Aiheeseen liittyv: Lis valokuvia
Viro – Lisää kiinnostavia paikkoja
Uutta Pienessä matkaoppaassa
koristekuva Äkkilähtöjen avulla voit löytää tavallista edullisemman matkan tai päätyä seikkailulle yllättävään paikkaan. Mutta mitä pitää ottaa huomioon ennen äkkilähdön varaamista? Lue kattava tietopaketti matkailijalle!
koristekuva Frankfurt on suuri liikenteen solmukohta ja sinne on Suomestakin suhteellisen helppo päästä. Suoria lentoja on sen verran, että välilaskullisia lentoja ei ole välttämätöntä katsella. Suomalaiset matkustavat lähes poikkeuksetta Frankfurtin lentoasemalle, jolta juna on kaikkein paras ja nopein kyyti kaupunkiin.
Lue myös
koristekuvaViron kylpylät ovat äärimmäisen monipuolisia, ja niiden joukosta kuka tahansa voi löytää unelmiensa kylpylän. Eniten kylpylöitä on suurimmissa kaupungeissa, mutta kylpylähotelleja on myös pienillä paikkakunnilla ja kansallispuistoissa metsien keskellä. Lue lisää Viron kylpylöistä
Hotelleja – Tallinna
Linkit ovat hotellipalvelun mainoslinkkejä.
Booking.com
Ilmoitus
Vapaudenaukio
Vanhassakaupungissa on melkoinen mr nhtv usealla eri aukiolla ja kadulla.

Tallinnan nhtvyyksi

Tallinnassa on monenmoista nhtv, johon on hyv tutustua vanhassakaupungissa ja joissain muissa kaupunginosissa. Vanhakaupunki ja sen ylpuolella oleva Toompea muodostavat alueen, jolla voi pitknkin tutustua etenkin keskiaikaisiin nhtvyyksiin, museoihin, kirkkoihin ja nkalapaikkoihin. Piritassa on uimarannan ja jahtisataman lisksi luostari, jossa on mukava ainakin kesll vierailla.

Vanhakaupunki

Vanhassakaupungissa on melkoinen mr nhtv usealla eri aukiolla ja kadulla. Sen lisksi nhtvyyksi on roppakaupalla ylhll olevalla Toompean kukkulalla, miss on esimerkiksi Viron eduskuntatalo.

Vanhankaupungintori ja sen ympristss olevat nhtvyydet

Vanhassakaupungissa riitt nhtv lhes joka kadulla, ja alueen keskus eli Raekoja plats [kartalla] on paikka, jossa nhtvyyksi kannattaa katsella pitknkin tovin. Raatihuoneentoriksi tai Raatihuoneenaukioksi suomeksi kutsuttu tila on paikka, jossa suurimman huomion vievt kesisin sen terassit ja muinakin vuodenaikoina tapahtumat, joita siell on joulumarkkinoista muihin tapahtumiin.

Raekoja platsinRaekoja platsin ympristss on nhtvyyksi merkittvist rakennuksista museoihin ja kirkkoihin, ja yleisest karnevaalitunnelmasta huolimatta niihin kannattaa tutustua. Itse kaupungintalo (Tallinna raekoda)kuvaKaupungintalo ] on merkittv rakennus, sill tm goottilaista tyyli edustava rakennus valmistui vuonna 1404, mik tekee siit koko Pohjois-Euroopan vanhimman edelleen kytss olevan kaupungintalon. Talo on kaksikerroksinen, siin on suuri kellari ja tornitorni, johon voi kesisin kavuta maisemia ihailemaan. Hein- ja elokuussa koko rakennus on avoinna, ja siell voi menn kellariin ja muihin osiin viiden euron psymaksua vastaan. Torniin voi kiivet koko kesn ajan, eli toukokuun puolivlist syyskuun puolivliin klo 11–18, ja sinne on erilliset, aikuisilta 3 euroa maksavat psyliput. Muina vuodenaikoina kaupungintalossa voi vierailla jos sen varaa kyttns, ja siell on jonkin verran konsertteja, joista kerrotaan verkkosivuilla. Yksi asia, johon aina kannattaa kiinnitt huomiota, on tornin huipulla oleva tuuliviiri nimeltn ”Vana Toomas”.

Pyhn hengen kirkko
Raadinapteekin lhell olevat kadut ovat kaikki nhtvyyksiens puolesta merkittvi, ja nill tienoilla tulee vastaan ennen kaikkea museoita ja kirkkoja.

Aukion toisella puolella oleva Raadinapteekki (Revali raeapteek)kuvaRaadinapteekki ] on yksi maailman vanhimpia edelleen toiminnassa olevia lkekauppoja. Apteekki on niin vanha, ett sen aloitusvuotta ei tiedet, mutta vuonna 1422 sill oli jo kolmas omistaja. Aikoinaan lkkeet olivat erilaisia kuin nykyn, ja apteekista saatettiin ostaa muumiomehua tai poltettuja ampiaisia vaivoja parantamaan. Nykyn sielt saa normaaleja lkkeit, mutta apteekin yhteydess on museo, jossa nkee vanhanajan lkkeit ja toimintatapoja.

Apteekin lhell olevat kadut ovat kaikki nhtvyyksiens puolesta merkittvi, ja nill tienoilla tulee vastaan ennen kaikkea museoita ja kirkkoja. Kirkoista Phavaimu eli Pyhn hengen kirkkoPhavaimu eli Pyhn hengen kirkko on suosittu turistien keskuudessa, ja se on apteekin takana, Maiasmokk-kahvilan vieress. Sen nkyvin osa on barokkityyli edustava torni, joka kuuluu kaupungin kuvatuimpiin kohteisiin, mutta muuten siit on vaikea saada kokonaiskuvaa. Kirkko oli keskiajalla tunnettu kyhien ja sorrettujen ystvn, ja siell pidettiin uskopuhdistuksen jlkeen ensimmiset vironkieliset jumalanpalvelukset. Tss 1300-luvulla valmistuneessa kirkossa merkittv on mys sen ulkoseinll oleva kellokello, joka on kaupungin vanhin ajannyttj, ja huomion arvoinen on mys Bernt Notken 1400-luvulla maalaama alttaritaulu, jota ulkomaiset turistiryhmt kyvt ahkerasti katselemassa. Kirkon edustalla kykin iltapivisin etenkin kesaikaan kova kuhina, ja koko thn alueeseen kannattaa mahdollisuuksien mukaan tutustua muina aikoina.

Raatihuoneen toisella puolella on siellkin nhtvyyksi, ja siihen suuntaan kannattaa menn mys kymn Harju- ja Niguliste-katujen risteyksess olevassa turisti-infossaturisti-infossa. Turisti-infon edustalta lhtee kaupunkijuna, johon voi ympri vuoden nousta katsomaan nhtvyyksi sen kyydist, ja se voi olla pienten lasten tai vanhusten kanssa ktev. Turisti-infoa vastapt oleva kirkko on NigulisteNiguliste. 1200-luvulla valmistunut kirkko kuuluu kaupungin komeimpiin, ja yksi sen kohokohtia on moniosainen alttaritaulu. Sen suojissa on mys koko kaupungin kuuluisin maalaus, Bernt Notken maalaama Kuolemantanssi, jota voi menn katsomaan Nigulisten museoon. Tm myhisgoottilaista tyyli edustava Nikolainkirkko, joka suomeksikin virallisesti tunnetaan Niguliste-nimell, on yksi parhaita kirkkoja monesta eri syyst, ja siell voi mys kuulla musiikkia. Urkumusiikin puolituntinen on lauantaisin ja sunnuntaisin klo 16, ja konserttiin psee museoon oikeuttavalla psylipulla. Kirkossa on mys jonkin verran muita konsertteja, joista kerrotaan verkkosivuilla, ja yleisesti ottaen konsertteja on paljon talvisin ja etenkin ennen joulua ja psiisen ymprill olevilla viikoilla. Kirkkoon voi menn sisn kuuden euron psymaksua vastaan, mutta siell on muutama keskiviikko vuodessa, kuten 29.11. ja 15.3., jolloin sisn psee eurolla.

Nhtvyyksi muissa vanhankaupungin osissa

Jos vanhassakaupungissa mielii nhd nopeasti lis nhtvyyksi, on siell katuja, joilla niit on normaalia enemmn. Nihin katuihin kuuluvat Vene, Pikk, Mrivahe, Lai ja Laboratooriumi, joiden varrella on luostareita, kirkkoja, museoita, merkittvi rakennuksia ja muuta nhtv.

Vene

Vene (eli Venj)Vene on viimeinen Viru-kadun sivukatu ennen Raatihuoneentoria, ja se kannattaa kvell pst phn. Se on hyvin monipuolinen katu, jonka varrella on useita korkeatasoisia ravintoloita, joihin kuuluu venlinen Tchaikovsky, baareja, kauppoja, museoita ja kaikenlaista muuta mielenkiintoista. Sen kuuluisimpiin paikkoihin kuuluvat kaksi sispihaa, eli Mestaripiha (Meistrite Hoov)Mestaripiha numerossa 6 ja Katariina Kik eli KatariinankujakuvaKatariinankuja ] numerossa 12. Mestarinpihalla on useita liikkeit ja kahvila kesterasseineen, ja sen yhteydess on mys ikonimuseo, jonka kokoelmat ovat Euroopankin mittakaavassa suuret. Se on kuitenkin avoinna vain etukteispyynnst, mutta sen kaupassa voi kyd ostamassa ikoneista kertovan kirjasen ja verkkosivujen kautta voi kysell koska sinne voisi menn.

Katariinankujan yhteydess on mys useita liikkeit ja yksi ravintola ja sen lpi kannattaa kulkea Venen ja Mrivhen vlill. Katariinankujan jlkeen tulee vastaan viel dominikaaniluostaridominikaaniluostari, joka on tuhoutuneen Katariinanluostarin tilalla. Dominikaaniluostarin lisksi samalla sispihalla on Pietarin ja Paavalin kirkko, joka on yksi harvoja Viron roomalaiskatolisia kirkkoja. Virohan ji 1200-luvulla saksalaisen ritarikunnan vallan alle, ja virolaiset jrjestn pakotettiin kntymn kristinuskoon. Vuodesta 1227 lhtien aina 1500-luvun puolivliin maa oli roomalaiskatolinen, mutta vuosina 1561–1710 se oli Ruotsin vallan alla. Thn aikaan sinne saapui, lain voimalla, dominoivaksi uskonnoksi luterilaisuus. Mutta 1700-luvulla maa siirtyi osaksi Venjn suurruhtinaskuntaa, jolloin roomalaiskatoliset ainekset lhes katosivat ja jivt kreikkalaiskatolilaisuuden ja luterilaisuuden jalkoihin. Nykyisin maassa on noin 6000 roomalaiskatolilaista uskonharjoittajaa. Entisen Katariinankirkon tiloihin psee parhaiten keskuun alusta elokuun loppuun, mutta siell on konsertteja lhes ympri vuoden. Dominikaaniluostarin klausuuri on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppupuolelle, ja kumpaankin paikkaan on erilliset psyliput.

Mrivahe

Vene-kadulla on muutama muukin vierailupaikka, mutta lis nhtv on muurin viert kulkevalla Mrivahella. Sen ja Venen vliss on Tallinnan varsinainen Nikolainkirkko eli Pyhn Nikolain ihmeidentekijn kirkkoPyhn Nikolain ihmeidentekijn kirkko, joka on ortodoksikirkko ja joka valmistui vuonna 1827. Venelt voi siirty Mrivahelle Bremeni kik -kujaa pitkin, ja sen merkkirakennelma on BremenintorniBremenintorni, johon kannattaa kiinnitt huomiota. Mrivahella on tunnetusti kest talvet villaisten vaatteiden ja muiden vastaavien tuotteiden myyji, ja tmn neuletorinvillaisten vaatteiden ja muiden vastaavien tuotteiden myyji vieress on yksi jljellejneist torneista, Hellemannin torni numerossa 48. Se on Katariinankujan pss, ja sen suojissa on nykyn taidegalleria. Taidegallerian ansiosta vanhalla kaupunginmuurilla (linnamr) voi kvell pari sataa metri, pivittin klo 10–18. Mrivahella on toinenkin torni, ja tietenkin kannattaa kiinnitt huomiota mys sen alkupss olevaan, moneen kertaan nhtyyn Viru-porttiinViru-portti, joka oli perinteinen reitti vanhaankaupunkiin. Nyt nkyvt osat ovat vain vanhan suuren portin etuportit, ja aikoinaan tm oli massiivinen rakennelma, joka suljettiin iltaisin niin ettei kukaan psisi yn aikana hykkmn kaupunkiin.

Katkenud liin
Uponneen Estonia-laivan muistomerkki, Katkenud liin.

Pikk

Viru-katua pitkin psee nopeasti Raatihuoneentorille, jonka vieress olevan Pyhn hengen kirkon tuntumassa on kolmas vanhankaupungin merkittv katu, Pikk eli ”pitk”Pikk. Kadun varrella on entisi kiltojen eli aikansa ammattiliittojen rakennuksia, joista merkittvimpi on Maismokkin vieress numerossa 220 oleva Kanutin killan talo. Nykyn se on Saal, jossa on teatteri, muita esityksi ja elokuussa nyttmtaiteiden festivaali. Toinen merkittv rakennus on Mustapiden talo numerossa 26, jossa on filharmonisen orkesterin ja muiden esiintyjien klassisen musiikin konsertteja. Kolmas merkittv talo on Suurkillan talo, joka on aivan kadun alussa, Maiasmokkia vastapt, ja siin sijaitsee Viron historiallinen museo. Nimens mukaisesti Pikk jatkuu pitkn, ja se on katu, jonka lopussa on numerossa 70 Paksun Margareetan tykkitorni ja siin merenkulkumuseo. Nin pitklle kuljettuaan kannattaa mys katsastaa tornin vieress, puistossa oleva uponneen Estonia-laivan muistomerkki, Katkenud liin [kartalla].

Lai

Pikk-kadun vieress samansuuntaisesti kulkeva LaiLai on yht pitk ellei pidempi kuin Pikk. Sen alussa on nukketeatteri ja nukketeatterimuseo NUKU, ja katu on nilt osin yksi kaupungin vilkkaimpia. Sen varrella on paljon kaikenlaista, mutta yksi sen merkittvimmist piirteist ovat sen lukuisat museot: terveydenhoitomuseo, luonnontieteellinen museo ja taideteollisuusmuseo. Niiden lisksi varsinaisten nhtvyyksien virkaa hoitavat yksi Tallinnan merkittvimmist kirkoista eli Oleviste ja KGB:n entinen pmaja. Olevisten kirkkoOlevisten kirkko on tunnettu 124 metrin korkeuteen kohoavasta tornistaan, siit ett se oli keskiajalla Euroopan korkein rakennus ja siit, ett sielt alkoi 1500-luvulla Viron uskonpuhdistus. Kirkon torniin on kapeat portaat, jotka voi nousta ostettuaan 3 euroa maksavan psylipun, ja 124 metrin korkeuteen psee huhtikuun alusta lokakuun loppuun klo 10–20 (syys- ja lokakuussa klo 10–18).

Olevisten vieress, mys Lai- ja Pikk-katujen vliss, on KGB:n 1940-luvulta 1990-luvun alkuun toiminut Tallinnan-pmaja. Rakennuksessa, joka on niden kahden kadun vlill kulkevan Pagari-kadun varrella, on ollut pitkn asuntoja, mutta heinkuussa 2017 sen kellarit avattiin yleislle. Siell voi tutustua alle 10 nelin kokoisiin selleihin, joissa epillyt odottelivat kuulusteluja, ja nm kellarityrmt ovat nykyn osa Miehitysten museota. Tyrmt ovat avoinna pivittin klo 10–18, ja aikuisten lippu maksaa thn muutaman minuutin vievn museoon perti 5 euroa.

Laboratooriumi

Lai-kadun pss, Hobuveskin eli hevosmyllyn kohdalla voi knty Laboratooriumi-kadulle, joka ei ole vanhankaupungin tunnetuimpia katuja. Sen varrella on muutama muurin torni, joita keskiajalla oli 46 ja joita nykyisin on viel jljell 20. Merkittvin tmn kadun torneista on Epping numerossa 31. Se valmistui 1400-luvulla ja nykyisin siell on monessa kerroksessa oleva keskiajan nyttely. Sen yhteydess oppii ritarien asuista, keskiaikaisista aseista, katapulteista, jonkalainen siell on oikeassa koossa, rahoista ja muusta vanhanajan rekvisiitasta. Se on kesisin avoinna muina pivin kuin keskiviikkoisin klo 10–18, mutta syyskuun puolivlin ja toukokuun alun vlisen aikana vain la ja su klo 11–16 (psymaksu 6 €). Saman kadun varrella on useita muitakin torneja, ja sit kannattaa jatkaa aina Kooli- ja Gmnaasiumi-kaduille asti, sill siell tulevat vastaan viel Nunne-, Sauna- ja Kuldjala-tornitNunne-, Sauna- ja Kuldjala-tornit, jotka ovat vanhimpia torneja. Niden kolmen tornin vlill on mahdollista kvell muuria pitkin vain parin euron maksua vastaan, ja kaupunginmuurista ja tornien vierailuajoista voi lukea suomeksi Visit Estoniasta.

Visit Tallinn kertoo suomeksi vanhankaupungin vierailupaikoista

Aleksanteri Nevskin tuomiokirkko Lossi plats -aukiolla
Toompean suurimmat nhtvyydet ovat Lossi plats -aukiolla, jolla Aleksanteri Nevskin tuomiokirkko sijaitsee.

Toompea

Toompea on vanhankaupungin kukkuloilla oleva osa, ylkaupunki, jossa on melkoinen mr nhtvyyksi. Se on jatkuvasti turistien kansoittama, siell on eduskuntatalo ja paljon erilaisia hallintorakennuksia, suurlhetystj ja museoita. Sinne voi nousta montaa eri reitti, ja jos mielii pst nkemn heti trkeimpi nhtvyyksi, voi sinne nousta esimerkiksi Nigulisten kirkon takaa.

Kiek in de Kk [kartalla] [ kuvaKiek in de Kk ] rakennettiin vuosina 1475–1481, ja se on 38 metri korkea, kuusikerroksinen tykkitorni, joka nytteli suurta roolia keskiaikaisissa sodissa. Tornin nimi (”vilaus keittin”) sai alkunsa siit, ett tornin ylimmst kerroksesta oli aikoinaan nkym suoraan Toompean asuntojen keittiihin. Nykyn tornissa toimii museo, jossa on sek pysyvi ett vaihtuvia nyttelyit, joissa esitelln keskiaikaisia tykkej, vankeinhoitoa, rakennustaidetta ja muita aikansa ilmiit. Uusin kehitys tornissa on se, ett sen alapuolelle on tunneleihin avattu museo ja tila, jossa nkee minklaisia olivat maanalaiset kytvt.

Neitsitorni
Neitsitornin kahvila on nykyn tasokas, vanhanajan tyyli edustavia ruokia tarjoava ravintola, josta on upeat nkymt ympristn.

Kiek in de Kk -tornin alapuolella olevat tunnelit rakennettiin 1600-luvulla, eik niille ollut satoihin vuosiin kytt mutta toisen maailmansodan pommituksissa niille tuli taas tarvetta. Neuvostoaikoina tunneleita jopa kehitettiin, niihin vedettiin puhelin, vesi ja shk, ja nykyn maan alla on aineistoa sek tuolta ajalta ett keskiajalta. Tunneleissa kulkee mys juna, ja siell toimii nykyn veistoksia esittelev taidegalleria, jonka yhteydess nkee keskiaikaisia hautakammioita ja muuta kivest veistetty. Kiek in de Kkiin on viiden euron ja tunneleihin kuuden euron lippu, ja yhteislipun saa kymmenell eurolla. Kumpikin on avoinna ti–su klo 10.30–18, mutta tunneleihin psee vain opastetun kierroksen yhteydess, ja niit on mys suomeksi. Listietoa tunneleista tornin verkkosivuilta.

Tornilta kannattaa kulkea pitkin Lhike jalg -katua kohti Neitsitornia, joka on perisin 1370-luvulta. Se on avoinna ti–la klo 11–18, ja siell on sek kahvila ett pieni museo, jossa on vanhoja lasipulloja ja jonkin verran muita esineit. Jos mielii sek thn museoon ett Kiek in de Kkiin, kannattaa kysell alennuslippua tai olla liikkeell Tallinna Cardin kanssa. Tornin kahvila on itse asiassa nykyn tasokas, vanhanajan tyyli edustavia ruokia tarjoava ravintola, josta on upeat nkymt ympristn. Tll ollessa kannattaa kiinnitt huomiota mys Tanskan kuninkaan tarhaan [kartalla], joka on Toompean rinteess, kaupunginmuurin ja alakaupungin vliss, miss Tanskan kuningas vietti itn 1200-luvun valloitusretken aikana.

Toompean suurimmat nhtvyydet ovat Lossi plats -aukiolla [kartalla], jolla ovat Aleksanteri Nevskin tuomiokirkkoAleksanteri Nevskin tuomiokirkko ja Toompean linnakuvaToompean linna ]. Linnassa on kolme osaa, joista yksi on keskiaikainen ritarilinna, ja sill on yksi kaupungin tunnetuimmista torneista, 46 metri korkea Pikk Hermann eli Pitk HermanniPikk Hermann, jota on paras ihailla Toompean alapuolella olevasta Toompark-puistosta, Toompuiesteen puolelta. Linnakkeen tm osa valmistui jo 1200-luvulla mutta barokkityyli edustava palatsi, jossa kokoontuu Riigikogu eli Viron eduskunta, valmistui vasta 1770-luvulla. Linnake on kaikkine osineen nytellyt trke osaa Viron hallitsemisessa jo seitsemnsadan vuoden ajan, ja aikojen kuluessa opittu totuus on se, ett kenen lippu liehuu Pitkn Hermannin tornissa, on sek linnakkeen ett Viron hallitsija. Linnakkeeseen psee tutustumaan helpoiten niin, ett menee sinne katsomaan eduskunnan sessiota, mutta sinne voi menn mys opastettujen kierrosten mukana, jolloin rakennuksesta ja Viron historiastakin oppii yht sun toista.

Nkym Toompealta vanhaankaupunkiin
Erilaiset nkymt ylilmoista ovat yksi Toompean kukkulan tunnusmerkkej, ja siell on useita eri torneja ja mys ilmaisia nkalapaikkoja.

Toompeassa on useita museoita ja muita vierailupaikkoja, joihin kuuluu 1200-luvulta perisin oleva ToomkirikToomkirik [kartalla] eli Neitsyt Marian tuomiokirkko. Se tunnetaan Tallinnan vanhimpana kirkkona, jonka suojissa nkee etenkin vanhoja merkittvi kuninkaallisten hautoja, hautakivi, vaakunoita ja muuta rekvisiittaa. Sen barokkityyli edustavaan, 69-metriseen torniin voi kavuta saadakseen hyvt nkymt ympristn, ja sinne voi menn eri kuukausina eri aikoihin (talvisin suljettu maanantaisin) viidell eurolla.

Erilaiset nkymt ylilmoista ovat yksi Toompean kukkulan tunnusmerkkej, ja siell on useita eri torneja ja mys ilmaisia nkalapaikkoja, joista tunnetuin on Kohtuotsa [kartalla]. Muita nkymi kannattaa kyd mys katsomassa, ja eri suuntaan nkee Patkulin nkalapaikalta [kartalla], jonne voi nousta tai josta voi menn alas kohti Kalamajaa Nunne-kadun kautta. Kolmas nkalapaikka on mys eri suuntaan nkymt antava Piiskopi aed eli piispan puutarha [kartalla], jonne psee Toomkirikin vierest, Kiriku-kujaa pitkin.

Kadriorgin puistoalueen palatsit ja muut vierailupaikat

Kadriorgin puistoalue (Kadrioru park) on ydinkeskustan lhell oleva laaja puistojen hallitsema alue, jonne voi menn Viru Keskuksen vierest parissa minuutissa raitiovaunulinjoilla 1 ja 3. Siell on useita vierailupaikkoja, joihin kuuluu kaksi taidemuseota ja muutama muu museo. Raitiovaunupyskkien vieress olevassa infopisteess [kartalla] kannattaa vierailla, jos haluaa pst selville kaikista alueen saloista. Jos mielii Kadriorgin museoihin, maanantai on piv, jolloin monet niist ovat suljettuja.

Suurimman huomion puistoalueella ansaitsee Pietari Suuren kesasunnokseen vuonna 1718 rakennuttama Kadriorgin palatsiKadriorgin palatsi. Kadriorg viittaa hnen Katariina-nimiseen vaimoonsa, sill ”Kadri” on viroksi Katariina. Nykyn palatsissa on taidemuseo, jossa nkee etenkin 1700–1800-lukujen taidemaalauksia mutta taidetta mys neuvostoajoilta. Museon kokoelmia voi katsella sen erinomaisesta digitaalisesta kokoelmasta, ja se on eri vuodenaikoina vhn eri aikoihin avoinna. Lippu maksaa reilut 6 euroa, mutta jos mielii Mikkelin museoon, kannattaa ostaa heti yhteislippu. Museolla kuten muillakin kaupunginmuseoilla on nelj kertaa vuodessa keskiviikko, jolloin eurolla psee sisn, ja niihin kuuluvat 29.11. ja 15.3.

Kadriorgin puisto
Kadriorgin puistoalue (Kadrioru park) on ydinkeskustan lhell oleva laaja puistojen hallitsema alue.

Toisella puolella katua sijaitseva Mikkelin museo on sekin taidemuseo, jossa on sek pysyvi ett vaihtuvia nyttelyit. Tss entisess alueen keittirakennuksessa on ollut nyttelyit esimerkiksi Meissenin posliinista, siell on taidemaalauksia ja siell on varsin kiinnostavia nyttelyit, joissa voidaan nytt vaikka grafiikkaa. Museo on avoinna samoihin aikoihin kuin Kadriorgin museokin, eik sekn ole maanantaisin avoinna.

Kadriorgissa sijaitsee mys Viron presidentinlinnaViron presidentinlinna, joka valmistui vuonna 1938 ja joka toimii presidentin asuntona ja tyhuoneena. Se ei ole yleislle avoin, mutta sen takana sijaitseva Pietari Suuren asuintalokuvaPietari Suuren asuintalo ] on. Pietari Suuri oleskeli talossa silloin kun hn oli Tallinnassa eik Kadriorgin palatsi ollut viel valmistunut. Nykyisin siell on nhtvn hnen kytssn olleita huonekaluja, ja museossa on mys aikansa taidetta ja muuta esineist. Museo on avoinna samoin ajoin kuin monet muutkin alueen museot, eli se on maanantaisin suljettu ja muulloin avoinna suurin piirtein klo 10–18. Psylippu maksaa 3 € ja jos mielii mys Pikk-kadun Venliseen museoon, voi ostaa yhteislipun, jolla saa alennusta.

Jos haluaa pst kunnolla krryille Kadriorgin mielenkiintoisesta menneisyydest, voi vierailla Mikkelin museon vieress olevassa Kadriorgin puistoalueen museossa ja kirjastossa [kartalla], joka on suljettu ma ja ti ja johon on ilmainen sisnpsy (avoinna klo 10–17).

Muualla kaupungissa olevia nhtvyyksi

Piritan luostari

Yksi syy lhte Piritaan on sen luostari [kartalla] [ kuvaPiritan luostari ] tai oikeammin sanottuna luostarin rauniot. Entinen luostari, jonka rinnalla on nyt uusi, toiminnassa oleva birgittalaisluostari, on Piritajoen rannalla, vain parin sadan metrin pss Piritan bussipyskist ja ppaikoista. Tt joskus Pyhn Birgitan luostariksi kutsuttua paikkaa kannattaa lhte katsomaan ympri vuoden, mutta kesaika on paras aika vierailla siell. Tm nunnaluostari perustettiin vuonna 1407, mutta se tuhoutui suurelta osin Iivana Julman hykkyksess vuonna 1577. Jljell on en goottilaistyylisi prakennuksen seini ja perustuksia, ja pystyss on viel 35 metri korkea julkisivu.

Nykyisin tll voi vierailla marraskuun alusta maaliskuun loppuun ilman psymaksua, mutta ympri vuoden luostarin raunioille voi menn vain kohtalaisen hyvn sn aikana. Psymaksu kesisin on 2 euroa, ja luostari on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun pivittin klo 10–18 (talvisin klo 12–16).

Muita nhtvyyksi

Tallinnan kirkot ovat tysin oma lukunsa, ja niist voi lukea pelkstn kirkkoja ksittelevss osassa. Nkalapaikat ovat nekin suosittuja vierailupaikkoja, tv-torni ja nkalaravintolat esitelln muusta tekemisest kertovassa osassa.

Lis tietoa nhtvyyksist

Visit Tallinn esittelee suomeksi kaupungin nhtvyyksi

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/08

l majoitu minne tahansa – Lue alue- ja hotellivinkit

Alue- ja hotellivinkeiss kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisksi esittelemme eri alueiden pidetyimpi ypymispaikkoja.

Tilaa uutiskirjeemme

Lue ensimmisten joukossa uusista oppaista, artikkeleista ja muista Pienen matkaoppaan kuulumisista.

Lukijoiden kommentteja

Kiek in de Kkist; tunnelien kes(kuun)lmptila oppaan kertoman mukaan +8 astetta, ota riittvsti vaatetta mukaan tai oli siell mys vilttej lainattavaksi ihan ilmaiseksi. Tunnelikierroksen aloittava animaatio oli hieman liian hurja perheemme 9-vuotiaalle - ett ji sitten tunnelit lopulta kymtt. Kk oli kyll hieno. /Arsu

Tunneleissa ei ole mitn erikoista, sielt on palattava takaisin eli ympri ei pse, no kyll t-paidallakin prjsi. /kaikki nhnyt

Lue verkkopalvelun kyttehdot ja tietosuojakytnt.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti