasti turisteja vain keskikesällä. Esimerkiksi Hvarin saarella on pääkaupunkia lukuun ottamatta muulloin kuin keskikesällä varsin väljää.
Jos Kroatiaan matkustaa keskikesällä, löytyy saarilta ja mantereelta muualta kuin pääpaikoista alueita, joilla ei ole tungosta, eikä saarilla ei ole yhtä tukahduttavan kuumaa kuin mantereella.
Matkustaminen Suomesta Kroatiaan
Suomesta siirrytään Välimeren rannalla olevaan Kroatiaan yksinomaan lentäen, joskin jotkut lähtevät sinne myös omalla autolla.
Lentokentän valinta riippuu siitä, missä päin Kroatiaa aikoo lomailla: kesäkaudella Helsingistä on suoria reittilentoja Dubrovnikiin, Splitiin ja Zadariin, kun taas Zagrebiin ja Istrian Pulaan matkustetaan vaihtoyhteyksillä. Split ja Dubrovnik ovat luontevia saapumispaikkoja myös niiden välisen rannikon saarille suuntaavalle, kun taas Zadar sopii Pohjois-Dalmatiaan matkustavalle.
Paikkoihin, jotka ovat rannikolla ja joille ei ole lentoja, mennään lentämällä lähimmälle lentoasemalle ja siirtymällä sieltä yleensä bussilla varsinaiseen matkakohteeseen. Bussilla voi jatkaa esimerkiksi Splitistä Makarskaan, Splitin lentoasemalta Trogiriin tai Splitistä Šibenikiin. Myös Zagrebista Zadariin, Pulasta Rijekaan, Zagrebista Rijekaan, Pulasta Opatijaan ja Zagrebista Opatijaan on bussiyhteyksiä. Istrian niemimaalla voi matkustaa bussilla Pulasta Porečiin ja Pulasta Rovinjiin. Myös Zagrebista Porečiin ja Zagrebista Rovinjiin on bussiyhteyksiä, mutta matkoihin kuluu useita tunteja.
Lisätietoa saapumisesta ja jatkoyhteyksistä on Dubrovnikin, Pulan, Splitin, Zadarin ja Zagrebin matkaoppaissa.
Liikkuminen Kroatiassa ja siirtyminen sieltä lähimaihin
Jos Kroatiassa haluaa kaupungista toiseen, päiväretkelle johonkin lähelle tai myös joillekin saarille, on linja-auto kaikkein paras kyyti. Kroatiassa on hyvät bussiyhteydet, monissa kaupungeissa bussiasema on aivan ytimessä ja bussit kulkevat tiiviiseen tahtiin. Busseilla voi päästä myös saarelta toiselle, saarilta mantereelle ja mantereelta saarille, ja erityisen tavallista tämä on Kvarnerinlahden ympäristössä ja Dalmatiassa, jossa suosituimmat saaret sijaitsevat lähellä Splitiä.
Autoilu Kroatiassa ja auton tai muu kulkuneuvon vuokraus
Jos Kroatiaan saapuu autolla, on maassa melko hyvät tiet, mutta rannikko on vuoristoinen ja rannikolla on usein erilaisia tietöitä. Moottoriteillä peritään tietulleja, joita voi maksaa euroilla, maksukortilla tai sähköisellä ENC-laitteella. Ruuhkat ovat yleisiä, ja pysäköintipaikan löytäminen voi tuottaa ongelmia etenkin kaupungeissa ja rannoilla.
Voimakkaat tuulet sulkevat ajoittain teitä ja siltoja, ja talvisin etenkin sisämaassa ja vuoristossa voi tulla paljon lunta. Kesäisin raekuurot ja rankkasateet voivat nekin sulkea teitä kaikkialla maassa.
Tietoa autoilusta ja liikennetilanteesta saa Kroatian autoliiton HAK:n sivuilta.
Jos Kroatiassa haluaa vuokrata auton, on se mahdollista, mutta sitä ei kaikissa tapauksissa voi suositella. Maa on maantieteellisesti melko erikoinen, ja autolle on siellä vähemmän tarvetta kuin joissain muissa paikoissa.
Joillakin saarilla on mahdollista vuokrata moottoripyörä tai skootteri, mutta tämä ei ole kovin yleistä suuremmissa kaupungeissa. Sellaiset lomakaupungit kuin Dubrovnik ja Split ovat kiireisiä ja ruuhkaisia paikkoja, joissa ei ole mukava viettää aikaa teillä, eikä niissä ole hyvä pyöräilläkään.
Jos haluaa vuokrata auton käyttöönsä, on Auto Europe yleissivusto, jolla voi vertailla eri vuokraamojen hintoja ja tarjontaa.
Linja-autolla Kroatiassa ja sen ja lähimaiden välillä
Kroatiassa bussilla voi liikkua paitsi pitkiä matkoja myös lyhyitä, kuten Zagrebista sen lähikaupunkeihin ja Splitistä Trogiriin. Tällaiset matkat tehdään usein paikallisen liikennelaitoksen busseilla, mutta myös pitkänmatkan bussit voivat tehdä samoja matkoja. Liikkumisesta Zagrebin ja Splitin ympäristöissä saa tietoa Pienestä Matkaoppaasta, ja kunkin muun matkaoppaan sivuilla on tietoa liikkumisesta kaupungin ympäristössä.
Kroatiassa voi ja kannattaa matkustaa bussilla kaupungista toiseen, ja varsin lyhyitä bussimatkoja on Istriassa ja matkat Splitistä joihinkin paikkoihin, kuten Makarskaan. Nykyään Flixbus kulkee Kroatiassa ja myös sen ja muiden maiden välillä, joten sen verkkosivuilta voi katsoa löytyykö yhteyksiä. Bussiyhteyksiä ympäri Kroatiaa voi etsiä myös Traveling.comista.
Monissa tapauksissa meneminen bussiasemalle ennen aiottua matkaa ja aikataulujen tarkastaminen on kaikkein paras ratkaisu, ja tällöin tarvitsee vain lippukassalta ostaa lippu ennen bussiin nousemista. Etenkin saarilla tämä on usein paras ratkaisu, aivan kuten Istriassakin ja myös monessa muussa paikassa, kuten Splitin ja Trogirin välillä siirryttäessä. Mahdollista on myös kysyä lipuista matkatoimistoista, joita jokaisessa lomakaupungissa on useita. Bussit kulkevat parhaiten aamu- ja iltapäivisin, silloin kun ihmiset menevät kouluun ja töihin ja niistä kotiin, ja vuoroja on huomattavasti vähemmän iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.
Kroatiasta on helpoin siirtyä Bosniaan, Montenegroon, Serbiaan ja Sloveniaan, jotka kaikki ovat sen naapurimaita ja jotka ennen kuuluivat samaan Jugoslavian liittovaltioon. Muista maista Italiaan voi matkustaa esimerkiksi busseilla Pulasta Triesteen ja Pulasta Venetsiaan. Myös Itävaltaan ja Unkariin pääsee bussilla, esimerkiksi Zagrebista Wieniin ja Zagrebista Budapestiin.
Bosniaan voi matkustaa bussilla esimerkiksi Dubrovnikista Mostariin ja Dubrovnikista Sarajevoon. Yhteyksiä on myös Splitistä Mostariin ja Splitistä Sarajevoon. Montenegron suosittuihin vierailupaikkoihin voi matkustaa busseilla Dubrovnikista Budvaan ja Dubrovnikista Kotoriin.
Dubrovnikista ja Splitistä on kansainvälisiä bussiyhteyksiä myös kauemmas Balkanille. Bussiyhteyksiä on esimerkiksi Pulasta Belgradiin ja Pulasta Ljubljanaan. Samoin voi matkustaa Zagrebista Belgradiin tai Zagrebista Ljubljanaan sekä Splitistä Belgradiin tai Splitistä Ljubljanaan.
Hyvä yleissivusto, josta voi tutkia muihin maihin suuntaavia busseja on Omio.
Toinen hyvä yleissivusto, josta voi tutkia yhteyksiä etenkin Jugoslavian alueella, on Balkan Viator.
Monia yhteyksiä voi nykyään katsella Flixbusista, mutta matkoja tekevät muutkin yhtiöt, joista monet ovat paikallisia.
Lautta- ja laivaliikenne Kroatiassa
Valtaosa Kroatiaan suuntautuvista lomista vietetään merenrannalla, ja siellä liikutaan paljon lautoin, katamaraanein ja purjevenein. Kaikkein eniten katamaraani- ja lauttayhteyksiä on Dubrovnikista ja Splitistä, kuten myös niiden välillä olevilta saarilta, mutta Splitistä on ylivoimaisesti eniten yhteyksiä muualle laivalla. Etenkin kesäkaudella on runsaasti vuoroja esimerkiksi reiteillä Split–Supetar (Brač) ja Split–Stari Grad (Hvar). Talvikaudella yhteyksiä on vähiten, ja eniten niitä on keskikesän aikana, etenkin heinä- ja elokuussa.
Jonkin verran yhteyksiä on myös muihin maihin. Splitistä kulkee lautta Italian Anconaan ympäri vuoden. Kesäkaudella on nopeita laivayhteyksiä myös Istrian Porečista Venetsiaan ja Zadarista Anconaan. Tietoa ulkomaan yhteyksistä saa näistä Pienistä Matkaoppaista.
Tietoa siitä miten lautat ja katamaraanit kulkevat voi lukea Croatia Ferriestä
Rautateitse Kroatiassa ja muihin maihin
Kroatian rautatieverkosto toimii parhaiten pohjoisessa ja sisämaassa, mutta rannikolla junalla liikkuminen on hidasta ja hankalaa. Zagreb–Split-välin voi kulkea myös yön yli makuu- tai lepovaunussa. Yöjunia on eniten kesäkaudella, ja muulloin vuoroja on vain tiettyinä viikonpäivinä. Moottoritie on junalle nopea vaihtoehto, mutta yön yli matkustaminen jättää päivän vapaaksi perillä olemiseen.
Junalla voi matkustaa esimerkiksi Zagrebista Splitiin ja Zagrebista Rijekaan. Matka-aikoja kannattaa verrata bussiyhteyksiin.
HŽPP:n verkkokaupasta ostettu lippu on edullisempi kuin vastaava lipunmyyntipisteestä ostettu lippu esimerkiksi Splitin ja Zagrebin välisellä junamatkalla.
Kroatiasta on mahdollista siirtyä muihin maihin ja päinvastoin rautateitse. Zagrebista pääsee Wieniin ja myös muihin kaupunkeihin junilla, mutta hinnat ovat yleensä paljon busseja korkeampia. Junayhteyksiä ovat esimerkiksi Zagreb–Ljubljana ja Zagreb–Wien; Belgradiin ei ole suoraa matkustajajunayhteyttä.
Aikatauluja ja hintoja voi katsella Kroatian rautateiden sivuilta.
Toinen kätevä sivusto on Omio, josta voi tutkia rautatieyhteyksiä myös muihin maihin.