hotellien haku
Booking.com
Tuomiokirkko
Senaatintorin laidalla sijaitseva valkoinen Tuomiokirkko on kaupungin kuuluisimpia nähtävyyksiä.

Rakennukset ja maamerkit

Helsingissä on hyvä tutustua Kauppatorin ympäristön kirkkoihin ja muihin nähtävyyksiin, ja lisäksi Etu-Töölössä sijaitsee koko joukko merkittävää nähtävää Eduskuntatalosta Temppeliaukion kirkkoon ja Olympiastadioniin. Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia on kummallakin alueella ja lisäksi kauempana keskustasta, ja niihin tutustuva näkee samalla muitakin kaupunginosia kuin ydinkeskustan.

Tuomiokirkko

Senaatintorin laidalla sijaitseva valkoinen Tuomiokirkko [kartalla] on kaupungin kuuluisimpia nähtävyyksiä. Tämä on Suomen pääkirkko, jonne presidentti ja muut merkittävimmät poliitikot tulevat joulukirkkoon ja muihin tärkeisiin kirkollisiin tilaisuuksiin. Tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava kirkko rakennettiin vuosina 1830-1852. Aluksi sitä kutsuttiin Venäjän tsaarin mukaan Nikolainkirkoksi, vuosina 1917-1959 Suurkirkoksi, ja vasta sen jälkeen se on nimetty Helsingin tuomiokirkoksi. Kirkossa vierailee vuosittain puolisen miljoonaa ihmistä, joista puolet on ulkomaisia turisteja. Siellä voi käydä katsomassa pelkistettyjä sisätiloja, ja lisäksi on hyvä istuskella kirkon portailla, joilta voi aistia kaupungin tunnelmaa ja tutustua Senaatintorin patsaisiin ja kauniisiin rakennuksiin.

Kirkon portailta katsottuna oikealla sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennus ja vasemmalla valtiovarainministeriö. Suoraan vastapäätä sijaitsee kaupungin merkittävimpiä ja vanhimpia taloja, jotka nykyisin muodostavat niin sanotut Torikorttelit ja jotka Engel uudisti Senaatintorin uuteen kokonaisuuteen sopiviksi 1800-luvulla. Taloissa on matkamuistomyymälöitä, kahviloita ja erilaisia tapahtumia, joista verkkosivut kertovat lisää.

Sofiankatu

Torikorttelien läpi kulkeva Sofiankatu [kartalla] on tullut tunnetuksi museokatuna, joka kulkee Senaatintorin ja Kauppatorin välissä. Sillä on jonkin verran vanhaa tunnelmaa puhelinkoppeineen ja kaasuvaloineen, ja sen varrella on kaupunginmuseo, jossa ilman pääsymaksua pääsee tutustumaan kaikenlaiseen kaupunkiin liittyvään ja jossa kesäisin esitetään myös Helsinki-aiheisia elokuvia. Kadun varrella on aina ollut erilaisia kalliita ravintoloita, jotka vaihtuvat tämän tästä. Kadulla on edelleenkin kaupungin kuuluisin, alun perin Seppo Hiltusen 1980-luvulla perustama antikvariaatti, jonka hintataso on uskomattoman edullinen ja josta saa varsin hyvin kirjoja myös muilla kielillä kuin suomeksi.

Kaupungintalo

Carl Ludvig Engel suunnitteli myös Kauppatorin laidalla sijaitsevan kauniin Kaupungintalon [kartalla]. Rakennus valmistui vuonna 1833 alun perin hotelliksi, ja vasta 1920-luvulla se muuntui kaupungintaloksi. 1960-luvulla sen sisustus uusittiin täysin Aarno Ruusuvuoren suunnitelman mukaisesti, ja sisätiloja voi ilman pääsymaksua käydä katsomassa. Rakennuksessa sijaitsee Virka-galleria, missä on erilaisia tapahtumia ja kaikenlaisia näyttelyitä, joiden takia rakennuksessa on kannattavaa vierailla sisälläkin. Kaupungintalo on avoinna ma-pe klo 9-19 ja la-su klo 10-16.

Uspenskin katedraali

Kauppatorin vieressä sijaitsee monen muun huomionarvoisen rakennuksen lisäksi kaupungin silmiinpistävin kirkko eli Uspenskin katedraali [kartalla], joka on läntisen Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kirkko valmistui vuonna 1868, ja se on Tuomiokirkon ja Temppeliaukion kirkon tavoin ollut enemmänkin ulkomaisten turistien kuin paikallisten suosiossa oleva vierailukohde. Tämän punatiilisen kirkon suunnitteli A. M. Gornostajev, ja siinä yhdistyvät mukavasti länsi- ja itämaiset vaikutteet. Kirkko on tietenkin pääsymaksuton. Se on kiinni maanantaisin, ja avoinna se on parhaiten kesällä (ti-pe klo 9.30-20, la klo 10-15 ja su klo 12-15) mutta lyhyemmän aikaa syyskuun alusta toukokuun loppuun. Kirkko on kiinni myös juhlapyhinä ja niiden aattoina muulloin kuin jumalanpalvelusten aikana.

Eduskuntatalo

Toinen kaupungin nähtävyysrypäs sijaitsee Etu-Töölössä, toisella puolella ydinkeskustaa. Tänne kannattaa tulla viettämään aikaa, katselemaan kaupungin kuuluisimpia rakennuksia ja näkemään niin uutta kuin vanhaakin. Helsingin mittapuulla vanhaa edustaa J. S. Sirenin suunnittelema, vuonna 1931 valmistunut Eduskuntatalo [kartalla], jossa Suomen eduskunta kokoontuu syyskuun alusta kesäkuulle. Eduskunta on kokoontunut jo vuodesta 1907, ensin Säätytalolla ja Ritarihuoneella. 1930-luvulla siirryttiin tänne, ja moderneina aikoina kaikenlaista on ollut myös vuosina 1978 ja 2004 valmistuneissa lisärakennuksissa, jotka ovat lähinnä varsinaisen Eduskuntatalon takana.

Huomionarvoista on se, että vuosina 2015-17 Eduskuntatalo on remontissa ja eduskunta kokoontuu samassa korttelissa olevassa konserttisalissa. Eduskuntatalossa voi vierailla seuraavan kerran vasta vuonna 2017. Tietoa Eduskuntatalon peruskorjauksesta ja sen vaiheista saa verkkosivuilta.

Temppeliaukion kirkko
Ulkomaalaisten keskuudessa suosituin ja yksi koko kaupungin vaikuttavimmista nähtävyyksistä on kallion sisään louhittu Temppeliaukion kirkko.

Temppeliaukion kirkko

Ulkomaalaisten keskuudessa suosituin ja yksi koko kaupungin vaikuttavimmista nähtävyyksistä on vuonna 1969 avattu Temppeliaukion kirkko [kartalla]. Kallion sisään louhitun kirkon suunnittelivat Timo ja Tuomo Suomalainen, ja sen lisäksi, että tänne kannattaa lähteä katsomaan hulppeaa, ainutlaatuista sisätilaa, on tänne hyvä tulla myös konserttiin tai jumalanpalvelukseen. Tänne ei ole pääsymaksua, ja kiireisintä täällä on kesä-elokuussa päivisin. Paikka on melko samalla tavalla avoinna kesät talvet: muina päivinä kuin sunnuntaisin vähintään klo 10-17, sunnuntaisin klo 11.45-17.

Olympiastadion

Helsingin urheilullisimmilla alueella, jäähallien, jalkapallokenttien, maauimalan ja Kisahalli-urheiluhallin keskellä sijaitseva Olympiastadion [kartalla] valmistui Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnitelman mukaan vuonna 1938, vuoteen 1940 tarkoitettuja kesäolympialaisia varten. Kisat kuitenkin siirtyivät vuoteen 1952, mutta stadionista on tullut Helsingin tavaramerkkejä, jossa on ollut usein merkittäviä yleisurheilukilpailuja, jalkapallo-otteluita, suuria konsertteja ja muita tapahtumia. Siellä pelattiin kaikkien aikojen ensimmäiset jääpallon MM-kisat vuonna 1957, ja siellä on pidetty yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut vuosina 1971, 1994 ja 2012. Yleisurheilun MM-kisat pidettiin siellä vuonna 2005. Stadion uudistettiin täysin vuosina 1990-94, ja siellä tehtiin uudistuksia myös ennen vuoden 2005 kisoja. Nykyään se vetää vähän alle 40 000 katsojaa urheilukilpailuihin ja konsertteihin jopa 50 000.

Stadionin näkyvin ja suosituin osa turisteille on sen 72,71 metriä korkea torni, joka antaa kaupunkiin yhdet parhaista näkymistä yläilmoista. Stadionille voi tulla katsomaan itse stadionia, kiipeämään sen torniin, syömään sen Olympia Bistrossa ma-pe klo 9-16 Nykyisin tornissa vieraileva voi tehdä A-katsomossa omatoimisen kierroksen 3 eurolla, ja sitä varten saa materiaalia stadionin lippupisteestä. Torni on avoinna ympäri vuoden ma-pe klo 8-20 ja la-su klo 9-18, ja on hyvä olla tietoinen siitä, että matka tornin huipulle kuljetaan hissillä.

Huom! Olympiastadion laitetaan täydelliseen remonttiin vuonna 2016, ja se avaa ovensa uudistettuna vuonna 2019.

Alvar Aallon suunnittelema Enson pääkonttori
Alvar Aallon suunnittelema, Uspenskin katedraalin edessä sijaitseva Stora Enson pääkonttori on alusta alkaen jakanut mielipiteitä.

Alvar Aallon arkkitehtuuri

Vuonna 1898 syntynyt, Keski-Suomessa Jyväskylässä varttunut Alvar Aalto on Suomen tunnetuin arkkitehti, joka valmistui Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi vuonna 1921. Hän loi mittavan kansainvälisen uran, ja hän suunnitteli uudestaan sodan jälkeen Rovaniemen ja Seinäjoen keskustat. Kaikesta huolimatta hänen töihinsä on parasta tutustua Helsingissä, kaupungissa, joka oli Aallon lempikaupunki ja jossa hän asui kuolemaansa asti, vuoteen 1976.

Alvar Aalto perheineen asettui asumaan Munkkiniemen hienostoalueelle, minne hän 1930-luvulla suunnitteli asuintalon (Riihitie 20) [kartalla] ja 1950-luvulla työhuoneena toimineen ateljeen (Tiilimäki 20) [kartalla]. Näiden lisäksi hän suunnitteli alueelle kotitalonsa naapuriin kerrostaloja (Riihitie 12-14) 1950-luvulla. Näitä kaikkia on mukava etenkin kesällä lähteä Munkkiniemeen katsomaan keskustasta raitiovaunuilla 4 tai 4T.

Aallon kotitalossa ja ateljeessa voi käydä opastetulla kierroksella. Ne ovat suosittuja ja hintavia, mutta muuallakin kaupungissa tulee kyllä vastaan Aallon suunnittelemia rakennuksia sekä niiden sisustuksia. Tunnetuimpia luomuksia on vuonna 1971 valmistunut ja vuonna 1975 viimeistelty Finlandia-talo, jossa on kahvila ja ravintola [kartalla]. Ydinkeskustassa mielipiteitä on alusta alkaen jakanut Uspenskin katedraalin edessä oleva Stora Enson pääkonttori [kartalla], ja toinen vastaavanlainen mielipiteitä jakava rakennus on Kampin keskuksen vieressä sijaitseva Sähkötalo [kartalla], joka valmistui vuonna 1973 ja joka on viimeinen Aallon suunnittelema rakennus Helsingissä.

Keskustassa Aallon käsialaa ovat myös Rautatalo (Keskuskatu 3) [kartalla] ja sen vieressä olevan Akateemisen kirjakaupan sisustus, joka ilmentää Aallon halua käyttää mahdollisimman paljon luonnonvaloa rakennustensa valaisussa. Lähes vastapäätä sijaitseva Ravintola Savoy [kartalla] on hyvä paikka käydä syömässä korkeatasoinen suomalainen perinneateria ja samalla ihastella Aallon 1930-luvulla suunnittelemia sisätiloja. Keskustassa myös entinen Yhdyspankin pääkonttori (Fabianinkatu 29) [kartalla] on Aallon suunnittelema, ja niin sanotun Insinööritalon Aalto suunnitteli osoitteeseen Ratakatu 9 [kartalla] 1950-luvun alussa. Huvipuisto Linnanmäen naapurissa sijaitseva Kulttuuritalo (Sturenkatu 4) [kartalla], joka pitkään oli Kommunistisen puolueen käytössä, on myös Aallon suunnittelema, samoin vähän keskustan ulkopuolella sijaitseva Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo (Nordenskiöldinkatu 12) [kartalla].

Wikipedia luettelee kaikki Alvar Aallon suunnittelemat talot

Lisätietoa

Visit Helsinki antaa lisätietoa kaupungin arkkitehtuurista

Lonely Planet -opas esittelee englanniksi kaupungin päänähtävyyksiä.

Visit Helsinki esittelee Helsingin päänähtävyydet

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2015/09

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti