Tartu Kunstimuuseum, Vino talo
Raekoja platsin huomattaviin rakennuksiin kuuluu Vino talo, ja sen suojissa on virolaiseen taiteeseen pureutuva taidemuseo eli Tartu Kunstimuuseum.

Tarton museoita

Tartossa on melkoinen määrä museoita, ja vain harvassa sen kokoisessa kaupungissa on niin monia museoita. Museoita on vanhassakaupungissa, sen lähellä olevalla Toomemäellä, keskustan uusissa osissa ja myös joen toisella puolella, jossa 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla avattu Viron kansallismuseo sijaitsee. Museoissa tarkastellaan erityisen paljon taidetta, urheilua, historiaa ja yliopiston vaiheita.

Vanhankaupungin museoita

Vanhassakaupungissa eli korttelistossa, joka on Raatihuoneentorin (Raekoja plats) ympäristössä, on useita museoita. Niiden joukossa on taidemuseoita, yliopistoon liittyviä museoita, sosiaalihistoriaan liittyvä museo ja muutama muukin museo.

Tarton museoiden pääsymaksut ovat nykyään melko korkeita, mutta koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset ja perheet saavat alennuksia. Joihinkin museoihin pääsee sisään jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina yhdellä eurolla.

Tarton virolaisen taiteen museo

Raekoja platsin huomattaviin rakennuksiin kuuluu Vino talo, ja sen suojissa on virolaiseen taiteeseen pureutuva taidemuseo eli Tartu Kunstimuuseum (Raekoja plats 18), joka tunnetaan lyhenteellä TARTMUS.

Museon kokoelmissa on perinteistä taidetta, grafiikkaa, veistoksia ja uusia nykytaiteen mukanaan tuomia taidemuotoja. Sen vaihtuvat näyttelyt edustavat monenmoista taidetta, joiden joukossa on kokeilevaa ja yllättävää nähtävää. Teosten joukossa on myös muuta kuin virolaista nykytaidetta, kuten suomalaista. Etukäteen voi katsella museon virtuaalikierroksia, joista saa hyvän kuvan museon annista.

Museo on avoinna melko rajallisesti: ke ja pe–la klo 11–18 ja to klo 11–20. Lippu kaikkiin kerroksiin maksaa 6 euroa. Jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina liput maksavat vain euron, ja museoon voi hankkia vuosilipun 25 eurolla.

Yliopiston taidemuseo

Yliopiston päärakennusYliopiston päärakennus on kaunis, myöhäisklassista tyyliä edustava rakennus. Sen suojissa on erilaisia näyttelyitä ja myös taidemuseo, mutta varsinainen yliopiston museo sijaitsee Toomemäellä, osoitteessa Lossi 25. Päärakennus sijaitsee osoitteessa Ülikooli 18, joka on hyvin lähellä Raatihuoneentoria, ja taidemuseon lisäksi siellä on entinen opiskelijoiden selli, joka on ollut sellaisena kuin se nyt on nähtävänä vasta vuodesta 2018 lähtien.

Päärakennuksessa parasta antia kaupungissa vierailevalle on Viron vanhimpiin kuuluva yliopiston taidemuseo, joka perustettiin jo vuonna 1803.

Museon anti muodostuu lähinnä melkoisesta kokoelmasta klassista tyyliä edustavia veistoksia. Toinen pysyvä näyttely on egyptiläisten muumioiden näyttely, joka vuonna 1915 tuotiin sodan jaloista Keski-Venäjältä Tarttoon.

Museossa on myös vaihtuvia näyttelyitä, mutta ne ovat melko harvinaisia.

Museon sivuilla on myös pari virtuaalinäyttelyä, jotka tosin eivät liity museon nykyiseen antiin vaan entisiin näyttelyihin.

Museo on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun ma–la klo 10–18 ja loppuvuonna ma–pe klo 11–17. Aikuisten lippu maksaa 6 euroa, mutta jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina museoon pääsee eurolla.

Tarton kaupunkimuseo, Linnakodaniku muuseum
Linnakodaniku muuseum on paikka, jossa oppii miten Tartossa ja muuallakin eleltiin 1800-luvun alkupuolella.

Tarton kaupunkimuseo

Kiinnostava historiaan pureutuva Linnakodaniku muuseum (Jaani 16) on paikka, jossa oppii miten Tartossa ja muuallakin eleltiin 1800-luvun alkupuolella. 1820-luvulta peräisin olevissa huoneissa oppii kaikenlaista keskiluokan biedermeier-huonekaluihin perustuvasta sisustustyylistä elintapoihin ja yleisiin elinoloihin. Kaikki museossa oleva on esitelty niin viron- kuin englanninkielisinkin selostuksin.

Museoon on viiden euron pääsymaksu, mutta mahdollista on 15 eurolla hankkia yhteislippu, jolla pääsee muihinkin kaupungin ylläpitämiin museoihin, jotka on lueteltu verkkosivun yläosassa. Museo on avoinna ke–su klo 11–18.

Viron urheilu- ja olympiamuseo

Eesti Spordi- ja Olümpiamuuseum on sekä maan urheilua että olympiamenestystä esittelevä museo. Etenkin 1900-luvun alkupuoli silloisine bodareineen ja puusuksineen on hauskasti esillä, ja tämä on hyvä museo niille, jotka ovat kiinnostuneet paitsi urheilusta myös sen menneisyydestä ja kehityksestä. Se on nykyään huomattavasti tasokkaampi museo kuin ennen vuoden 2020 remonttia, ja siellä voi esimerkiksi nähdä miten doping-testit otetaan. Museoon on 9 euron pääsymaksu, ja se on avoinna ke–su klo 11–18.

Ennen samassa osoitteessa sijaitsi postimuseo, mutta se muutti kansallismuseon rakennukseen, joka on joen toisella puolella.

Syksyllä 2020 museo avautui uudestaan remontin jälkeen ja on nyt entistä ehompi. Museon uusista näyttelyistä voi lukea Baltic Guidesta.

Yliopiston päämuseo
Tuomiokirkon rauniot ovat Toomemäen puiston kohokohta, ja niiden sisällä on Tarton yliopiston museo.

Muualla kaupungissa olevat museot

Jos Tartossa viettää monta päivää, on siellä muutama museo, joissa kannattaa vierailla, vaikka ne eivät ole aivan ytimessä. Tarton yliopiston museo ja muut Toomemäen nähtävyydet ovat hyvin lähellä pääpaikkoja. Riia-maantien varrella on parikin museoita, joista tosin KGB-museo on pettymys. Kaikkein merkittävin museo koko Virossa lienee Kansallismuseo, joka tosin on hintava ja aikaa vaativa vierailupaikka.

Toomemäen museot

Toomemäen puisto on paikka, jossa kaikkien kesäkaudella Tartossa vierailevien kannattaa käydä. Siellä voi vain kävellä ja nauttia laajan metsämäisen puiston tunnelmasta, mutta siellä on myös museoita ja muita vierailupaikkoja, joihin voi lähteä talvikaudellakin.

Yliopiston päämuseo

Tuomiokirkon rauniot ovat puiston kohokohta. Niiden sisällä on Tarton yliopiston museo [kartalla], joka soveltuu vierailupaikaksi niille, jotka ovat kiinnostuneita Baltian merkittävimmän yliopiston historiasta ja Tarton entisen tuomiokirkon nykyisestä olemuksesta.

Entisen tuomiokirkon tarina on mielenkiintoinen, sillä se valmistui 1200-luvun lopulla mutta tuhoutui käyttökelvottomaksi Liivinmaan sotien aikaan vuonna 1624. Yliopiston museo ei kerro tuomiokirkon vaan vuonna 1632 alkaneesta yliopiston taipaleesta, johon tosin on tullut vuosisatojen saatossa monta taukoa. Museossa on pysyviä näyttelyitä ja harvakseltaan vaihtuvia näyttelyitä, joissa esitellään kaikenlaista virolaiseen oppineisuuteen liittyvää.

Museo on avoinna kesällä ti–su klo 10–18 ja loka–huhtikuussa klo 11–17. Kesäisin, jolloin samalla lipulla voi kiivetä toukokuun alusta syyskuun loppuun tuomiokirkon torniin, liput maksavat 6 euroa.

Anatomian museo
Lähellä tähtitornia sijaitsee puiston tämän osan toinen vetonaula, Tartu Ülikooli vana anatoomikum.

Anatomian museo

Lähellä tähtitornia sijaitsee puiston tämän osan toinen vetonaula, remontin jälkeen vuonna 2013 uudelleen avattu Tartu Ülikooli vana anatoomikum [kartalla] (engl. Old Anatomical Theatre) eli vanha leikkaussali. Tilat toimivat leikkaussalina vuoteen 1999 asti, mutta siellä ei enää voi katsella formaldehydiin säilöttyjä ruumiinosia, jotka nykyisin ovat AHHAA-tiedemuseon tiloissa.

Museon aukioloajat ovat samat kuin yliopiston päämuseonkin, ja tänne haluava voi hankkia yhteislipun, jolla pääsee 15 eurolla kaikkiin yliopiston museoihin. Jokaisen kuukauden viimeisen perjantain lippu maksaa euron, ja toukokuun alusta lokakuun loppuun observatorion tähtitorniin pääsee erillistä maksua vastaan taivasta katselemaan.

KGB-museo

Tartto oli toisen maailmansodan päättymisestä lähtien aina elokuuhun 1991 osa Neuvostoliittoa. Nämä vuosikymmenet pitivät sisällään monia eri kausia ja vaiheita, ja etenkin alkuaikoina ihmisiä piinasivat esimerkiksi KGB:n eli paikallisen Supon miehet.

Tartossa ei ole kovin helppo päästä selville neuvostoliittolaisesta elämästä, mutta siellä on KGB-museo (Riia 15b) [kartalla], joka tosin on hyvin nopea ja vähän informaatiota tarjoava vierailupaikka. Se sijaitsee melko lähellä Kaubamajaa ja muita ytimen pääpaikkoja, ja se antaa tilaisuuden vierailla Tarton normaalin oloisella asuinalueella.

Museossa oppii elämästä Neuvostoliitossa, siellä on dokumenttia niin Siperian vankileireiltä kuin Tarton tyrmien todellisuudestakin, ja siellä voi kuluttaa puolisen tuntia. Asioista mitään tietävälle tämä ei oikeastaan ole hyvä vierailupaikka, sillä se on vain pohjakerroksessa oleva entinen vankila, joka eroaa kotimaan putkamaisista selleistä melko vähän.

Museoon on viiden euron pääsymaksu, mutta muihinkin kaupungin ylläpitämiin museoihin haluava voi ostaa 15 euroa maksavan yhteislipun. Museo on avoinna ti–la klo 11–17.

Luonnontieteellinen museo (CC License: Attribution-ShareAlike 4.0 International)
Yliopiston ylläpitämiin museoihin kuuluu myös Loodusmuuseum eli luonnontieteellinen museo.
Kuva: Ivo Kruusamägi /Wikimedia (CC BY-SA 4.0)

Luonnontieteellinen museo

Yliopiston ylläpitämiin museoihin kuuluu myös keskustan uusien osien lähellä ja Vanamuisen pienen teatterin vieressä sijaitseva Loodusmuuseum [kartalla] eli luonnontieteellinen museo.

Sen pysyvä näyttely on tämän Viron vanhimpiin kuuluvan museon helmi, ja se on ollut näytillä vuodesta 2016 lähtien. Museo on kauniissa rakennuksessa, jossa sijaitsevat myös yliopiston maan- ja eläintieteen laitokset.

Museo on avoinna ti–su klo 10–18. Aikuisten liput maksavat 8 euroa, ja nelihenkisille perheille on jonkin verran alennusta antava perhelippu.

Oskar Lutsin kotimuseo

Oskar Luts on Viron merkittävimpiä kirjailijoita, ja tämän vuonna 1953 kuolleen kirjailijan viimeinen kotitalo [kartalla] on varteenotettava vierailupaikka. Vuonna 1964 tämän neuvostoaikoinakin arvostetun kirjailijan asuintalo, johon hän vaimonsa ja poikansa kanssa muutti vuonna 1936, museoitiin.

Vuonna 1887 syntynyt Luts eli monipuolisen elämän usean eri valtion alueella, mutta hänen kertomuksensa, joita on suomennettu hyvin vähän, liittyvät yleensä Tarttoon ja Viroon. Tästä huolimatta hänen asuntoaan kannattaa käydä katsomassa niiden, jotka ovat kiinnostuneita elämästä 1930-luvulta 1950-luvulle ja siitä minkälainen oli sen aikainen asunto. Kotimuseossa on kattava näyttely Lutsin elämästä, ja hänen olohuoneensa on jätetty sellaiseksi kuin se jo 1930-luvulla oli.

Oskar Lutsu majamuuseum [kartalla] on osa kaupungin ylläpitämiä museoita, ja syyskuussa 2020 siitä tuli Viron ensimmäinen museo, johon ei ole pääsymaksua.

Museo on samaan rajalliseen tyyliin avoinna kuin monet muutkin kaupunginmuseot, ja siellä voi vierailla ke–la klo 11–17 (kesällä avoinna myös tiistaisin ja menee kiinni vasta klo 18).

Tarton laulujuhlien museo

Toisella puolella jokea on kaupunginosia, kuten Ülejõe ja Raadi, jotka ovat nykyään entistä parempia vierailupaikkoja. Etenkin moniosainen ja laaja Raadin kaupunginosa, joka tunnetaan puistostaan ja kartanostaan, on vierailun arvoinen. Siellä sijaitsee nykyään myös Viron kansallismuseo, ja se on muutenkin alue, johon jo Tarttoon ennestään tutustuneet voivat tuntea vetoa. Helpompi kuitenkin on vierailla joenrannoilta alkavassa Ülejõe-kaupunginosassa, jonka laajat puistoalueet ovat kesäkaudella hyvä vierailupaikka.

Ülejõen alueella sijaitsee vuonna 2007 perustettu Tarton laulujuhlien museo [kartalla]. Tämä on hyvä vierailupaikka kuorolaisille ja niille, jotka Viron suurista laulujuhlista ovat kiinnostuneita.

Museo kuuluu kaupungin ylläpitämiin museoihin, mutta sinne ei ole pääsymaksua. Museo on avoinna ti–su klo 11–18.

Viron kansallismuseo
Viron kansallismuseo on Viron suurin ja hienoin museo, ja se kertoo Viron maan ja kansan historiasta.

Eesti Rahva Muuseum – Viron kansallismuseo

Lokakuun 1. päivä 2016 avattu Viron kansallismuseo [kartalla] on Viron suurin ja hienoin museo, jossa vierailu on kaikin tavoin antoisa kokemus. Tämä on suuri, yli 40 000 neliön museo, joka kertoo Viron maan ja kansan historiasta. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi museossa on pysyviä kokoelmia, jotka Viron historian lisäksi kertovat suomalais-ugrilaisten kansojen tarinaa ja sinne on siirretty myös aiemmin vanhassakaupungissa sijainnut postimuseon näyttely. Museossa on kaksi pysyvää näyttelyä ja yleensä yksi vaihtuva. Näyttelyt on yleensä esitelty myös suomeksi, ja suomenkieliset verkkosivut kertovat museon tarjonnasta kattavasti.

Kansallismuseo sijaitsee mielenkiintoisella paikalla Raadin kartanon ja Raadin neuvostoaikaisen lentokentän alueella, ja siellä on myös hyvä kahvila. Alueelle on Roosi-katua tai Narvan maantietä pitkin mukava kesällä pyöräillä tai kävellä, ja alueella on myös muuta nähtävää, josta on lisää asiaa Alueet-osassa.

Museo on avoinna ke–su klo 10–18, mutta aukioloajat voivat eri vuodenaikoina ja koronavuoden jälkeen muuttua, joten ne kannattaa ennen paikan päälle menemistä tarkastaa. Aikuisten liput maksavat 14 euroa ja perhelippu 28 euroa, ja yleensä vaihtuvaan näyttelyyn on erillinen, noin 10 euroa maksava lippu.

Lisää asiaa Tarton museoista:

Visit Tartu esittelee kattavasti suomeksi Tarton ja lähiympäristön museoita.

Teksti: Peter Forsberg
Kuvat: Peter Forsberg, Ivo Kruusamägi /Wikimedia
2020/11

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti