Helsingin suurimpia nähtävyyksiä
Helsingissä kannattaa tutustua Kauppatorin ympäristössä oleviin kirkkoihin ja muihin nähtävyyksiin, ja lisäksi Etu-Töölössä sijaitsee normaalia enemmän tärkeitä nähtävyyksiä, joita on Eduskuntatalosta Temppeliaukion kirkkoon ja Olympiastadioniin. Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia on kummallakin alueella, ja niiden lisäksi myös kauempana keskustasta. Etenkin Munkkiniemessä niihin tutustuva näkee samalla muutakin kuin ytimessä olevat korttelit.
Senaatintorin laidalla sijaitseva valkoinen Tuomiokirkko [kartalla] on kaupungin suosituimpia ja yleisesti tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kysymyksessä on Suomen pääkirkko, jonne presidentti ja muut merkittävimmät poliitikot saapuvat joulukirkkoon ja muihin tärkeisiin kirkollisiin tilaisuuksiin.
Tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava kirkko rakennettiin vuosina 1830–1852. Aluksi sitä kutsuttiin Venäjän tsaarin mukaan Nikolainkirkoksi, vuosina 1917–1959 Suurkirkoksi ja vasta sen jälkeen se nimettiin Helsingin Tuomiokirkoksi.
Kirkossa vierailee vuosittain puolisen miljoonaa ihmistä, joista ainakin jossakin vaiheessa puolet oli ulkomaisia turisteja. Kirkon sisällä voi käydä katsomassa pelkistettyjä sisätiloja, ja lisäksi suosittua on istuskella kirkon portailla, joilta voi tarkastella Senaatintorin elämänmenoa ja nauttia sen ympäristön rakennuksista ja muusta rekvisiitasta.
Kirkon portailta katsottuna oikealla sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennus ja vasemmalla valtiovarainministeriö. Suoraan vastapäätä sijaitsee kaupungin merkittävimpiä ja vanhimpia taloja, jotka nykyisin muodostavat niin sanotut Torikorttelit. Engelhän uudisti Senaatintorin uuteen kokonaisuuteen sopivaksi 1800-luvulla, jolloin kirkkokin valmistui. Taloissa on matkamuistomyymälöitä, kahviloita ja erilaisia tapahtumia, joista saa tietoa verkkosivuilta.
Sofiankatu
Torikorttelien läpi kulkeva Sofiankatu [kartalla] on tullut tunnetuksi museokatuna, joka kulkee Senaatintorin ja Kauppatorin välissä. Sillä oli jonkin verran vanhaa tunnelmaa puhelinkoppeineen ja kaasuvaloineen, ja sen varrella oli vielä muutama vuosi sitten kaupunginmuseokin. Nykyään katu kuitenkin on kuin varjo entisestään, kaupunginmuseo on siirretty kulman taakse, edesmenneen Halpa-Hiltusen antikvariaatti on jo vuosia ollut kiinni eikä kadulla enää ole puhelinkoppia eikä edes kovin hyvää tunnelmaa. Sillä kuitenkin on Helsingissä harvinaista vanhanajan tunnelmaa ja hintavia ravintoloita. Sen läpi kannattaa ainakin nopeasti kävellä Senaatintorin ja Kauppatorin välillä kulkiessa.
Kaupungintalo
Carl Ludvig Engel myös suunnitteli Kauppatorin laidalla sijaitsevan kauniin Kaupungintalon [kartalla]. Rakennus valmistui alun perin hotelliksi vuonna 1833, ja vasta 1920-luvulla se muuttui kaupungintaloksi. 1960-luvulla sen sisustus uusittiin täysin Aarno Ruusuvuoren suunnitelman mukaisesti, ja sisätiloja voi ilman pääsymaksua käydä katsomassa. Kaupungintalon aulassa on Tapahtumatori.
Uspenskin katedraali
Kauppatorin lähellä sijaitsee monen muun huomionarvoisen rakennuksen lisäksi kaupungin silmiinpistävin kirkko eli Uspenskin katedraali [kartalla], joka on Pohjoismaiden suurin ortodoksinen kirkko. Kirkko valmistui vuonna 1868, ja se on Tuomiokirkon ja Temppeliaukion kirkon tavoin ollut enemmänkin ulkomaisten turistien kuin paikallisten suosiossa oleva vierailukohde. Tämän punatiilisen kirkon suunnitteli A. M. Gornostajev, ja siinä yhdistyvät mukavasti erilaiset vaikutteet. Mielenkiintoinen seikka on se, että tiilet ovat peräisin Ahvenanmaalla olleesta suuresta Bomarsundin linnakkeesta. Linnake tuhoutui Oolannin sodassa, joka syntyi 1850-luvun puolivälissä Krimin sodan seurauksena, ja siinähän oli kysymys siitä, että Britannia ja Ranska yrittivät vallata Venäjältä pois Krimin ja muitakin alueita.
Ortodoksisen kirkon sisätiloihin voi tutustua kirkon vierailuaikoina.
Eduskuntatalo
Toinen kaupungin nähtävyysrypäs sijaitsee Etu-Töölössä, joka on Kauppatorista nähden toisella puolella ydinkeskustaa. Alueelle kannattaa tulla viettämään aikaa, katselemaan kaupungin kuuluisimpia rakennuksia ja näkemään niin uutta kuin vanhaakin. Kansalaistorin [kartalla] laidalla ovat Musiikkitalo ja Keskustakirjasto Oodi, ja viereisen puiston tuntumassa on Finlandia-talo.
Helsingin mittapuulla vanhaa edustaa J. S. Sirenin suunnittelema, vuonna 1931 valmistunut Eduskuntatalo [kartalla], jossa Suomen eduskunta kokoontuu syyskuun alusta kesäkuulle. Eduskunta on kokoontunut jo vuodesta 1907 lähtien, mutta ensin Kauppatorin lähellä olevilla Säätytalolla ja Ritarihuoneella. 1930-luvulla siirryttiin tänne, ja moderneina aikoina kaikenlaista on ollut myös vuosina 1978 ja 2004 valmistuneissa lisärakennuksissa, jotka ovat varsinaisen Eduskuntatalon takana ja vieressä.
Temppeliaukion kirkko
Ulkomaalaisten keskuudessa suosituin ja yksi koko kaupungin vaikuttavimmista nähtävyyksistä on vuonna 1969 avattu Temppeliaukion kirkko [kartalla]. Kallion sisään louhitun kirkon suunnittelivat Timo ja Tuomo Suomalainen. Sen lisäksi, että tänne kannattaa lähteä katsomaan hulppeaa, ainutlaatuista sisätilaa, on tänne hyvä tulla myös konserttiin tai jumalanpalvelukseen.
Kallioon louhitun kirkon ympäristössä on eniten kävijöitä kesäpäivinä.
Olympiastadion
Helsingin urheilullisimmilla alueella, jäähallien, jalkapallokenttien, maauimalan ja Kisahallin keskellä sijaitseva Olympiastadion [kartalla] valmistui Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnitelman mukaan vuonna 1938, vuoteen 1940 tarkoitettuja kesäolympialaisia varten. Kisat kuitenkin siirtyivät vuoteen 1952, mutta stadionista on tullut Helsingin tavaramerkkejä, jossa on ollut usein merkittäviä yleisurheilukilpailuja, jalkapallo-otteluita, suuria konsertteja ja muita tapahtumia.
Vuonna 1957 siellä pelattiin kaikkien aikojen ensimmäiset jääpallon MM-kisat, ja siellä on pidetty yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut vuosina 1971, 1994 ja 2012. Yleisurheilun MM-kisat pidettiin siellä vuonna 2005. Stadion uudistettiin täysin vuosina 1990–94, ja siellä tehtiin uudistuksia myös ennen vuoden 2005 kisoja. Olympiastadion avattiin pitkän peruskorjauksen jälkeen vuonna 2020.
Stadionin näkyvin ja suosituin turistien vierailupaikka on sen 72,71 metriä korkea torni , joka antaa yläilmoista kaupunkiin erinomaiset näkymät. Paikalle voi myös saapua tutustumaan stadioniin, syömään Olympia Bistrossa tai käymään urheilumuseossa. Stadionilla voi vierailla myös opastetulla kierroksella. Aukioloajat ja hinnat näkee kunkin vierailupaikan sivulta.
Alvar Aallon arkkitehtuuri
Vuonna 1898 syntynyt, Jyväskylässä varttunut Alvar Aalto on Suomen tunnetuin arkkitehti, joka valmistui Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1921. Hän loi mittavan kansainvälisen uran, ja hän suunnitteli uudestaan sodan jälkeen Rovaniemen ja Seinäjoen keskustat. Kaikesta huolimatta hänen töihinsä on helpoin tutustua Helsingissä, joka oli Aallon lempikaupunki ja jossa hän asui kuolemaansa eli vuoteen 1976 asti.
Helsingin keskustassa sijaisevat Aallon suunnittelemat rakennukset
Helsingin keskustassa on melkoinen määrä Aallon käsialaa olevia rakennuksia, joita on joka lähtöön. Niiden joukossa on muutama asuintalo mutta yleensä rakennukset ovat julkisia virastotaloja tai muita julkisia rakennuksia, joita käytetään esimerkiksi tapahtumissa.
Näkyvin ja tunnetuin Aallon suunnittelema rakennus on vuosina 1971–1975 nykyisen muotonsa saanut Finlandia-talo [kartalla]. Se on vuosikymmenten varrella tullut tutuksi monesta tärkeästä kokouksesta ja tapaamisesta, ja se on myös erilaisten konserttien pitopaikka ja muitakin tapahtumia siellä on. Taloon tehdään opastettuja kierroksia, joista saa tietoa verkkosivuilta.
Melko lähellä Finlandia-taloa sijaitsee Kansaneläkelaitoksen pääkonttori [kartalla], joka valmistui vuosina 1953–56. Se on aivan Olympiastadionin lähellä, ja sen voi katsastaa samalla kun kulkee kohti Sibeliuksen puistoa.
Vähän samalla suunnalla mutta jo ytimen puolella sijaitseva Sähkötalo [kartalla] valmistui vuonna 1973, ja se onkin viimeinen Aallon suunnittelema rakennus Helsingissä.
Valtaosa Aallon Helsingissä olevista rakennuksista on ydinkeskustassa, Esplanadin ja Kauppatorin tuntumassa. Niitä on helppo käydä katsomassa, mutta melko harvasta saa hyvää kokonaiskuvaa.
Kauppatorin ja Uspenskin katedraalin välissä on Entinen Enso-Gutzeitin pääkonttori, jota kutsutaan Sokeripalaksi.
Toinen Kauppatorin ympäristössä sijaitseva, Alvar Aallon käsialaa oleva rakennus on osoitteessa Fabianinkatu 29 sijaitseva Yhdyspankin entinen pääkonttori, joka valmistui vuosina 1960–65.
Esplanadin vieressä, Keskuskadulla oleva Rautatalo [kartalla] on yksi Aallon keskeisimpiä mutta myös vähiten huomiota kiinnittäviä rakennuksia. Sen vieressä olevassa Kirjatalossa, jonka Aalto suunnitteli ja joka valmistui vuosina 1961–1969 on myös hänen käsialaansa oleva Akateeminen kirjakauppa. Se ilmentää Aallon halua käyttää mahdollisimman paljon luonnonvaloa rakennustensa valaisussa.
Savoy-teatteri [kartalla] sijaitsee samassa rakennuksessa kuin kahdeksannen kerroksen ravintola Savoy. Ravintola on tullut tutuksi korkeatasoisista, perinteisistä suomalaisruoista, ja sen sisustus on Alvar Aallon käsialaa, mutta itse rakennus on Walter Jungin suunnittelema.
Kohtalaisen lähellä Esplanadia sijaitseva Ratakatu 9 [kartalla] on nimeltään Insinööritalo, ja sitä voi katsastaa samalla kun vierailee näissä kortteleissa. Lähellä ovat esimerkiksi Johanneksenkirkko ja Iso Roobertinkatu. Talo nousi uutisotsikoihin syyskuussa 2020 kun se muutettiin asuintaloksi ja kaikki asunnot varattiin parissa tunnissa.
Muualla kuin ydinkeskustassa sijaitsevat Aallon rakennukset
Muulla kaupungissa on muutama merkittävä Aallon suunnittelema rakennus. Yksi huomattavimpia on kohtalaisen lähellä Linnainmäkeä sijaitseva Kulttuuritalo [kartalla], jonka Aalto teki ilman palkkiota. Rakennus oli aikoinaan tunnettu kommunistisen puolueen päämajana, mutta alun perinkin se rakennettiin monipuoliseksi rakennukseksi. Siinä on suuri konserttisali, toimistotiloja ja siipi, jossa pidetään luentoja ja kokouksia.
Munkkiniemessä sijaitsevat asuintalot ja ateljee
Alvar Aalto perheineen asettui asumaan Munkkiniemen kaupunginosaan, jonne hän 1930-luvulla suunnitteli osoitteeseen Riihitie 20 kodin [kartalla] ja 1950-luvulla työhuoneena toimineen ateljeen [kartalla]. Niiden lisäksi hän suunnitteli 1950-luvulla kotitalonsa naapuriin kerrostaloja [kartalla].
Aallon kotitalossa ja ateljeessa voi käydä opastetulla kierroksella. Ne ovat suosittuja ja hintavia, eikä niihin kannata mennä sisään kuin niiden, jotka ovat erityisen kiinnostuneita Aallon töistä. Näitä rakennuksia on mukava katsella ulkopuoleltakin etenkin kesällä, ja Munkkiniemeen pääsee keskustasta raitiovaunulla 4. Kotitaloa ja Riihitien kerrostaloja lähinnä on Laajalahden aukion pysäkki, ja ateljeelle pääsee Tiilimäen pysäkiltä. Taloon ja ateljeehen on melko korkeat pääsymaksut, ja ne, opastetut kierrokset ja aukioloajat, jotka voivat ajoittain olla rajallisia, on mainittu verkkosivuilla.
Lisää asiaa Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista:
Alvar Aallon töistä saa paljon lisätietoa hänen nimeään kantavilta sivuilta, ja Visit Alvar Aalto kertoo Aallon Suomessa suunnittelemista rakennuksista.
Lisää Helsingin nähtävyyksiä:
My Helsinki esittelee Helsingin päänähtävyydet.
My Helsinki kertoo kaupungin nähtävyyksistä.