Ota yhteyttä

Rijeka ja Opatija, Kroatia

Kroatian kolmanneksi suurin kaupunki Rijeka on kauniin Kvarnerinlahden ja maan ensimmäisen turistikohteen eli Opatijan Rivieran vieressä. Kaupunki on eläväinen paikka, jossa on paljon opiskelijoita, ja Opatijan Rivieralla nimenomaan Opatijan kaupunki on yksi Adrianmeren rannikon harvoja ympärivuotisia matkakohteita. Rijeka tunnettiin aikoinaan Fiume-nimisenä, ja se oli Itävalta-Unkarin pääasiallinen satamakaupunki. Jugoslavian aikoina se oli edelleen satama- ja telakkakaupunki, mutta parin viime vuosikymmenen aikana sen rooli on muuttunut, mikä näkyy siellä monessa eri asiassa.

Rijekan parhaisiin puoliin kuuluvat rento ilmapiiri, monia turistipaikkoja edullisemmat hinnat, suuren kaupungin palvelut ja hyvät lähistön vierailupaikat. Niihin kuuluvat monet Kvarnerinlahden saaret kuten Krk ja Cres, mutta myös vain puolen tunnin paikallisbussimatkan päässä oleva Opatija. Se on kaunis kylpyläkaupunki, jossa turisteja on käynyt 1800-luvulta lähtien, ja jos Kvarnerinlahden rannoille saapuu paria päivää pidemmäksi ajaksi, on Opatija Rijekaa parempi paikka hotellille.

Rijekaan on hyvä matkustaa suoraan Zagrebista, josta matkaa on vain reilut pari tuntia, ja sinne on hyvä saapua myös Istriasta, etenkin Pulasta, josta myös on parin kolmen tunnin bussimatka Kvarnerinlahdelle. Rijeka on hyvä vierailupaikka etenkin niille, jotka siirtyvät pääkaupungin tai Istrian ja Dalmatian välillä, ja se on myös oiva parin päivän vierailupaikka niille, jotka ovat menossa Pohjois-Kroatian saarille, joihin kuuluu Rab. Dalmatiaan on jonkin verran matkaa ja bussimatka kulkee osin serpenttiiniteitä, mutta Zadar on Rijekasta seuraava tavallista hohdokkaampi vierailupaikka.

Opatija on erinomainen kohde kylpylälomalle mieliville, ja sinne on tapana lähteä perinteiselle viikon tai kahden matkalle. Opatijaan matkustetaan paljon kesäisin, jolloin sinne on kannattavinta mennä vain käymään, mutta kylpyläloman sinne voi ja kenties jopa kannattaa ajoittaa muihin vuodenaikoihin, jolloin hinnat ovat alhaisempia ja erilaisia mahdollisuuksiakin on enemmän. Rijeka on oiva vierailupaikka kenelle tahansa, etenkin jos oleskelun siellä rajoittaa pariin kolmeen päivään, ja Rijekassa sen aikaa viihtyvien kannattaa ehdottomasti käväistä myös Opatijassa.

Opatija on hyvä kohde etenkin keski-ikäisille ja sitä vanhemmille pariskunnille tai pienille porukoille, ja se on paikka, jossa kuka tahansa voi virkistäytyä tai hoitaa itsensä kylpylässä kuntoon.

Sää, ilmasto, matkustuskausi ja parhaat matkustusajat

Sääennuste

Tarkkana pidetty Norjan meteorologisen laitoksen pitkän ajan sääennuste Rijekaan ja Opatijaan

Ilmasto

Rijeka ja Opatija sijaitsevat alueella, jolla lyhyilläkin välimatkoilla voi olla suuria eroja säissä ja jopa ilmastossa. Rannikkoa suojaavat vain muutaman kilometrin päässä olevat vuoret, eikä rannikolla ole keskimäärin kuin yksi päivä vuodessa, jolloin lämpötila ei kohoa plussan puolelle. Toisaalta vain 10 kilometrin päässä Rijekasta sijaitsevassa hiihtokeskuksessa eli Platakissa, jonka lumiset rinteet näkyvät Kvarnerinlahdelle, voi usein hiihtää vielä toukokuun alussakin, jolloin Rijekassa on jo hellekelejä.

Yleisesti ottaen Rijekan ja Opatijan kesäkausi alkaa lyhyen talven jälkeen huhtikuussa, jolloin päivälämpötilat alkavat lähes päivittäin hätyytellä kahtakymmentä astetta ja öisinkin alkaa olla yli 10 astetta. Huhtikuu on rantakelien suhteen epävarma kuukausi Opatijassa, mutta siellä on huhtikuun puolivälin jälkeen yleensä jo melko lämmintä. Merivesi kuitenkin lämpenee hitaasti, ja vain kesäkuun alusta lokakuun alkuun merivesi on yli 20 asteen. Varsinainen kesä, jolloin rannat ovat vilkkaita ja uiminen on miellyttävää, on kesäkuun alusta aina syyskuun loppupuolelle ja joinain vuosina myös lokakuun puoliväliin asti. Selkeästi kuumimpia kuukausia ovat kesäkuu, jonka loppupuoli vasta alkaa olla tukahduttavan kuuma, heinäkuu, elokuu ja syyskuu, jonka alkupuolisko on aina helteinen. Tällä ajalla ja etenkin heinä- ja elokuussa on joskus ollut 40 lämpöastetta ja normaalit päivälämpötilat liikkuvat 30 asteen kieppeillä. Koko kesäkausi toukokuun lopulta lokakuun alkupuolelle on kuitenkin sellaista, että lämpötilat herkästi kohoavat yli 30 asteen ja aurinko porottaa niin kuumasti, ettei iltapäivisin juurikaan viitsi kävellä tai harrastaa mitään. Aurinko paistaa eniten keskikesällä, ja koko vuoden aikana se paistaa reilut 2200 tuntia, mikä on 400–500 tuntia enemmän kuin Helsingissä. Erona moniin muihin paikkoihin on kuitenkin se, että talvikausi ei ole mikään täysin pilvinen aika, vaan aurinkoa nähdään myös talvikuukausina.

Kesäkausi päättyy lokakuun aikana, jolloin päivälämpötilat laskevat alle 20 asteen ja sateita on selvästi enemmän kuin muina kuukausina. Lokakuun myrskyt ovatkin yleisiä, js niitä voi esiintyä jo alkukuusta. Vaikka lämpötilat edelleen ovat suomalaisittain kesäisiä, on lokakuussa paljon säitä, jolloin on mukava rentoutua tai tervehtyä Opatijan kylpylöissä. Varsinainen talvikausi on pimeän marraskuun ja uudelleen valoa tuovan helmikuun loppupuolen välillä, ja tällöin päivälämpötilat liikkuvat 10–12 asteessa, mutta välillä voi olla hyvinkin lämmintä ja joskus tammikuussakin on ollut yli 20 asteen lämpötiloja. Yöt ovat lähes poikkeuksetta kylmiä, niin että yölämpötilat ovat 3–4 astetta, mutta lunta sataa korkeintaan pari kolme kertaa talven aikana, ja lumi sulaa heti pois.

Parhaat matkustusajat

Toisin kuin valtaosa Kroatian rannikon paikkakunnista Rijeka ja etenkin Opatija ovat paikkoja, joihin matkustetaan ympäri vuoden. Vaikka varsinaiselle rantalomalle, jolla otetaan aurinkoa ja kenties uidaan, ei ole tapana lähteä kuin huhtikuun loppupuolen ja lokakuun alun välisenä aikana, saapuu Opatijaan melkoinen määrä ihmisiä kylpylälomalle myös muina vuodenaikoina. Kylpylälomalle kannattaakin mieluummin lähteä muulloin kuin keskikesällä. Jos mielii kylpylälomalle mutta haluaa olla ulkosalla kesäisessä säässä, sinne kannattaa matkustaa maaliskuulta kesäkuun alkupuolelle ja syyskuun puolivälin ja lokakuun loppupuolen välisenä aikana. Heinä- ja elokuu ovat erittäin kuumia ja vilkkaita kuukausia matkustaa Rijekaan tai Opatijaan juuri mistään syystä, ja niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan vältellä.

Nähtävyydet

Rijekassa ei ole montaa varsinaista nähtävyyttä, mutta siellä on muutama kaunis kirkko ja kaupungin menneisyyttä selvittävä museo. Kaupunki, joka etenkin satama-alueiden osalta on ollut muutoksen kourissa jo vuosikymmenten ajan, muuttuu ja nykyaikaistuu jatkuvasti, ja Rijekan keskustaan tutustuminen on mielenkiintoista vain sinälläänkin. Opatijassa ei ole mitään varsinaisia suuria nähtävyyksiä, mutta siellä kilometrien pituinen merenrantapromenadi ja Volosko ovat muutaman rannan lisäksi paikkoja, joihin on mukava tutustua.

Rijekan ja Opatijan turisti-infot

Rijekan turisti-info, josta kannattaa käydä hakemassa kartta, on pääkävelykatu Korzon varrella, numerossa 14. Opatijassa turisti-info on Maršala Tita -pääkadun numerossa 128, hyvin lähellä kauppahallia. Opatijassa on kuitenkin helppo suunnistaa ilman karttaakin, sillä kaikki tärkeä on merenrantapromenadin varrella tai lähellä sitä.

Rijekan nähtävyydet

Korzo-kävelykatu on Rijekan pääkatu, jonka tuntumassa on paljon kaikenlaista nähtävää. Sen varrella oleva kellotorni [kartalla] on myös portti ”vanhaankaupunkiin” mutta sen takana ei ole enää mitään varsinaista vanhaakaupunkia. Siellä on muutama nähtävyys, mutta pääosin se on edelleen aika huonossa kunnossa oleva ja mäkinen alue, jolla jo Rooman aikoina oli asutusta ja josta on jonkin verran merkkejä jäljellä.

Kaupungin menneisyydestä ja myös sen merenkulkuun liittyvästä historiasta voi saada lisäselvyyttä menemällä vanhankaupungin takana olevaan kahteen museoon (Muzejski trg) [kartalla]. Merenkulkuun ja historiaan pureutuva museo, joka on kauniissa Itävalta-Unkarin aikaisessa palatsissa, on paikka, jonka pihamaalla jo oppii kaikenlaista. Sen suojissa on kokoelmia eri aikakausilta, ja sieltä löytyy valtava määrä kaikenlaista valokuvista aseisiin ja postimerkkeihin. Kokoelmien lisäksi siellä on vaihtuvia näyttelyitä, joissa oppii kaikenlaista merenkulkuun ja historiaan liittyvää. Museoon on nimellinen pääsymaksu, ja se on avoinna ti–la klo 9–20, mutta maanantaisin se suljetaan jo klo 16 ja sunnuntaisin avataan vasta klo 16. Toinen museo on merenkulkumuseon takana olevassa uudemmassa rakennuksessa sijaitseva historiamuseo, jossa oppii kaupungin ja alueen historiasta monissa eri näyttelyissä. Se on avoinna ma–la klo 10–20 ja su klo 10–15.

Vanhakaupunki (Stari grad) ei ole mikään vanhakaupunki eikä edes keskustan mielenkiintoisin osa, mutta sen joihinkin osiin on hyvä tutustua pienen kävelylenkin yhteydessä. Alueen pääkirkko on Katedrala Svetog Vida (engl. St Vitus) [kartalla], joka muistuttaa Venetsian kirkkoja ja jonka kuuluisin osa on vuodelta 1296 peräisin oleva, goottilaista tyyliä edustava krusifiksi eli Jeesusta ”vertavuotavalla” ristillä esittävä veistos. Kirkon vierestä on pääsy tunneleihin, joiden yhteydessä pääsee ilmaiseksi katsomaan aina 15-asteisia, aikoinaan sotilaskäyttöön tarkoitettuja tunneleita (avoinna päivittäin klo 9–21).

Kolmas hyvä vierailupaikka vanhoissa osissa on vanhankaupungin toinen merkittävä kirkko, joka on kaltevasta tornistaan tunnettu Crkva Uznesenja [kartalla].

Rijekan keskustassa on kauniita, lähinnä Itävalta-Unkarin ajoilta peräisin olevia palatseja ja katolisia kirkkoja, kuten linja-autoaseman vieressä oleva Gospa Lurdska. Korzo-kävelykadun varrella on paljon kauniita rakennuksia, ja kaupungin tunnelmasta onkin juuri sen varrella kaikkein paras nauttia. Korzon loppupäässä oleva, suihkulähteistään tunnettu aukio on Jadranski trg, ja siltä on lyhyt matka paitsi linja-autoasemalle myös satama-alueille.

Satama-alueet ovat viime vuosina muuttuneet melkoisesti, ja laivaliikenne on sekin muuttunut. Sataman lisäksi alueella oli laivanrakentamoita, ja Itävalta-Unkarin aikoina satama oli maan johtava satama. Rijekan eli silloin italiaksi Fiume-nimellä tunnetun sataman työntekijöihin kuului nuori Josip Broz Tito, joka töissään kyllästyi olemaan saksalaisten vallan alla ja alkoi pohtia miten eteläslaavit voisivat yhdistää voimansa. Nykyään Riva-rantabulevardi on edelleenkin melko etäiseksi jäävä, leveä valtakatu, jonka varrelle on tullut melkoinen määrä baareja, kahviloita ja ravintoloita, joista osa on suunnattu suurten risteilylaivojen matkustajille. Satama-alueella on pari terassia, ja siellä on mukava bongailla kaikenlaisia aluksia, puulaivoista valtaviin huvipursiin.

Rijekasta on tapana ainakin käväistä Opatijassa, mutta toinen retkimahdollisuus on sitäkin lähempänä sijaitseva Trsat [kartalla]. Sinne voi kohota ns. Kont-alueen Titov trg -aukiolta [kartalla] 561 askelmaa pitkin portaita, jotka valmistuivat vuonna 1531. Sinne voi mennä myös bussilla tai taksilla, ja myös Rijekaa kiertävä turistibussi kulkee sinne asti. Ylhäällä on linnake, jolta on mahtavat näkymät kohti Rijekaa ja Kvarnerinlahtea, ja siellä on myös yliopisto sekä puistoalue, joka on eräänlainen kasvitieteellinen puutarha. Trsatiin voi mennä linja-autoilla, joita Rijekan keskustasta sinne kulkee useita. Esimerkiksi bussilinjat 1B, 2, 8 ja 101 menevät sinne, ja paras pysäkki jäädä pois on ”Trsat”.

Visit Rijeka esittelee kaupungin nähtävyyksiä

Opatijan nähtävyydet

Opatijan suurimpia nähtävyyksiä ovat 12 kilometriä pitkä rantapromenadi, erilaiset poukamat ja näkymät, joita rantapromenadi tarjoaa, ja monet sen varrella tai lähistöllä olevat, 1800-luvulla rakennetut upeat palatsit. Niiden lisäksi siellä on muutama perinteinen nähtävyys, joihin voi siellä helposti tutustua samalla kun kävelee paikasta toiseen.

Merenrantapromenadi, joka Slatina-rannan tienoilla hetkeksi katkeaa, on parhaimmillaan juuri Slatinan ja Opatijan vanhimman ja Rijekan suunnalta tulevalle ensimmäisen kylän eli Voloskon välillä. Tällä matkalla ovat kuuluisimmat hotellit, ja mitä lähemmäs Voloskoa pääsee, sen vähemmän turisteja tulee vastaan. Merenrantapromenadia kutsutaan italialaisella nimellä Lungomare tai sitten sen virallisella nimellä (šetalište Franje Josipa), joka muistaa Itävalta-Unkarin pitkäaikaista keisaria. Opatija oli Itävalta-Unkarin aikaan alueen ensimmäinen lomapaikka, jossa oli kylpylähotelleja jo 1890-luvulla, ja edelleenkin se tunnetaan Keski-Euroopassa ja joillain muilla tienoilla siedettävän juna- tai automatkan päässä olevana, ympärivuotisena lomakohteena.

Visit Opatija esittelee laajasti kaikki kaupungin ja lähistön nähtävyydet

Ajanviete

Rannat

Rijekan keskustassa ei ole rantoja, mutta lähellä sitä on muutama. Ne ovat pääasiallisesti Rijekan ja Opatijan välimaastossa, ja monille niistä voi mennä bussilinjalla 32, joka kulkee Rijekan ja Opatijan väliä. Rijekan turistisivusto näyttää rannat ja kertoo niistä pääasiat.

Opatijassa on paljon erilaisia rantoja, mutta siellä on lähinnä betoni- ja pikkukivirantoja. Slatina-ranta aivan bussiaseman ja muiden Opatijan pääpaikkojen vieressä on betonia, mutta sillä pääsee vähän auringonoton makuun. Sen tuntumassa on kuitenkin kymmeniä terasseja, joilla on mukava nauttia Slatinan ilmapiiristä.

Monien hotellien yhteydessä on oma pieni ranta ja Hotel Ambasadorin vieressä oleva ranta on kaikkien käytössä. Hyvä ja melko rauhallinen ranta on Voloskossa [kartalla], joka onkin jo lähellä Rijekan ja Opatijan välimaastossa olevia lukuisia rantoja.

Istria Sun esittelee Opatijan parhaat rannat

Risteilyt ja veneretket

Yksi huvittelumahdollisuus Opatijassa on se, että siellä voi mennä monenmoiseen veneeseen tai muuhun alukseen. Niitä on Slatina-rannan ympäristössä ja Voloskossa, kuten myös rannikon muilla paikoilla.

Erilaiset taksiveneet, jotka voivat viedä jonnekin tai sitten tehdä myös erilaisia kierroksia ja risteilyjä, ovat melko hyviä. Niiden joukossa on myös lasipohjaisia, niin että niistä voi tarkastella Kvarnerinlahden vesiä. On myös mahdollista lähteä tunnin panoraamaristeilylle, Opatijan Rivieraan tutustuttavalle risteilylle, kahdeksan tuntia kestävälle kalastusretkelle tai ostoksille Opatijasta Rijekaan. Esimerkiksi Taxi Boat Ema järjestää tällaisia risteilyjä, ja Slatina-rannan ympäristössä on paljon muitakin yrittäjiä, kuten pinnan alla piipahtavia puolittaisia sukellusveneitä. Samoilta tienoilta voi myös vuokrata veneen tai osallistua muunlaisille risteilyille, ja Opatijan ympäristössä voi myös tehdä kaikenlaista kuten myös käydä vaikka Venetsiassa asti.

Tietoa erilaisista retki- ja ajanvietemahdollisuuksista saa Opatija Onlinesta

Jalkapallo

Kroatian jalkapalloliiga alkaa heinäkuun puolivälissä ja kauden ensimmäinen osuus päättyy joulukuun puolivälin jälkeen. Sen jälkeen joukkueet pitävät parin kuukauden tauon, ja helmikuun lopulta toukokuun loppuun pelataan uudestaan. Liigan kaikkien aikojen menestynein ja myös viime vuosina eniten mestaruuksia kahminut joukkue on Dinamo Zagreb, ja suosituin joukkue, jolla on kannattajia kaikkialla Kroatiassa, on Hajduk Split. Se onkin Rijekan joukkueen eli HKN Rijekan kovin kilpakumppani, ja otteluissa, joissa nämä kaksi rannikon suuriman kaupungin joukkuetta ottavat yhteen, on lyömätöntä tunnelmaa. Rijeka, joka voitti Kroatian mestaruuden kaudella 2016–17, pelaa usein myös Euroopan liigojen otteluita, ja karsintoja niihin on usein jo heinäkuussa.

Joukkue vaihtoi kaudella 2015 stadionia, eikä se enää pelaa Kantrida-stadionilla [kartalla], joka näkyy matkalla Rijekan ja Opatijan välillä. Se pelaa toistaiseksi uudella, 14 000 ihmistä vetävällä Rujevica-stadionilla [kartalla], jonne pääsee Rijekan keskustasta bussilinjalla 1. Kantrida-stadionin tilalle rakennetaan kuitenkin uutta ja entistä suurempaa jalkapallostadionia, ja siitä milloin pelejä aletaan taas pelata siellä, voi lukea HNK Rijekan verkkosivuilta.

Lisää ajanviete- ja harrastusmahdollisuuksia

Visit Rijeka esittelee erilaisia mahdollisuuksia kaupungissa ja sen lähellä

Juttu jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 2: Ostokset, ravintolat ja yöelämä.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/06