Booking.com
Piispanlinna
Haapsalun piispanlinna on kaupungin suuria vetonauloja, jossa viihtyvät kaikenikäiset ja jossa on paljon kaikenlaista nähtävää ja myös tekemistä.

Haapsalun tärkeimmät nähtävyydet

Haapsalun nähtävyyksien joukossa on sellaisia helmiä kuin suuri, pääosin raunioina oleva linnoitus, jonkalaista ei etukäteen miellä tuppukylän päänähtävyydeksi. Monille linnake tarjoaa tarpeeksi nähtävää, mutta näkemisen arvoinen on sen lisäksi ainakin kaunis entinen rautatieasema. Kaupungissa on muutama museo, joissa voi vierailla samalla kun kiertelee Haapsalun mukavia puutalokortteleita.

Turisti-info

Kaupunkiin saapuvan on hyvä heti käydä turisti-infossa (Karja 15), josta saa kartan ja tietoa myös suomen kielellä.

Piispanlinna

Haapsalun piiskoplinnus eli piispanlinna (Lossiplats 1) [kartalla] on kaupungin suuria vetonauloja, jossa viihtyvät kaiken ikäiset ja jossa on paljon kaikenlaista nähtävää ja tekemistä. Kesäkausi on tietenkin paras aika vierailla linnassa, jonka vallihaudassa on tällöin keramiikkapaja ja jonka keskiaikaisteemaisessa suuressa leikkipuistossa alle 10-vuotiaat lapset viihtyvät mainiosti vaikka tuntitolkulla.

Linnoituksessa on eri osia, ja sen keskellä sijaitsee niin sanottu pieni linnoitus ja huomionarvoinen tuomiokirkko, joka valmistui 1260-luvulla. Tämä pinta-alaltaan 425 neliön kokoinen kirkko on Baltian maiden suurimpia, mutta se on munkkien vaatimuksesta rakennettu sisustukseltaan vaatimattomaksi. Kirkon lisäksi on hyvä tutustua harvinaislaatuiseen, pyöreään ristimiskappeliin, jonka kaltaisia rakennuksia ei juuri muualta kuin Italiasta löydy.

Erikoinen piirre kirkossa on myös se, että se on rakennettu sillä tavoin, että täysikuun paistaessa sisään keskimmäisestä ikkunasta näkyy varjo, joka legendan mukaan on elävänä seiniin haudatun kirkkoherran salarakkaan varjo. Tätä juhlistetaan elokuun loppupuolella niin sanotulla Valkoisen rouvan festivaalilla, ja samoihin aikoihin linnassa on myös Valkoisen rouvan miekkaottelu. Festivaalin aikana esitetään Valkoisen rouvan legendan ympärillä pyöriviä tarinoita lavalla myöhään illalla, jolloin kuun pitäisi paistaa keskimmäisestä ikkunasta sisään. Valkoisen rouvan päivien aikana järjestetään konsertteja ja taidetapahtumia, ja tällöin myös keskustan kadut muuttuvat toreiksi, joilla myydään kaikenlaista, etenkin käsitöitä ja luomutuotteita, ja nehän ovat muulloinkin kaupungissa hyvin tarjolla.

Piispanlinnan yhteydessä on myös pieni museo, joka esittelee etenkin linnoituksesta löytyneitä esineitä ja jossa on myös ajoittain vaihtuvia näyttelyitä. Museon yhteydessä on laboratorio, joka tutustuttaa alkemian salaisuuksiin, ja sairaalaosasto, joka esittelee keskiaikaista lääketiedettä. Kellotornista, joka on 40 metrin korkuinen, on hyvät näkymät linnan alueelle ja muualle vanhaankaupunkiin.

Linnake on avoinna ma–la klo 10–18 ja su klo 13–18. Linnakkeen sisäosiin on kahden euron pääsymaksu.

Rautatiemuseo
Haapsalun vanha rautatieasema oli käytössä vuosina 1905–1995, ja nykyään se toimii rautatiemuseona.

Viron rautatiemuseo

Lähellä Posti-kadun ja Tallinnan maantien risteystä sijaitseva Haapsalun vanha rautatieasema oli käytössä vuosina 1905–1995. Sen huomionarvoisin piirre on kauniin asemarakennuksen lisäksi 216 metriä pitkä katettu laituri, joka onkin Euroopan pisimpiä. Lisäksi aseman edustalla on vanhoja vetureita ja junavaunuja, mutta tärkeää on katsoa, etteivät lapset tai kukaan muukaan kiipeä niihin, sillä se on ollut ongelmana.

Asemarakennus tulee linja-autolla liikkuville ainakin päällisin puolin tutuksi, sillä kaukolinjojen pysäkki on sen edustalla. Entisen aseman tiloissa on nykyään rautatie- ja tietoliikennemuseo (Raudtee 2) [kartalla]. Museossa esitellään rautateiden historiaa ja siellä oppii myös tietoliikenteen kehityksestä. Se on lapsiperheille soveltuva vierailupaikka, jossa voivat viihtyä myös varttuneemmat junien ja puhelimien ystävät. Museoon on neljän euron lippu aikuisilta ja kolmen euron lippu lapsilta. Se on avoinna vain toukokuun alusta syyskuun alkuun niin, että toukokuussa se on avoinna ke–su klo 11–17 ja kesäkuun alusta syyskuun alkuun päivittäin klo 10–18.

Evald Okas -museo

Haapsalussa kadut Koolista Jaanin ja Ehteen kautta Karja- ja Posti-kaduille muodostavat niin sanotun "taidekadun", jonka varrella on huomattava määrä paitsi museoita myös gallerioita ja muuta taiteeseen liittyvää. Alueen ehdottomia kohokohtia on Evald Okaksen museo (Karja 24). Evald Okas (1915–2011) tunnetaan etenkin värinkäytöstään, ja hänen töitään on esillä tässä talossa, joka on avoinna kesällä, kesäkuun alusta syyskuun alkuun (ti–su klo 12–18). Museon tiloissa on kaikenlaista muutakin museotarjonnan lisäksi, ja se on kesäkauden aikana yksi kaupungin parhaita vierailupaikkoja. Heinäkuussa siellä pidetään Haapsalun lasitaidepäivät, kursseja ja muuta mistä verkkosivut antavat lisätietoa.

Kuursaal

Rannapromenaadin varrella sijaitseva KuursaalkuvaKuursaal ] [kartalla] on Viron ainoa puinen rakennus, joka on säilynyt juuri sellaisena kuin se valmistuttuaan oli. Talossa on ravintola, joka on puitteiltaan upea mutta kenties hivenen ylihintainen ateriointipaikka. Sen vieressä sijaitsee soittolava, jolla esitetään kesäisin musiikkia. Takalahdella rantapromenadia koristi 1930-luvulla puinen jääkarhupatsas, ja nyt lähellä Kuursaalia ja lavaa on uusi jääkarhupatsas, joka ilmestyi tänne vuonna 2010.

Rannarootsi Muuseum

Niin sanotut rantaruotsalaiset ovat asuttaneet Viron länsirannikkoa jo tuhannen vuoden ajan, ja heihin voi tutustua paitsi sataman veneitä tutkimalla myös vierailemalla Rannarootsi Muuseum -museossa (Sadama 32) [kartalla]. Tämä ti–la klo 10–18 (talvella klo 11–16.) auki oleva museo on hyvä vierailupaikka, jonne on vain nimellinen pääsymaksu. Sen parhaisiin paloihin kuuluu 20-metrinen kuvakangas, joka näyttää vironruotsalaisten elämää ja historiaa.

Ilonin Ihmeidenmaan galleria ja puuhatalo

Aafrika-rannan vieressä on paljon kaikenlaista nähtävää aivan sen vieressä olevissa mukavissa kortteleissa. Huomion arvoinen on muun muassa Ilonin Ihmeidenmaan galleria ja puuhatalo (Kooli 5) [kartalla]. Tämä vuonna 2006 avattu keskus on lapsiperheiden suosikkipaikkoja kaupungissa, ja täällä voi tutustua Haapsalusta kotoisin olevan Ilon Wiklandin ihmeelliseen maailmaan.

Wikland asui Haapsalussa 14-vuotiaaksi asti, pakeni vuonna 1944 neuvostomiehitystä Ruotsiin ja tapasi 20-vuotiaana Astrid Lindgrenin, jonka kirjojen kuvittajaksi hän myöhemmin ryhtyi. Hän on kuvittanut muun muassa kirjat Melukylän lapset, Katto-Kassinen, Ronja ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli. Haapsalun merkkipaikat kuten piispanlinna, puutalot ja pitsikoristeet löytyvätkin yhä uudelleen ja uudelleen Wiklandin kuvittamista kirjoista. Vuonna 1995 taiteilija julkaisi kirjan nimeltään Pitkä pitkä tie, joka kertoo hänen lapsuusvuosistaan Haapsalussa.

Ilon Wikland oli mukana keskuksen toteuttamisessa, ja talo esittelee hänen töitään parhaalla mahdollisella tavalla. Talossa on galleria, joka esittelee kuvituksia, ja vuonna 2009 avatuissa osissa on kaikenlaista, kuten elokuvasali, leikkejä varten tehty keittiö, Katto-Kassisen huone, peukaloisen huone ja vaatehuone, joka esittelee kirjoista tutuksi tulleita asuja. Joka kuukausi kahtena lauantaina voi keittiössä ottaa osaa leivontaan, ja muulloin taloon voi tutustua omaan tahtiin tai sitten ottamalla osaa leikkiseikkailuun.

Kokemus on erilainen talvikaudella (syyskuun alusta huhtikuun loppuun) kuin kesäkaudella. Monipuolisimmillaan paikka on kesällä, jolloin talossa voi nähdä kaiken sen minkä talvellakin mutta pihamaalla on kaikenlaista sellaista mikä pitää tuntikausia otteessaan.

Keskuksessa on kaikenlaisia tapahtumia kuten käsityökursseja, siellä voi piirtää ja siellä on teemapäiviä. Kaikesta tästä verkkosivut antavat lisätietoa. Keskus on avoinna ympäri vuoden, toukokuulta syyskuun puoliväliin ma–su klo 11–18, ja talvisin se on avoinna klo 17 asti. Liput maksavat talvisin 5 euroa ja kesäkaudella 6 euroa.

Lisää asiaa nähtävyyksistä:

Visit Haapsalu esittelee roppakaupalla nähtävyyksiä laidasta laitaan.

Haapsalun ja Läänemaan sivut esittelevät suomeksi nähtävyyksiä

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2018/07

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti