Kevät herättää monissa kaipuun matkustamiseen.
Tässä tekstissä tarkastelemme vaihtoehtoja kevätmatkakohteille ja tarjoamme ideoita lomalle, joka on sekä lämmin että kohtuuhintainen.
Lue, minne keväällä kannattaa matkustaa
Tartossa on ylivoimaisesti eniten nähtävää eräänlaisessa vanhassakaupungissa, jonka alueella ovat yliopisto, Johanneksen kirkko ja monet muut nähtävyydet, joihin kuuluu erinomainen, yliopiston ylläpitämä kasvitieteelliseen puutarha. Vanhan ytimen nähtävyydet ovat niitä, joihin kannattaa kesät talvet tarkoin tutustua, mutta muualla olevat nähtävyydet ja Toomemägi ovat paikkoja, jotka ovat parhaimmillaan kesällä.
Paljon nähtävää keskitetysti on myös vanhankaupungin vieressä olevalla Toomemäellä, jolla kannattaa kauniina kesäpäivänä viettää aikaa. Puiston ympäristössä olevat sillat, rakennukset ja veistokset ovat mielenkiintoisia, ja niihin kannattaa kesällä ainakin tunnin pari tutustua.
Tarton turisti-info [kartalla] sijaitsee pääaukion (Raekoja plats eli Raatihuoneentori tai Raatihuoneenaukio) yläpäässä olevan
raatihuoneen
yhteydessä. Se on kesäisin hyvin avoinna, ja myös talvikaudella viikolla se on avoinna klo 17 tai klo 18 asti, mutta lauantaisin on rajallinen aukioloaika ja sunnuntaisin se on kiinni.
Tartossa ei ole minkäänlaista alennuskorttia, jolla saisi alennusta nähtävyyksistä, eikä niissä vierailu aina ole kovin edullista. Näin ollen turisti-infossa kannattaa käydä hakemassa kartta ja muuta tietoa, jota on paljon myös suomeksi, ja miettiä tarkkaan haluaako johonkin maksulliseen nähtävyyteen sisään.
Vanhankaupungin päänähtävyydet ovat Raatihuoneentorin ja yliopiston välimaastossa, ja siellä voi aivan hyvin kierrellä monta tuntia. Erityisen paljon kaikenlaista vanhassakaupungissa on Jaani Kultuurikvartalin eli Johanneksen kulttuurikorttelin alueella, ja se löytyy Munga-, Jakobi-, Lai- ja Rüütli-katujen rajaamalta alueelta. Tätä kulttuurikortteli-nimeä ei oikeastaan enää käytetä, mutta jos suuntaa näille kaduille ja kiertelee niitä, näkee paitsi paljon kauniita rakennuksia ja katumaisemia myös monenmoisia nähtävyyksiä.
Kaikki virolaiset tietävät, että Tartu Ülikool eli Tarton yliopisto on maan ja oikeastaan koko Baltian ainoa varteenotettava korkeakoulu. Yliopisto perustettiin vuonna 1632, mutta se on ollut joskus pitkiäkin aikoja suljettuna ja opetuskielenä siellä oli monta sataa vuotta saksa.
Vuosisatojen varrella se on lisäksi kokenut muun muassa väliaikaisen muuton Pärnuun, mutta nykyisin se on huippuluokan opiskelupaikka myös monelle suomalaiselle ja muulle ulkomaalaiselle. Tarton yliopiston rakennukset ja opiskelijat elävöittävät koko keskustan vanhan puolen, ja sen kauniisiin rakennuksiin on hyvä tutustua vanhankaupungin alueella, aivan Raatihuoneentorin ja Toomemäen puiston vieressä.
Kaunein rakennus on päärakennus [kartalla], joka on Ülikooli-kadun varrella. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta yliopisto jää Tartossa lomailevalle vähän etäiseksi, mutta katua kannattaa mittailla, päärakennusta ihailla ja aikaa viettää kadulla olevissa kahviloissa ja ravintoloissa, jotka ovat muulloin kuin kesällä yliopistoväen suosiossa.
Tarton yliopiston museo kertoo enemmän tästä Baltian tärkeimmästä opinahjosta, ja siitä voi lukea enemmän museoista kertovalla sivulla. Tarton yliopistolla on myös taidemuseo, josta siitäkin kerrotaan museo-sivulla.
Tarton yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha (Lai 38) [kartalla] sijaitsee vanhankaupungin alueella, lyhyen matkan päässä muista suurista nähtävyyksistä. Tämä vuonna 1803 perustettu yhdistys muutti vuonna 1806 yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tälle paikalle, entisten kaupunkimuurien tilalle. Kasvitieteellisen puutarhan valttikortteja on alusta lähtien ollut se, että Venäjältä ja lähinnä Siperiasta sinne on tuotu huomattava määrä kasvillisuutta, joka Tarton kautta on levinnyt muihinkin Euroopan kasvitieteellisiin puutarhoihin.
Kasvitieteellisen puutarhan laajoissa puutarhoissa, joissa on todella kattava kokoelma kasvillisuutta, voi vierailla ilmaiseksi, ja ilmastoltaan trooppisiin
kasvihuoneisiin
on aikuisilta kolmen euron pääsymaksu.
Siperialaiset ja muut pohjoiseen ilmastoon totutelleet kasvit pitävätkin puutarhan avoinna päivittäin ympäri vuoden klo 7–19 (kesällä klo 21 asti). Kasvihuoneet ovat avoinna ympäri vuoden ja päivittäin klo 10–17.
Johanneksen kirkko eli Jaani kirik (engl. St John’s Church) [kartalla] sijaitsee yliopiston suureksi osaksi valtaamissa vanhankaupungin kortteleissa, parin minuutin matkan päässä Raatihuoneentorilta, ja perille pääsee kulkemalla joko Ülikool- tai Rüütli-katua pitkin. Kirkosta tekee normaalia merkittävämmän sen suojista löytyvä kokoelma poltetusta savesta (terrakotta) valmistettuja, yli 800 vuotta vanhoja patsaita.
Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta sen 135 askelman korkuiseen torniin vaaditaan kahden euron pääsymaksu. Torniin voi kiivetä talvella ti–la klo 10–18 ja heinä-elokuussa ma–la klo 10–19 (talvella vain ennakkoilmoituksella ja hyvällä ilmalla).
Kirkko on aina avoinna vähintään ti–su klo 12–17, ja jumalanpalvelus on sunnuntaisin klo 11.
Lyhyellä lomalla Tartossa olevan on hyödyllistä keskittyä vanhankaupungin nähtävyyksiin ja museoihin, ennen kuin lähtee muualle kaupunkiin. Sen jälkeen on järkevää tutustua nähtävyyksiin, jotka ovat lähellä vanhaakaupunkia, ja niihin on paras tutustua kesäkauden aikana ja nimenomaan parhaina kesäkuukausina.
Kaikkein paras läheinen paikka käydä nopeasti tutustumassa johonkin muuhunkin on Toomemägi eli Tuomiovuori, jonne tosin täytyy kiivetä valitsemaansa reittiä pitkin. Toinen hyvä luonnonnähtävyys on keskustan halki virtaava Emajogi, ja joella voi kesäisin tehdä risteilyjä.
Vanhankaupungin ja sen lähistön lisäksi nähtävyyksiä on vähän ja hajautetusti lähellä sijaitsevassa Karlovan kaupunginosaa ja keskustan uudella puolella, mutta nykyään myös joen toisella puolella olevassa Raadissa on pari näkemisen arvoista vierailupaikkaa.
Raatihuoneentorin ohella kesäaikaan Toomemägi-puisto (engl. Toome Hill) on Tarton suosituimpia vierailupaikkoja, mutta toisin kuin aukiolle, ei tälle laajalle ja monipuoliselle puistoalueelle tule koskaan tungosta. Toomemägi eli tuomiovuori on rauhallinen, mäkinen puistoalue, jonka alueella on rellestäminen kielletty ja jolla on kaupungin luonteeseen kuuluva sivistynyt tunnelma.
Varsinaisen puistoalueen alapuolella oleva Pigorovin puisto [kartalla] on huhtikuulta lokakuuhun eläväinen paikka, jossa opiskelijat ja muutkin ottavat ilon irti, yleensä alkoholin avulla. Pigorovin puisto onkin nykyisin kaupungin ainoa alue, jossa julkisella paikalla voi juoda alkoholia muualla kuin anniskelupaikoissa, ja siellä on kesäiltaisin usein varsin rauhaton (mutta harmiton) meininki.
Itse Toomemägi nähtävyyksineen sijaitsee tästä puistomaisesta aukiosta ylämäkeen, ja hyvät kengät kannattaa ottaa mukaan paitsi noustakseen puistoon myös tutustuakseen siihen kunnolla.
Toomemäen puistossa on varsin monta kohokohtaa, kuten entisen tuomiokirkon
rauniot
, observatorio,
monia muita rakennuksia ja paljon patsaita. Siellä voi varhaiseen iltaan syödä ja juoda Rotund-kahvilassa, jolla on kesäterassi ja joka sijaitsee Enkelinsillan (Inglisild)
vieressä. Tämä silta on yksi Viron merkittävimpiä, ja puiston lähellä sijaitsee myös Kuradisild eli Pirunsilta [kartalla].
Toomemäellä on nähtävää sen kaikissa osissa, sinne voi kavuta useita eri reittejä pitkin ja sen ympäristössä on paljon kaikenlaista mielenkiintoista, kuten tuomiokirkon raunioiden alapuolella oleva akateeminen tenniskeskus [kartalla]. Puistossa on turistin näkökulmasta kaksi eri osaa, joissa kummassakin on muuta puistoaluetta enemmän nähtävää. Toinen on tuomiokirkon raunioiden vieressä oleva alue, jolla on lukuisia patsaita ja lähes aina rauhallista tunnelmaa. Toinen on observatorion lähistöllä, missä on useita eri vierailupaikkoja ja myös muistomerkkejä.
Tuomiokirkon raunioiden lähistöllä olevista muistomerkeistä mielenkiintoisimpia ja merkittävimpiä on Kristjan Jaak Petersonin patsas [kartalla], sillä Petersonin syntymäpäivää 14.3. vietetään nykyisin viron kielen päivänä. Tämä vain 21-vuotiaana keuhkotautiin kuollut runoilija ja kirjailija hallitsi 16 kieltä ja oli tunnettu Tartosta Riikaan kulkevista kävelymatkoistaan. Alueella on muitakin patsaita ja muistomerkkejä, ja tämä on yleensä hyvin rauhallinen osa puistoa tulla viettämään kesäpäivää.
Toisella puolella puistoa sijaitsee Tarton kuulu observatorio eli Tähetorn
[ kuva
]
[kartalla].
Tähtitornin suojissa on museo, siellä on planetaario ja siellä on mahdollista katsella kaukoputkella tähtiä. Observatorio on hyvä vierailupaikka tähtitieteestä kiinnostuneille ja perheille, ja sinne on 4 euron liput ja planetaarioon 3 euron erilliset liput. Perheiden huojennukseksi tänne pääsee myös 10 euron perhelipulla ja alle 9-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi.
Museossa voi jokaisen kuukauden ensimmäisenä perjantaina vierailla eurolla. Lisäksi museossa myydään yhteislippuja, joilla pääsee muihin yliopiston ylläpitämiin museoihin, ja tämän 30 vuorokautta voimassa olevan lipun kanssa saa alennusta ja selviää vähemmällä vaivalla. Observatorio on avoinna kuten muutkin yliopiston museot: toukokuun alusta syyskuun loppuun ti–su klo 10–18 ja talvisin ke–su klo 11–17. Koronaviruksen aiheuttamien ongelmien takia aukioloajat tosin voivat muuttua, joten ne kannattaa katsoa sivuilta ennen paikan päälle menemistä.
Emajogi virtaa Tarton keskustan vierestä, ja vaikka sen rannat eivät ole juuri minkäänlaisessa käytössä, on se tutustumisen arvoinen vesiväylä.
Joen ylittää monta komeaa siltaa, joista Vabadussild [kartalla] on uusin.
Sen lähistöllä ollessa kannattaa kiinnittää huomiota myös uuteen yliopiston rakennukseen, nimeltä
Delta
.
Puiston rannalla, Raatihuoneentorin edustalla on puistikko, jossa on muutama merkittävä muistomerkki, kuten
Kalevipoeg
,
ja laaja joenrantapuisto tarjoaa hyvän paikan levähtää kesän kuumina päivinä. Uusinta uutta edustavat
terassit
,
joita on useita Raatihuoneentorin ja kauppahallin välimaastossa mutta jotka ovat yllättävän hintavia paikkoja. Joenrannoilla on kaksi laituria, joista toinen eli kauppahallin laituri on muutaman sadan metrin päässä Raatihuoneentorista ja toinen eli Dorpat-hotellin laituri on Tasku-ostoskeskuksen vieressä.
Emajoella voi seilailla monilla eri aluksilla, jotka liikkuvat suurin piirtein toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tietoa eri risteilyistä löytyy ajanvietteistä kertovassa osasssa.
Paavalin kirkko eli Pauluse kirik (engl. St Paul’s Church) (Riia 27) [kartalla] poikkeaa suoraviivaisuutensa ja modernin rakennustyylinsä takia muista Tarton ja Vironkin kirkoista.
Rakennuksen suunnitteli suomalainen Eliel Saarinen, se valmistui vuonna 1917, se avattiin remontin jälkeen uudestaan vuonna 2015 ja sen kellareissa on kiinnostavaa, vasta vuonna 2012 lisättyä nähtävää. Vironkieliset kirkonmenot pidetään joka sunnuntai klo 12, ja kirkossa voi vierailla myös muina aikoina. Siellä järjestetään myös opastettuja kierroksia, joita tehdään suomenkielisen oppaan kanssa, sieltä voi tilata yksityisen urkukonsertin ja sen torniin voi kiivetä 87 metrin korkeuteen 2 euron pääsymaksulla (eläkeläiset ja opiskelijat 1 euro) klo 10–17. Torni tosin on vain 30 metrin korkeudessa maanpinnasta, mutta sinne on jonkin verran kapuamista.
Toisella puolella jokea, Viron kansallismuseon vieressä sijaitsee Tagurpidi Maja [kartalla], joka on hyvä vierailupaikka paitsi perheille myös muille. Sille voi kävellä joelta reilussa vartissa mutta sen vieressä on myös kaupunkipyörien teline, joten sellaisen voi tänne tuleva ottaa alleen.
Talo on ylösalaisin, ja monelle riittää se kun sitä aidan takaa vähän aikaa ihailee. Tosin joitain voivat kiinnostaa myös ylösalaisin olevat sisätilat. Valtaosalle talo on erikoisella alueella oleva erikoinen ilmestys, jonkalaista olisi vaikea kuvitella suomalaiseen kaupunkiin, mutta Virossa se vaikuttaa monella tavalla luontevalta ratkaisulta.
Talo on varsin hintava vierailupaikka, jonka verkkosivuilla kannattaa tutustua eri lippuihin, joiden joukossa on perhelippuja. Aikuisten lippu maksaa 7,50 euroa, ja talo on avoinna ma–su klo 10–18. Alle 5-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi sisään, mutta taloon ei saa ottaa lastenrattaita tai muita kärryjä.
Visit Tartu -sivusto esittelee nähtävyyksiä, mutta ei mitenkään kovin kattavasti.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/11
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
