Solaris
Tallinnan Solaris-keskuksen yläkerrassa olevasta Apollo-kirjakaupasta voi hankkia Virossa tehtyjä elokuvia dvd:nä.

Viron kulttuurielämää

Viro on varsinainen kulttuurimaa, joka on muihin Baltian maihin verrattuna aivan omalla tasollaan. Virossa on ollut monia huippuluokan kirjailijoita, siellä on viime aikoinakin tehty erittäin tasokkaita elokuvia ja tv-sarjoja ja Viron musiikkielämä on klassisen musiikin ja kuorolaulun suhteen aina ollut tasoltaan korkeaa.

Virolaisia elokuvia ja tv-sarjoja

Virossa on etenkin kahden viime vuosikymmenen aikana tehty lukuisia erinomaisia elokuvia, joita voi hankkia paikan päältä dvd-elokuvina vaikkapa Tallinnan Solaris-keskuksen yläkerrassa olevasta Apollo-kirjakaupasta, joita tosin löytyy muualtakin maasta. Lukuisia levy- ja dvd-liikkeitä, joita oli esimerkiksi Viru Keskuksen ja Kaubamajan yhteydessä, on viime vuosina suljettu, mutta niiden tilalle on tullut mahdolliseksi tutustua mitä erilaisimpiin elokuviin, dokumentteihin ja tv-sarjoihin internetissä. YouTubessa on paljon Viroon liittyvää materiaalia, mutta niissä on tekstitys usein vain englanniksi.

Yksi myös suomeksi toimiva sivusto, josta voi melko pienellä rahalla ostaa elokuvan katsottavaksi, on Netikino. Osan elokuvista voi katsoa eurolla parilla, ja uudet elokuvat maksavat yleensä 5,90 euroa. Tämä on paitsi tasokas tapa tutustua virolaiseen elokuvaan myös alan tukemista, sillä tältä sivustolta tulleet tulot menevät niille, jotka elokuvia ovat tehneetkin.

Yksi varsin hyvä elokuva on kouluammunnan jälkipyykkejä puiva Klass, josta tehtiin vuonna 2007 elokuva ja vähän myöhemmin tv-sarja Klass: elu pärast. Sitä voi melko heikkotasoisena katsella englanninkielisin tekstein YouTubesta.

Elokuva, joka on tullut Suomen televisiostakin, on Mandariinit. Se kertoo varsin tuntemattomasta vähemmistöstä eli virolaisista, jotka muuttivat Georgiaan, mutta elokuva ei sinänsä pyöri vain virolaisten ympärillä.

Myös muualle kuin Viroon sijoittuu Ma ei tule tagasi, joka valmistui vuonna 2014. Tämä venäjänkielinen road movie on varsin korkeaa tasoa ja mielenkiintoinen, ja sen trailerin voi nähdä YouTubessa.

Vuonna 2015 valmistunut 1944 on korkeatasoinen elokuva, jonka nimestä voi päätellä mihin se liittyy. Elokuvan voi katsoa Netikinosta.

Samana vuonna ilmestyi varsin yllättävä, positiivinen kuvaus neuvostoajoista, eli Must Alpinist, joka suomeksi tunnetaan nimellä Surma vaanii vuorilla. Tämä elokuva tuli joskus Suomen televisiostakin, ja sen voi katsoa englanninkielisin tekstein Netikinosta.

Vuonna 2020 tehty elokuva, jossa myös palataan neuvostoaikoihin, on Hyvästi Neuvostoliitto, jonka voi Netikinosta katsoa suomenkielisin tekstein.

Katsauksen lähes kaikkiin uuden itsenäisyyden ajan virolaisiin elokuviin voi nähdä Wikipediasta.

Vaikka Viron kulttuurielämä pääsi uudestaan kunnolla käyntiin vasta 1990-luvulla, ei neuvostaika ollut kulttuurin puolesta unohtamisen arvoista aikaa. Tältä ajalta ovat peräisin kaikkein parhaat virolaiset dokumenttielokuvat, joissa lähes aina tutustutaan Venäjällä asuviin suomensukuisiin kansoihin.

Dokumenttielokuvia, joissa osassa on suomenkielinen selostus, teki Viron presidenttinä 1990-luvulla tunnetuksi tullut Lennart Meri. Hänen kaikkien elokuviensa paketin voi hankkia Virosta vaikkapa Apollosta. Elokuvia voi myös katsella Netikinosta, mutta niissä ei ole suomenkielisiä tekstejä ja haku tuo myös muita kuin Lennart Meren tekemiä elokuvia esiin.

Neuvostoaikojen elokuvista kiinnostuneille ja englantia taitaville Netikinossa on hyvä valikoima Neuvosto-Viron -aikaisia elokuvia. Niissä ei ole suomenkielisiä tekstejä, mutta joihinkin kohokohtiin kuuluvat Last Relic ja vuodenaikojen mukaan nimetyt Kevät, Syksy ja Kesä, mutta niissäkään ei ole suomenkielisiä tekstityksiä.

Listan elokuvista, joita on arvioitu Viron parhaiksi niin neuvostoaikoina kuin 1990-luvulta lähtienkin, voi nähdä IMDB:stä.

Lydia Koidula
Viron kansalliskirjailijoihin kuuluu Lydia Koidula, jota pidetään maan kansallisrunoilijana.

Virolaisia kirjailijoita

Virossa oli kirjallisuutta ennen Suomea, ja kirjoja viron kielellä kirjoitettiin jo keskiajalla. Kirjailijoita sinne kuitenkin ilmaantui oikeastaan vasta 1800-luvulla, ja kaikkein korkeatasoisimmat kirjailijat olivat parhaimmillaan Neuvostoliiton vuosina, jotka eivät olleet kirjailijoille aineiston ja mahdollisuuksien vuoksi kovinkaan synkkiä aikoja.

Lydia Koidula

Viron kansalliskirjailijoihin kuuluu Lydia Koidula, jota pidetään maan kansallisrunoilijana. Sen lisäksi hän kirjoitti näytelmiä, ja hänen työnsä sanomalehtien parissa oli myös uraa uurtavaa. Koidula tunnetaan myös siitä, että hän kirjoitti Viron ensimmäisille laulujuhlille vuonna 1869 niiden ensimmäisen näytelmän.

Koidula syntyi ja vietti nuoruutensa Pärnussa, jossa on hänen nimeään kantava puisto, mutta latvialaisen miehensä kanssa hän muutti Pietarin edustalla olevalle Retusaarelle, jonka kaupungissa eli Krondstadtissa hän vietti elämänsä viimeiset 13 vuotta. Lydia Koidulan teoksia on suomennettu jonkin verran, mutta niitä on hankala löytää, ja hänen suuruutensa avautuu parhaiten viroa taitaville.

A.H. Tammsaare

Eeppinen virolainen kirjailija, jota voi vähän verrata Väinö Linnaan, oli A.H. Tammsaare. Hänen mestariteoksensa on viisiosainen romaanisarja Totuus ja oikeus, joka ilmestyi 1926–1933. Kirjasarjasta tehdään myös elokuvia, joista ensimmäinen on jo valmistunut, ja kirjat löytyvät varsin hyvin kotimaan suurimmista kirjastoista.

Jaan Kross

Viron kansainvälisesti kuuluisin ja arvostetuin kirjailija on Jaan Kross. Hänen Viron alueen historiaan pureutuvat teoksensa, joita hän kirjoitti varsin myöhäisellä iällä ja aloittaen vasta vuoden 1970 paikkeilla, ovat ainutlaatuisen korkeatasoisia. Ne käsittelevät eniten keskiaikaa ja aikoja, jolloin Viro oli osa Venäjän suurruhtinaskuntaa, mutta yksi hänen parhaista teoksistaan eli Kuningasajatus sijoittuu sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan ajoille.

Muut hänen normaalia paremmat teoksensa ovat laaja, kolmiosainen Uppiniskaisuuden kronikka, Keisarin hullu, Pietarin tiellä, Professori Martensenin lähtö ja Vastatuulen laiva, joka lienee Krossin kaikkein korkeatasoisin ja mielenkiintoisin romaani. Kaikki Jaan Krossin teokset on suomennettu, ja ne ovat hyvin saatavilla kirjastoista, kirjakaupoista ja antikvariaateista.

Lennart Meri

Krossin aikalainen oli elokuvantekijänäkin tunnettu, uuden Viron toinen presidentti, Lennart Meri. Hän kirjoitti lähinnä 70- ja 80-luvuilla teoksia, joista monet käsittelevät hänen matkojaan Neuvosto-Venäjälle.

Lennart Meren paras kirja on Kamtšatka: tulivuorten maa, samoja tienoita ja teemoja käsittelee Revontulten porteilla ja teoksista helpoiten löydettävissä on Hopeavalkea, jossa käsitellään samantyylisiä asioita kuin hänen dokumenttielokuvissaan, eli Venäjän suomensukuisia kansoja.

Meren teokset eivät ole hyvin saatavilla, ja maakuntakirjastoissakin hänen ensiluokkaiset opuksensa usein pölyttyvät varastoissa. Niitä on kuitenkin hyvin saatavilla antikvariaateista, joista voi hyvin tilata kirjoja minnepäin Suomea tahansa.

Laulujuhlien kulkue Tallinnassa
Laulujuhlat näkyy Tallinnan kaduilla monin eri tavoin, kuten kulkuein ja normaalia suurempina turistimäärinä.

Virolainen musiikki

Laulujuhlat

Viro on suuri musiikkimaa, joka maailmalla on tullut tunnetuksi kenties parhaiten laulujuhliensa takia. Ne järjestettiin ensi kertaa vuonna 1869, niitä on ollut eri Viron kaupungeissa mutta sittemmin ne on viiden vuoden välein pidetty Tallinnan Laululavalla. Seuraavan kerran laulujuhlat pidetään vuonna 2024, ja nehän ovat kuoromusiikin festivaali. Sen esityksiä seuraavat lähinnä muut kuorot, mutta Tallinnan kaduilla festivaali näkyy joka viides kesä monin eri tavoin, kuten kulkuein ja normaalia suurempina turistimäärinä, mikä myös tarkoittaa sitä että majapaikka kannattaa varata hyvissä ajoin.

Klassinen musiikki

Viron kuuluisimpia säveltäjiä ja muita musiikki-ihmisiä ovat Arvo Pärt, Neemi Järvi ja Paavo Järvi, jotka kaikki ovat tunnettuja ulkomaita myöten. Viro on vireä kuoromaa, jossa esitetään myös paljon keskiaikaista musiikkia, kirkkomusiikkia ja musiikkia, jota ei muualla paljon kuule. Virossa on paljon konsertteja, joista vastaa ympäri maata toimivat Eesti Konsert, ja sen sivuilta voi löytää mitä erilaisimpia musiikkitapahtumia. Kattavaa tietoa Viron klassisesta musiikista saa englanniksi Emic-sivuilta.

Pop, rock ja muu viihde

Virossa on tietenkin myös muita musiikkilajeja, ja siellä on varsin hyvää ja Suomesta poikkeavaa musiikkia, jonka sanoitukset kuitenkin jäävät suomalaisille arvoituksiksi. Pätevä lista joistain virolaisista esiintyjistä on nähtävillä Musastossa.

Viron kaikkien aikojen kuuluisin yhtye, joka on myynyt yli 16 miljoonaa levyä, on Juice Leskisen Eesti-biisissäkin mainittu Apelsin. Sen 35-vuotisjuhlakonsertin vuodelta 2009 voi nähdä YouTubessa.

Lisää asiaa musiikista

YouTubesta voi kuunnella valikoiman virolaisia biisejä

Opas jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 5: Pieniä matkaoppaita Viron kaupunkeihin.

Teksti: Peter Forsberg
2021/05

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti