Aiheeseen liittyvää: Lisää kuvia
Aiheeseen liittyvää
Lisää kuvia
Tuomiokirkko
Senaatintorin laidalla sijaitseva valkoinen Tuomiokirkko on kaupungin suosituimpia ja yleisesti tunnetuimpia nähtävyyksiä.

Helsingin suurimpia nähtävyyksiä

Helsingissä kannattaa tutustua Kauppatorin ympäristössä oleviin kirkkoihin ja muihin nähtävyyksiin, ja lisäksi Etu-Töölössä sijaitsee normaalia enemmän tärkeitä nähtävyyksiä, joita on Eduskuntatalosta Temppeliaukion kirkkoon ja Olympiastadioniin. Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia on kummallakin alueella, ja niiden lisäksi myös kauempana keskustasta. Etenkin Munkkiniemessä niihin tutustuva näkee samalla muutakin kuin ytimessä olevat korttelit.

Tuomiokirkko

Senaatintorin laidalla sijaitseva valkoinen TuomiokirkkoTuomiokirkko [kartalla] on kaupungin suosituimpia ja yleisesti tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kysymyksessä on Suomen pääkirkko, jonne presidentti ja muut merkittävimmät poliitikot saapuvat joulukirkkoon ja muihin tärkeisiin kirkollisiin tilaisuuksiin.

Tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava kirkko rakennettiin vuosina 1830–1852. Aluksi sitä kutsuttiin Venäjän tsaarin mukaan Nikolainkirkoksi, vuosina 1917–1959 Suurkirkoksi ja vasta sen jälkeen se nimettiin Helsingin Tuomiokirkoksi.

Kirkossa vierailee vuosittain puolisen miljoonaa ihmistä, joista ainakin jossakin vaiheessa puolet oli ulkomaisia turisteja. Kirkon sisällä voi käydä katsomassa pelkistettyjä sisätiloja, ja lisäksi suosittua on istuskella kirkon portailla, joilta voi tarkastella Senaatintorin elämänmenoa ja nauttia sen ympäristönSenaatintorin ympäristöä rakennuksista ja muusta rekvisiitasta.

Kirkon portailta katsottuna oikealla sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennus ja vasemmalla valtiovarainministeriö. Suoraan vastapäätä sijaitsee kaupungin merkittävimpiä ja vanhimpia taloja, jotka nykyisin muodostavat niin sanotut Torikorttelit. Engelhän uudisti Senaatintorin uuteen kokonaisuuteen sopivaksi 1800-luvulla, jolloin kirkkokin valmistui. Taloissa on matkamuistomyymälöitä, kahviloita ja erilaisia tapahtumia, joista saa tietoa verkkosivuilta.

Sofiankatu

Torikorttelien läpi kulkeva SofiankatuSofiankatu [kartalla] on tullut tunnetuksi museokatuna, joka kulkee Senaatintorin ja Kauppatorin välissä. Sillä oli jonkin verran vanhaa tunnelmaa puhelinkoppeineen ja kaasuvaloineen, ja sen varrella oli vielä muutama vuosi sitten kaupunginmuseokin. Nykyään katu kuitenkin on kuin varjo entisestään, kaupunginmuseo on siirretty kulman taakse, edesmenneen Halpa-Hiltusen antikvariaatti on jo vuosia ollut kiinni eikä kadulla enää ole puhelinkoppia eikä edes kovin hyvää tunnelmaa. Sillä kuitenkin on Helsingissä harvinaista vanhanajan tunnelmaa ja hintavia ravintoloita. Sen läpi kannattaa ainakin nopeasti kävellä Senaatintorin ja Kauppatorin välillä kulkiessa.

Kaupungintalo

Carl Ludvig Engel myös suunnitteli Kauppatorin laidalla sijaitsevan kauniin KaupungintalonkuvaKaupungintalo ] [kartalla]. Rakennus valmistui alun perin hotelliksi vuonna 1833, ja vasta 1920-luvulla se muuttui kaupungintaloksi. 1960-luvulla sen sisustus uusittiin täysin Aarno Ruusuvuoren suunnitelman mukaisesti, ja sisätiloja voi ilman pääsymaksua käydä katsomassa. Rakennuksessa sijaitsee Virka-galleria, jossa on erilaisia tapahtumia ja kaikenlaisia näyttelyitä, joiden takia rakennuksessa on kannattavaa vierailla sisälläkin. Kaupungintalo on nykyään avoinna ma–pe klo 8–16.

Uspenskin katedraali

Kauppatorin lähellä sijaitsee monen muun huomionarvoisen rakennuksen lisäksi kaupungin silmiinpistävin kirkko eli Uspenskin katedraalikuvaUspenskin katedraali ] [kartalla], joka on Pohjoismaiden suurin ortodoksinen kirkko. Kirkko valmistui vuonna 1868, ja se on Tuomiokirkon ja Temppeliaukion kirkon tavoin ollut enemmänkin ulkomaisten turistien kuin paikallisten suosiossa oleva vierailukohde. Tämän punatiilisen kirkon suunnitteli A. M. Gornostajev, ja siinä yhdistyvät mukavasti erilaiset vaikutteet. Mielenkiintoinen seikka on se, että tiilet ovat peräisin Ahvenanmaalla olleesta suuresta Bomarsundin linnakkeesta. Linnake tuhoutui Oolannin sodassa, joka syntyi 1850-luvun puolivälissä Krimin sodan seurauksena, ja siinähän oli kysymys siitä, että Britannia ja Ranska yrittivät vallata Venäjältä pois Krimin ja muitakin alueita.

Kirkkoon ei ole pääsymaksua. Se on kiinni maanantaisin, ja avoinna se on (ti–pe klo 9.30–16, la klo 10–15 ja su klo 12–15) mutta se on periaatteessa ainakin vuonna 2020 avoinna vain sinne rukoilemaan meneville eikä yleisille ihmettelijöille tai puhelimen kanssa kuvaaville.

Eduskuntatalo

Toinen kaupungin nähtävyysrypäs sijaitsee Etu-Töölössä, joka on Kauppatorista nähden toisella puolella ydinkeskustaa. Alueelle kannattaa tulla viettämään aikaa, katselemaan kaupungin kuuluisimpia rakennuksia ja näkemään niin uutta kuin vanhaakin. Alueen uusi vetonaula on KansalaistoriKansalaistori [kartalla], jolla ovat vanhan Finlandia-talon lisäksi Musiikkitalo, vuonna 2019 avattu Odelia-kirjasto ja paljon kaikenlaista muutakin uutta ja mielenkiintoista.

Helsingin mittapuulla vanhaa edustaa J. S. Sirenin suunnittelema, vuonna 1931 valmistunut EduskuntatalokuvaEduskuntatalo ] [kartalla], jossa Suomen eduskunta kokoontuu syyskuun alusta kesäkuulle. Eduskunta on kokoontunut jo vuodesta 1907 lähtien, mutta ensin Kauppatorin lähellä olevilla Säätytalolla ja Ritarihuoneella. 1930-luvulla siirryttiin tänne, ja moderneina aikoina kaikenlaista on ollut myös vuosina 1978 ja 2004 valmistuneissa lisärakennuksissa, jotka ovat varsinaisen Eduskuntatalon takana ja vieressä.

Temppeliaukion kirkko
Kallion sisään louhittu Temppeliaukion kirkko on yksi kaupungin vaikuttavimmista nähtävyyksistä.

Temppeliaukion kirkko

Ulkomaalaisten keskuudessa suosituin ja yksi koko kaupungin vaikuttavimmista nähtävyyksistä on vuonna 1969 avattu Temppeliaukion kirkko [kartalla]. Kallion sisään louhitun kirkon suunnittelivat Timo ja Tuomo Suomalainen. Sen lisäksi, että tänne kannattaa lähteä katsomaan hulppeaa, ainutlaatuista sisätilaa, on tänne hyvä tulla myös konserttiin tai jumalanpalvelukseen.

Kirkkoon ei ole pääsymaksua, ja kiireisintä alueella on päiväsaikaan kesä–elokuussa. Paikka on melko samalla tavalla avoinna kesät talvet: muina päivinä kuin sunnuntaisin vähintään klo 10–17 ja sunnuntaisin klo 11.45–17.

Olympiastadion

Helsingin urheilullisimmilla alueella, jäähallien, jalkapallokenttien, maauimalan ja Kisahallin keskellä sijaitseva OlympiastadionkuvaOlympiastadion ] [kartalla] valmistui Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnitelman mukaan vuonna 1938, vuoteen 1940 tarkoitettuja kesäolympialaisia varten. Kisat kuitenkin siirtyivät vuoteen 1952, mutta stadionista on tullut Helsingin tavaramerkkejä, jossa on ollut usein merkittäviä yleisurheilukilpailuja, jalkapallo-otteluita, suuria konsertteja ja muita tapahtumia.

Vuonna 1957 siellä pelattiin kaikkien aikojen ensimmäiset jääpallon MM-kisat, ja siellä on pidetty yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut vuosina 1971, 1994 ja 2012. Yleisurheilun MM-kisat pidettiin siellä vuonna 2005. Stadion uudistettiin täysin vuosina 1990–94, ja siellä tehtiin uudistuksia myös ennen vuoden 2005 kisoja. Seuraava suuri peruskorjaus tehtiin 2010-luvun lopulla, ja tämä paikalliseen tyyliin budjettinsa reilusti ylittänyt ja myöhässä ollut projekti on nyt valmis. Stadion ei kuitenkaan sen jälkeen ole yhtä sopiva yleisurheilulle kuin ennen, ja tulevaisuudessa se luultavasti onkin lähinnä konserttipaikka. Kaikki ratkeaa lähiaikoina, sillä uusittu stadion avattiin elo-syyskuussa 2020.

Stadionin näkyvin ja suosituin turistien vierailupaikka on sen 72,71 metriä korkea tornikuvaOlympiastadionin torni ], joka antaa yläilmoista kaupunkiin erinomaiset näkymät. Paikalle voi myös saapua tutustumaan stadioniin, syömään Olympia Bistrossa tai käymään urheilumuseossa. Varsinaiselle stadionkierrokselle, joita on voinut tehdä lokakuusta 2020 lähtien, pitää etukäteen ilmoittautua, mutta stadionille voi mennä vierailijakeskukseen, torniin, syömään tai urheilumuseoon aina niiden ollessa avoinna. Aukioloajat ja hinnat näkee kunkin vierailupaikan sivulta.

Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo
Finlandia-talo on näkyvin ja tunnetuin Aallon suunnittelema rakennus.

Alvar Aallon arkkitehtuuri

Vuonna 1898 syntynyt, Jyväskylässä varttunut Alvar Aalto on Suomen tunnetuin arkkitehti, joka valmistui Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1921. Hän loi mittavan kansainvälisen uran, ja hän suunnitteli uudestaan sodan jälkeen Rovaniemen ja Seinäjoen keskustat. Kaikesta huolimatta hänen töihinsä on helpoin tutustua Helsingissä, joka oli Aallon lempikaupunki ja jossa hän asui kuolemaansa eli vuoteen 1976 asti.

Helsingin keskustassa sijaisevat Aallon suunnittelemat rakennukset

Helsingin keskustassa on melkoinen määrä Aallon käsialaa olevia rakennuksia, joita on joka lähtöön. Niiden joukossa on muutama asuintalo mutta yleensä rakennukset ovat julkisia virastotaloja tai muita julkisia rakennuksia, joita käytetään esimerkiksi tapahtumissa.

Näkyvin ja tunnetuin Aallon suunnittelema rakennus on vuosina 1971–1975 nykyisen muotonsa saanut Finlandia-talo [kartalla]. Se on vuosikymmenten varrella tullut tutuksi monesta tärkeästä kokouksesta ja tapaamisesta, ja se on myös erilaisten konserttien pitopaikka ja muitakin tapahtumia siellä on. Taloon tehdään opastettuja kierroksia, joista saa tietoa verkkosivuilta.

Alvar Aallon suunnittelema Enson pääkonttori
Alvar Aallon suunnittelema Stora Enson pääkonttori on alusta alkaen jakanut mielipiteitä.

Melko lähellä Finlandia-taloa sijaitsee Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (Nordenskiöldinkatu 12) [kartalla], joka valmistui vuosina 1953–56. Se on aivan Olympiastadionin lähellä, ja sen voi katsastaa samalla kun kulkee kohti Sibeliuksen puistoa.

Vähän samalla suunnalla mutta jo ytimen puolella sijaitseva Sähkötalo [kartalla] valmistui vuonna 1973, ja se onkin viimeinen Aallon suunnittelema rakennus Helsingissä.

Valtaosa Aallon Helsingissä olevista rakennuksista on ydinkeskustassa, Esplanadin ja Kauppatorin tuntumassa. Niitä on helppo käydä katsomassa, mutta melko harvasta saa hyvää kokonaiskuvaa.

Yksi näkyvimpiä rakennuksia on Kauppatorin ja Uspenskin tuomiokirkon välissä oleva Stora Enson pääkonttoriStora Enson pääkonttori [kartalla].

Toinen Kauppatorin ympäristössä sijaitseva, Alvar Aallon käsialaa oleva rakennus on osoitteessa Fabianinkatu 29 sijaitseva Yhdyspankin entinen pääkonttori [kartalla], joka valmistui vuosina 1960–65.

Esplanadin vieressä, Keskuskadulla oleva RautatalokuvaRautatalo ] [kartalla] on yksi Aallon keskeisimpiä mutta myös vähiten huomiota kiinnittäviä rakennuksia. Sen vieressä olevassa Kirjatalossa, jonka Aalto suunnitteli ja joka valmistui vuosina 1961–1969 on myös hänen käsialaansa oleva Akateeminen kirjakauppaAkateeminen kirjakauppa. Se ilmentää Aallon halua käyttää mahdollisimman paljon luonnonvaloa rakennustensa valaisussa.

Esplanadin toisella puolella sijaitseva Savoy [kartalla], on sekä teatteri että 8. kerroksessa oleva ravintola. Ravintola on tullut tutuksi korkeatasoisista, perinteisistä suomalaisruoista, ja sen sisustus on Alvar Aallon käsialaa, mutta itse rakennus on Walter Jungin suunnittelema.

Kohtalaisen lähellä Esplanadia sijaitseva Ratakatu 9 [kartalla] on nimeltään InsinööritaloInsinööritalo, ja sitä voi katsastaa samalla kun vierailee näissä kortteleissa. Lähellä ovat esimerkiksi Johanneksenkirkko ja Iso Roobertinkatu. Talo nousi uutisotsikoihin syyskuussa 2020 kun se muutettiin asuintaloksi ja kaikki asunnot varattiin parissa tunnissa.

Alvar Aallon koti
Alvar Aalto suunnitteli kodin itselleen ja perheelleen osoitteeseen Riihitie 20.

Muualla kuin ydinkeskustassa sijaitsevat Aallon rakennukset

Muulla kaupungissa on muutama merkittävä Aallon suunnittelema rakennus. Yksi huomattavimpia on kohtalaisen lähellä Linnainmäkeä sijaitseva KulttuuritalokuvaKulttuuritalo ] (Sturenkatu 4) [kartalla], jonka Aalto teki ilman palkkiota. Rakennus oli aikoinaan tunnettu kommunistisen puolueen päämajana, mutta alun perinkin se rakennettiin monipuoliseksi rakennukseksi. Siinä on suuri konserttisali, toimistotiloja ja siipi, jossa pidetään luentoja ja kokouksia.

Munkkiniemessä sijaitsevat asuintalot ja ateljee

Alvar Aalto perheineen asettui asumaan Munkkiniemen kaupunginosaan, jonne hän 1930-luvulla suunnitteli osoitteeseen Riihitie 20 kodin [kartalla] ja 1950-luvulla työhuoneena toimineen ateljeenAlvar Aallon ateljee (Tiilimäki 20) [kartalla]. Niiden lisäksi hän suunnitteli 1950-luvulla kotitalonsa naapuriin kerrostalojaAlvar Aallon suunnittelemia kerrostaloja (Riihitie 12–14).

Aallon kotitalossa ja ateljeessa voi käydä opastetulla kierroksella. Ne ovat suosittuja ja hintavia, eikä niihin kannata mennä sisään kuin niiden, jotka ovat erityisen kiinnostuneita Aallon töistä. Näitä kaikkia rakennuksia on kuitenkin mukava etenkin kesällä lähteä Munkkiniemeen ulkopuolelta katsomaan, ja paikalle pääsee keskustasta raitiovaunulinjalla 4 (pysäkki: Tiilimäki). Taloon ja ateljeehen on melko korkeat pääsymaksut, ja ne, opastetut kierrokset ja aukioloajat, jotka voivat ajoittain olla rajallisia, on mainittu verkkosivuilla.

Lisää asiaa Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista:

Alvar Aallon töistä saa paljon lisätietoa hänen nimeään kantavilta sivuilta, ja Visit Alvar Aalto kertoo Aallon Suomessa suunnittelemista rakennuksista.

Lisää Helsingin nähtävyyksiä:

My Helsinki esittelee Helsingin päänähtävyydet.

My Helsinki kertoo kaupungin nähtävyyksistä.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/09

Lue verkkopalvelun käyttöehdot ja tietosuojakäytäntö.  |  Tietoa palvelusta  |  Mediakortti